ProKoulu -toiminnassa painotamme käyttäytymisen parantamista. Toiminnan painopisteenä on ennaltaehkäisevä työ. KiVa Koulu -toimintaa jatketaan ja oppitunteja sekä teemoja pidetään eri luokka-asteilla, erityisesti ensimmäisellä ja neljännellä luokalla.

KiVa Koulu -toiminta on oleellinen osa koulun toimintakulttuuria. KiVa-tiimi on yhteydessä oppilaiden koteihin, mikäli heidän lapsensa on osallisena kiusaamistapauksen käsittelyssä.

Toiminta-alueittain järjestettävässä opetuksessa opiskellaan oppiainejaon sijaan toiminta-alueittain. Oppilaalla on ensisijainen oikeus opiskella oppiaineittain. Toiminta-alueittain järjestettävään opetukseen siirrytään vasta, kun oppilas ei oppimiskykyyn vaikuttavan vamman, sairauden tai toimintakyvyn rajoitteen vuoksi eikä ryhmäkohtaisista tukimuodoista ja oppilaskohtaisista tukitoimista tai oppimäärien rajaamisesta huolimatta pysty opiskelemaan oppiaineittain.

Jakokosken koulussa ei tällä hetkellä järjestetä joustavaa perusopetusta.

Tavoitekokonaisuuksittain eteneminen tarkoittaa sitä, että oppilas etenee yhdessä tai useammassa oppiaineessa tavoitekokonaisuuksittain vuosiluokittain määriteltyjen tavoitteiden sijaan. Tällöin hänelle laaditaan suunnitelma, jonka mukaisesti hän etenee. Tavoitekokonaisuuksittain eteneminen mahdollistaa sekä nopeammin että hitaammin etenemisen oppiaineessa tai oppiaineissa. Jos hitaammin etenemiselle ilmenee tarvetta, tulee tehdä tuen tarpeen arviointi, suunnitelma, ja päätös. Hitaammin etenevän oppilaan on tullut saada ryhmämuotoisia ja oppilaskohtaisia tukitoimia ennen tavoitekokonaisuuksittain opiskeluun siirtymistä. Nopeammin etenevälle oppilaalle tehdään suunnitelma ja päätös ennen tavoitekokonaisuuksittain opiskeluun siirtymistä.

Jakokosken koulussa ei ole tällä hetkellä tavoitekokonaisuuksittain eteneviä oppilaita.

Jakokosken koulussa sovelletaan Joensuun seudun etäopetusohjeita. Sähköisistä alustoista ja ohjelmistoista käytetään niitä, jotka ovat oppilaille tuttuja tai joiden käyttö voidaan opettaa etämenetelmillä. Käytössä olevia alustoja ovat tällä hetkellä Peda.net, Office 365, Google Classroom ja ViLLE. 

• Koulun kerhotoimintaa sekä koulun henkilökunnan järjestämänä että Harrastamisen malli -toimintaohjelman puitteissa. Linkki koulun kerhosuunnitelmaan
• Kirjastoauto käy perjantaisin.
• Kontiolahden evankelisluterilainen seurakunta pitää aamunavauksen kaksi kertaa lukukaudessa.
• Kontiolahden 4H-yhdistys järjestää koululla iltapäivä- ja kerhotoimintaa
• Koulun vanhempaintoimikunta on mukana koulun tapahtumissa ja niiden suunnittelussa.
• Kyläyhdistyksen kanssa tehdään yhteistyötä.
• Mahdollisuuksien mukaan käymme retkillä lähiympäristössä. kts. lukuvuoden tapahtumat.
• Urheiluseura Jakokosken Vesa pitää yllä hiihtolatuja. Vesa jäädyttää myös luistinradan ja huolehtii talkoilla sen ylläpidosta.
• Mahdollisesti yhteistyötä muiden kylän yhdistysten kanssa, esimerkiksi Martat.
• Lukuvuonna 2026-2027 järjestetään koko koulun yhteinen joulujuhla joulukuussa
• Poliisin etäoppitunnit 1.-3.- ja 4.-6.-luokkalaisille 28.-29.9.2026
• Yhteistyötä tehdään myös muiden kontiolahtelaisten alakoulujen, erityisesti muiden kyläkoulujen, kuten Varparannan, Ahokkalan, Kontioniemen, Onttolan, Selkien ja Kulhon koulujen, kanssa. Yhteistyön muotoina ovat yhteiset tapahtumat, retket ja henkilökunnan koulutukset. Pienet alakoulut (Piepi) ovat toteuttaneet yhteistyötä opetukseen liittyvissä projekteissa pitkälti Teamsin tai Google Classroomin välityksellä.
• 1.-2.-luokka tekee yhteistyötä Paiholan esikouluryhmän kanssa. 

Koulun kerhotoiminta

Jakokosken koululla järjestetään kerhotoimintaa sekä koulun henkilökunnan järjestämänä että Harrastamisen malli -toimintaohjelman puitteissa. Tarkemmat tiedot kerhotoiminnasta löytyvät koulun Peda.net -sivuilta. Linkki koulun kerhosuunnitelmaan

Kontiolahden 4H-yhdistys järjestää iltapäivätoimintaa 1.-2.-luokkalaisille ja muille siihen oikeutetuille oppilaille päivittäin alkaen klo 12.30 tai 13.30. Iltapäiväkerhoa ohjaavat Sari Mustonen ja Petri Väänänen.

Vaarakirjastojen kirjastoauto vierailee koululla perjantaisin ensimmäisen oppitunnin aikana. Jokaisella luokalla on oma kirjastoautovuoro. Jokaisella oppilaalla on siis mahdollisuus käyttää kirjastopalveluita viikoittain.

Jakokosken koululla on myös pieni, lähinnä käsikirjastona toimiva koulukirjasto, johon on vanhempaintoimikunnan lahjoituksena hankittu uusia oppilaiden toiveiden mukaisia kirjoja keväällä 2026. 

Jakokosken koulun oppilaat syövät koululounaan kotiluokissaan, koska koululla ei ole erillistä ruokailutilaa. Oppilaat ottavat ruoan itse jakelulinjastolta. Ruokailu järjestetään klo 10.30-11.15, jolloin jokaisella oppilaalla on vähintään 15 minuuttia ruokailuaikaa. Ryhmänohjaajat valvovat ruokailua ja toimivat samalla malliruokailijoina. Kasvatuksellisessa mielessä ruokailutilanteessa keskitytään ennakkoluulottomaan maistelemiseen ohjaamiseen ja kiireettömän rauhallisen ruokailutapahtuman mahdollistamiseen.

Välitunnit

Koulutyön katkaisevat välitunnit, jotka vietetään koulun välituntipihalla. Välituntipiha-alue on kohtuullisen laaja ja se mahdollistaa monipuolisen toiminnan, kuten pallopelit ja -leikit, kiipeilemisen, keinumisen ja erilaiset kiinniottoleikit. Välituntitoimintaa on kehitetty viime vuosina oppilaiden toiveiden mukaan hankkimalla ns. hämähäkkikeinu (2023) ja viimeisimpänä syksyllä 2025 maatrampoliini sekä vanhempaintoimikunnan lahjoittama ja talkoilla rakennuttama leikkimökki syksyllä 2026. Oppilaat ovat myös päässeet vaikuttamaan välituntivälinehankintoihin, jotka ovat mahdollistuneet opetuksen järjestäjän ja vanhempaintoimikunnan osoittamilla varoilla.

Välitunnit kestävät 15 minuuttia, pois lukien ruokailun jälkeinen puolen tunnin välitunti. Välitunnit pidetään päivittäin kiinteinä aikoina seuraavasti:

1. välitunti klo 9.15-9.30

2. välitunti klo 11.15-11.45

3. välitunti klo 12.30-12.45

Jos toiminta niin vaatii, välituntiaikoja voidaan muokata joustavasti lyhyellä varoitusajalla.

Välituntien valvontaan on erillisen listan mukaan nimetty jokaiselle välitunnille opettaja. Lisäksi kaikki koulunkäynninohjaajat osallistuvat turvallisuuden ja lasten mahdollisten aikuiskontaktien lisäämiseksi välituntivalvontaan aina, kun heillä ei ole muita työtehtäviä.

Päivänavaukset

Perusopetusasetuksen 6 §:n mukaisesti jokaisen koulupäivän työ alkaa lyhyellä päivänavauksella. Päivänavauksen pitäjänä voi olla tunnin opettaja, koulunkäynninohjaaja, oppilas, oppilasryhmä tai koulun ulkopuolinen taho.

Yhteisöllisyyttä lisää kaikkien koulun oppilaiden mahtuminen samaan luokkatilaan yhteisissä tilaisuuksissa. Noin 2-3 kertaa lukuvuodessa järjestettävien koulukokousten yhteydessä voidaan myös järjestää koulun yhteinen päivänavaus. Myös oppilastoimikunta järjestää toimintasuunnitelmansa mukaisesti kaikille yhteisiä päivänavauksia joko keskusradion kautta tai koulun yhteisenä kokoontumisena. Kontiolahden evankelisluterilaisen seurakunnan ja Joensuun ortodoksisen seurakunnan päivänavaukset ja niiden kanssa samanaikaiset rinnakkaistilaisuudet toteutuvat 2-3 kertaa lukukauden aikana. 

Muut koulun yhteiset tapahtumat

Säännöllisesti järjestettäviin koulun yhteisiin tapahtumiin kuuluvat vuosittain elokuussa järjestettävä Kodin ja koulun ilta, Unicef-kävely (joka toinen lukuvuosi), hiihtotapahtuma (joka lukuvuosi). Helmi-maaliskuun Mustavaaran laskettelu- ja ulkoiluretki on oppilaiden keskuudessa suosituin koulun yhteinen tapahtuma, jonka taloudellisessa tukemisessa vanhempaintoimikunnalla on välttämätön osansa.

Koko koulun juhlan järjestäminen vaatii pienessä yksikössä paljon sekä oppilailta että henkilökunnalta. Kaikki oppilaat osallistuvat juhlan valmistelemiseen ja toteuttamiseen. Ohjelman laadun ja yhteisön jaksamisen varmistamiseksi Jakokosken koululla järjestetään lukuvuoden aikana yksi huoltajien lisäksi myös entisille oppilaille ja koko kyläyhteisölle avoin iltajuhla Jakokosken tilavassa liikuntahallissa. Vuorolukukausittain juhla on syyslukukauden lopun joulujuhla tai kevätlukukauden lopun kevätjuhla. Koululla järjestettäviin syys- ja kevätlukukauden päätöstilaisuuksiin joululaulujen tai todistusten ja stipendien jakamisen merkeissä toivotamme myös huoltajat tervetulleiksi. 

Koulumatkojen turvallisuus on koko kouluyhteisön yhteinen asia. Henkilökunta edistää koulumatkojen turvallisuutta käsittelemällä liikenneturvallisuusasioita opetussuunnitelman mukaisesti ja ohjeistamalla oppilaita havaintojensa mukaan turvalliseen liikkumiseen, kuten pyöräkypärän käyttämiseen. Oppilaita kannustetaan liikkumaan koulumatkansa omilla lihasvoimillaan, jos se on mahdollista.

Jakokosken kouluun on helppo saapua kävellen tai pyöräillen. Polkupyörille on telineet liikuntahallin päädyssä välituntialueen rajalla.

Saattoliikenne pyritään ohjaamaan liikuntahallin parkkipaikalle, jotta välituntialueella ei liikkuisi moottoriajoneuvoja.

Noin kaksi kolmasosaa Jakokosken koulun oppilaista kuuluu ilmaisen koulukuljetuksen piiriin joko koulumatkan pituuden tai tien vaarallisuuden perusteella. Koulukuljetukset tuovat oppilaat koululle aamuisin klo 7.45-8.30. Iltapäiväisin kuljetukset lähtevät klo 12.30 ja tarvittaessa klo 14.15. Savo-Karjalan Linja Oy huolehtii koulukuljetuksista, joissa on mukana kolme minibussia, sekä aamuisin lisäksi kaksi linja-autoa, joista toinen on reittilinja.

Aamulla koulun alkua odottavat oppilaat ottaa vastaan koulunkäynninohjaaja, joka huolehtii myös koulun alkamista tai loppumista odottavien koulukuljetusoppilaiden odotustuntien valvonnasta. Aamuisin ja iltapäivän viimeisten kuljetusten valvonnassa on mukana myös opettajia erillisen valvontasuunnitelman mukaisesti. Henkilökunta huolehtii yhdessä kuljettajien kanssa, että oppilaat päätyvät iltapäivällä oikeaan autoon oikeaan aikaan. 

Jakokosken koulun arviointisuunnitelma: http://peda.net/kontiolahti/jakokosken-koulu/jso/a

Lukuvuonna 2026-2027 laaja-alainen erityisopettaja opettaa Jakokosken koululla kolmena päivänä viikossa, yhteensä 14 h/vk. Luokanopettaja, erityisopettaja ja huoltaja tekevät tiivistä yhteistyötä parhaaksi katsomallaan tavalla (puhelimitse, Wilma, sähköposti, tapaamiset). 

Jakokosken koulu toimii lähikouluperiaatteen mukaisesti, jolloin kaikki koulumme oppilaat saavat laajaa tukea opintoihinsa ja koulunkäyntiin liittyen. Koulutyössä otamme huomioon monenlaiset oppijat ja oppimisen erilaiset lähtökohdat ja tavat. Suunnitellut ja joustavat ryhmittelyt sekä tiimityöskentely auttavat kaikkien oppilaiden oppimisessa. Luokanopettajan, erityisopettajan, ohjaajan ja kodin välinen yhteistyö on tärkeää oppilaan oppimisen tukemisessa. Erityistä huomiota kiinnitetään oppimisen esteiden ja oppimisvaikeuksien varhaiseen tunnistamiseen. Oppilailla on oikeus saada riittävää kasvun ja oppimisen tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. Tuen tarpeen varhaiseksi havaitsemiseksi oppilaiden tarpeita arvioidaan jatkuvasti ja tukitoimet aloitetaan ajoissa. On myös tärkeää turvata tuen saumaton jatkuminen lapsen siirtyessä esiopetuksesta kouluun ja alakoulusta yläkouluun. Näissä nivelvaiheissa tehdään yhteistyötä ja tiedonsiirtoa esiopetuksen ja yläkoulun kanssa. Tavoitteena on tehdä ennaltaehkäisevää työtä, jotta mahdollisimman moni oppilas pystyy opiskelemaan ryhmäkohtaisten tukimuotojen keinoin.

Koulumme on esteetön ja henkilökuntaa koulutetaan monipuolisesti. Kouluyhteisön positiivinen asenne ja suhtautuminen on avainasemassa lähikouluperiaatteen onnistumisessa. Jokainen on hyväksytty ja arvostettu kouluyhteisössä. Koulumme henkilökuntaan kuuluvat myös kuraattori ja terveydenhoitaja, joiden kanssa huoltajat ja opettajat tekevät tarvittaessa yhteistyötä oppilaan asioissa.

Oppimisen tuen uudistus, joka tuli voimaan 2025, muutti sitä, miten oppimisen ja koulunkäynnin tuki järjestetään. Tavoitteena oli selkeyttää tuen tasoja, vahvistaa varhaista tukea ja sujuvoittaa yhteistyötä kodin ja koulun välillä. Opetuksen järjestäjän on varmistettava oppimisen edellytyksiä tukevat opetusjärjestelyt perusopetuksessa. Oppimisen edellytyksiä tukevat opetusjärjestelyt koskevat kaikkia koulun oppilaita ja ne toimivat pohjana opetuksen suunnittelussa. Oppilaalle annettava tuki jakautuu ryhmäkohtaisiin ja oppilaskohtaisiin tukitoimiin. Ensisijaiset tukimuodot ovat ryhmäkohtaisia ja kaikilla oppilailla on oikeus niihin. Oppilaskohtaisen tuen tarvetta arvioidaan yksilökohtaisesti, ja oppilaskohtaisen tuen piiriin siirtymiseksi on tehtävä arviointi, suunnitelma sekä hallintopäätös yhteistyössä opettajien ja kodin kanssa. 

Yksilökohtainen opiskeluhuoltoryhmä kokoontuu tarvittaessa. Moniammatillisia yhteisöllisen opiskeluhuoltoryhmän kokouksia pidämme 3-4 kertaa lukuvuoden aikana. 

http://peda.net/kontiolahti/jakokosken-koulu/jso/koulunk%C3%A4ynnin-tuki

Kontiolahden kunnan esi- ja perusopetuksen opiskeluhuoltosuunnitelma ja Jakokosken koulun tiedot opiskeluhuoltosuunnitelmaan

Opiskeluhuollolla tarkoitetaan oppilaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa kouluyhteisössä. Opiskeluhuolto toteutetaan opetustoimen ja hyvinvointialueen suunnitelmallisena yhteistyönä. Yhteistyöhön osallistuu oppilaan ja huoltajien lisäksi tarvittaessa myös muita yhteistyötasoja. Opiskeluhuolto on ensisijaisesti ennaltaehkäisevää yhteisöllistä työtä. Lisäksi oppilailla on oikeus opiskeluhuoltopalveluihin, joihin kuuluvat kouluterveydenhuolto sekä kuraattori- ja psykologipalvelut. 

Jakokosken koulun yhteisöllinen opiskeluhuoltoryhmä kokoontuu kolme kertaa lukuvuonna 2026-2027: 28.9.2026, 25.1.2027 ja 3.5.2027. Näiden lisäksi kokouksia järjestetään tarvittaessa. 

Kouluterveydenhoitaja

Jakokosken koulun kouluterveydenhoitaja on tavattavissa koululla parittomien viikkojen maanantaisin. Yhteyttä voi ottaa puhelimitse tai Wilma-viestillä. Koulumme terveydenhoitaja on Jenna Hynninen, p. 050 428 5086 tai Wilma.

Koulukuraattori

Jakokosken koulun koulukuraattori on Terttu Meriläinen, p. 013 330 5885 tai Wilma. Hän on koululla parillisten viikkojen maanantaisin.

Koulupsykologi

Koulupsykologien toimenkuvaan kuuluvat oppimisvaikeuksien arvioinnit ja oppilaan oppimisen tuen suunnittelu yhdessä huoltajien ja opettajien kanssa, tukea-antavat keskustelut oppilaille sekä opettajien ja huoltajien tukeminen opetukseen ja kasvatukseen liittyvissä kysymyksissä. Tarvittaessa koulupsykologit ohjaavat oppilaan jatkotutkimuksiin ja -hoitoon. Lisäksi psykologit osallistuvat opiskeluhuoltotyöskentelyyn.

Oppilas voi hakeutua psykologin vastaanotolle omatoimisesti tai huoltajien, opettajan, koulukuraattorin tai kouluterveydenhoitajan välityksellä. Tapaamiset ovat luottamuksellisia.

Jakokosken koululle koulupsykologiksi on nimetty Sari Mikkonen. Hänelle on varattu työaikaa koulutyöhön maanantaisin ja tiistaisin. Yhteydenotot Wilmassa tai p. 013 330 9961. Tapaamisia koulupsykologin kanssa järjestyy koululla tarvittaessa. 

Käytännön kiusaamisen vastainen työ Jakokosken koulussa:

A) Ennaltaehkäisy:

KOULUN TOIMENPITEET

•Ryhmäytyminen, kummitoiminta, lähikouluperiaate (tähän liittyen tai muutenkin: suvaitsevaisuus ja hyväksyvä ilmapiiri)

•Vahvuusajattelu ja positiivinen pedagogiikka

•ProKoulu: yhdessä laaditut käyttäytymisen tavoitteet ja positiivisen palautteen avulla käyttäytymiseen puuttuminen

•KiVa Koulu –malli: asennekasvatus ja ilmapiiri (oppitunnit): kiusaamisen vähentämisessä ja ennalta ehkäisemisessä korostetaan jokaisen oppilaan vastuuta yhteisestä hyvinvoinnista

•Omat seulat (kiusaamiskyselyt, sosiogrammit ym.)

•Maakunnallinen opetussuunnitelma luku 5 (kurinpitokeinot): Kasvatuskeskustelu on ensisijainen keino ennen jälki-istunnon antamista puuttua oppilaan häiritsevään ja epäasiallisen käyttäytymiseen. Varsinaisia kurinpidollisia keinoja ovat perusopetuslain mukaan jälki-istunto, kirjallinen varoitus ja määräaikainen erottaminen

•Pedagoginen keskustelu ja aikuisten yhteinen linjanveto siitä, mikä on ja mikä ei ole hyväksyttävää, sekä yhteinen näkemys puuttumisesta/toimintamalleista. Kiusaamiseen puuttuminen on aina aikuisen tehtävä!

•Välituntivalvontaa on lisätty, jolloin silmäpareja on enemmän välitunneilla näkemässä tilanteita.

•Yhteisöllisen opiskeluhuoltoryhmän toiminta kiusaamisen ennaltaehkäisyssä ja siihen puuttumisessa

•Matala kynnys puuttua (nollatoleranssi); kaikkeen tietoon tulleeseen puututaan!

KODIT/HUOLTAJAT

•Kodin ja koulun välinen avoin yhteistyö

•Koulumatkoilla tietoon tulleet tapaukset keskustellaan koulussa, mutta niistä ei koulu ei voi esim. määrätä kurinpitotoimia niistä. Koulumatkat ovat oppilaan vapaa-aikaa ja vastuu niistä on huoltajalla.

•Samoin somessa/WhatsAppissa tms. oppilaan vapaa-ajalla tapahtuvista asioista keskustellaan jatkuvasti koulussa, myös ennaltaehkäisevästi. Päävastuu on kuitenkin huoltajalla.

•Vanhemmat tai vanhempaintoimikunta voivat olla aktiivisia kiusaamisen vastaisessa työssä. He voivat osallistua koulun kiusaamisen vastaisen kampanjan suunnitteluun ja toteuttamiseen tai kiusaamisen vastaisen toimintamallin kehittämiseen sekä tehdä läheistä yhteistyötä opettajien kanssa

B) Kiusaamisen tullessa ilmi:

•KiVa Koulu –toimintamalli: mahdollisimman tehokas puuttuminen!

1.Tilanteen selvitys välittömästi. Jos kyse kiusaamisesta, viedään tapaus KiVa-tiimin käsittelyyn (selvittämiskeskustelu)

2. Tiedotus huoltajille heti!

3.Seurantakeskustelu

•Kuraattori, terveydenhoitaja, koulupsykologi tarvittaessa mukaan

•Yksilöllinen opiskeluhuoltoryhmä

C) Toimintamalli kiusaamisen selvittelyn jälkeen:

•KiVa Koulu -mallin mukainen seuranta: toimintaa on seurattu, ja pidetty seurantakeskustelu, jossa on todettu kiusaamisen loppuneen. Jos ei, edetään KiVa Koulu -mallin mukaisesti. Myös kurinpidolliset keinot ovat käytössä, sekä opiskeluhuollollinen tuki, tarvittaessa myös poliisi.

•Seuranta on tärkeätä, sillä kiusaaminen voi alkaa helposti uudelleen!

D) Kiusaamisen määrittelyä:

•Eri mieltä oleminen ja riitely kuuluvat ihmisten väliseen vuorovaikutukseen ja syntyvät tilanteissa, missä ollaan eri mieltä tai halutaan eri asioita.

•Riitojen ja erimielisyyksien avulla voidaan oppia käsittelemään erilaisia tunteita ja sovittelemaan riitoja.

•Riidat ja erimielisyydet ovat yleensä nopeasti ohimeneviä, mutta voivat silti satuttaa toista ja silloin asiaa on soviteltava.

•Sopimaton, epäkunnioittava, välinpitämätön ja huono käyttäytyminen ei ole kiusaamista, mutta se vähentää toisten viihtyvyyttä, vie koulusta työilon ja usein myös työrauhan. Sekin vaurioittaa ystävyyttä, yhteishenkeä ja ihmisten välistä kanssakäymistä ja on siksi väärin.

•Kiusaamista on se, että sama oppilas joutuu toistuvasti ja tahallaan yhden tai useamman henkilön kiusaamisen kohteeksi.

•Hiljaista kiusaamista on esimerkiksi ryhmästä eristäminen, selän takana puhuminen, tuijottaminen, ilmeily, selän kääntäminen, vaikeneminen.

•Sanallista kiusaamista on esimerkiksi nimittely, juoruilu, ilkkuminen, nauraminen, kuiskuttelu ja uhkailu.

•Fyysinen kiusaamista on esimerkiksi töniminen, tavaroiden ottaminen ja piilottelu, vaatteista repiminen ja lyöminen.

•Kännykän ja netin välityksellä kiusaamista on esimerkiksi huhujen levittäminen, töykeät ja ilkeät kommentit, uhkailu ja ärsyttäminen, noloksi tekeminen ja nöyryyttäminen, kiristäminen, ahdistelu ja häirintä, yksityisen tiedon jakaminen, ryhmästä eristäminen ja poissulkeminen tai ryhmään lisääminen luvatta.

E) Milloin kiusaaminen on rikos?

Selvittämiskeskustelut eivät aina ole riittävä toimenpide. Joissakin, esimerkiksi fyysistä väkivaltaa sisältävissä tapauksissa on syytä ryhtyä rikosoikeudellisiin toimenpiteisiin. Ennen toimiin ryhtymistä tulee kuitenkin varmistaa, täyttyvätkö lain edellyttämät rikoksen tunnusmerkit. Lisäksi tarvitaan todisteita ja todistajia, jotka voivat vahvistaa tapahtuneen. Asian eteneminen oikeuskäsittelyyn edellyttää rikosilmoituksen tekemistä, esitutkintaa ja syyteharkintaa.

Esimerkiksi pahoinpitely ja alle 18-vuotiaaseen kohdistunut lievä pahoinpitely ovat virallisen syytteen alaisia rikoksia, jotka poliisi tutkii aina, vaikkei kohteeksi joutuneella olisi rangaistusvaatimuksia. Pahoinpitelytilanteissa tutkintapyynnön poliisille voivat tehdä kiusatun vanhemmat tai kiusattu itse. Myös koulu voi tehdä ilmoituksen pahoinpitelyrikoksesta.

Vaikka rikoslain mukaan nuoren rikosoikeudellinen vastuu alkaa 15-vuotiaana, jo tätä nuorempi on kuitenkin vahingonkorvausvastuussa aiheuttamistaan vahingoista. Jos alaikäinen henkilö on aiheuttanut vahingon (esimerkiksi rikkonut toisen omaisuutta) tahallaan, voidaan hänet tuomita maksamaan uhrille täysi korvaus. Korvaus voidaan tarvittaessa periä hänen ensimmäisestä palkastaan.

Millaisesta rikoksesta kiusaamisessa voi olla kysymys?

Kiusaaminen voi olla laiton uhkaus. Laiton uhkaus saattaa olla suullista uhkailua, se voi olla kirje, tekstiviesti tai sähköposti tai fyysistä uhkailua esim. aseella. Uhkaus kohdistuu yksilön fyysiseen tai henkiseen koskemattomuuteen.

Perättömien tietojen levittäminen tai toista häpäisevien asioiden kertominen voivat olla rangaistavia, jos teot täyttävät rikoslain kunnianloukkauksen tunnusmerkit. Kunnianloukkaukseen voi syyllistyä esittämällä valheellisen tiedon tai vihjauksen siten, että se vahingoittaa loukattua tai aiheuttaa tälle kärsimystä. Kunnianloukkaukseksi luetaan myös sen aiheuttaminen, että loukattu joutuu halveksunnan kohteeksi.

Ruumiillinen väkivalta, toisen terveyden vahingoittaminen, täyttää rikoslain pahoinpitelyrikoksen tunnusmerkistön, ja siitä voi seurata rangaistus, joka voi olla sakoista kahteen vuoteen vankeutta. Pahoinpitely on ns. virallisen syytteen alainen rikos. Tämä tarkoittaa rikoksia, jotka poliisi tutkii aina, vaikka uhri ei haluaisikaan tekijälle rangaistusta. Lievässä pahoinpitelyssä aiheutetaan toiselle fyysistä kipua, josta ei jää pysyvää jälkeä.

Kodin ja koulun yhteistyössä merkittävässä osassa on vanhempaintoimikunta. Vanhempaintoimikunta, johon on vapaa osallistumisoikeus kaikilla Jakokosken koulun huoltajilla, kokoontuu koululla 2-3 kertaa lukukaudessa. Vanhempaintoimikunnan kokouksissa on mukana koulun edustajana koulunjohtaja. Vanhempaintoimikunta tuo tarvittaessa esille huoltajien näkemyksiä koulun suuntaan. Koulunjohtaja käyttää kokouksissa puheenvuoron, jossa kertoo koulun kuulumisista ja valmistelussa olevista asioista. Vanhempaintoimikunnan kokouksista kirjoitetaan muistio, joka julkaistaan Wilmassa tiedotteena. 

Oppilaiden kielten, kielellisten valmiuksien ja kulttuurisen taustan huomioon ottaminen opetuksen järjestämisessä

Kontiolahden kunnassa oppilaiden kielet, kielelliset valmiudet ja kulttuurinen tausta huomioidaan opetuksen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Opetus järjestetään siten, että jokaisella oppilaalla on mahdollisuus osallistua täysipainoisesti opetukseen ja kouluyhteisön toimintaan omista lähtökohdistaan käsin. Opetuksessa hyödynnetään kielitietoista ja kulttuurisesti sensitiivistä pedagogiikkaa, mikä näkyy selkeän kielen käyttönä, käsitteiden avaamisena sekä monipuolisina oppimistapoina. Oppilaiden aiempaa kieli- ja kulttuuriosaamista arvostetaan ja hyödynnetään osana oppimista, ja opetusta eriytetään joustavasti oppilaiden kielellisten valmiuksien mukaan. Tarvittaessa oppilaalle järjestetään suomi toisena kielenä -opetusta tai valmistavaa opetusta riittävän suomen kielen taidon saavuttamiseksi sekä tarjotaan muuta kielellistä tukea. Jakokosken koulussa ei ole tällä hetkellä tarvetta järjestää suomi toisena kielenä -opetusta. Oppilaan kielitaidon kehitystä seurataan osana oppimisen arviointia ja tuen suunnittelua yhteistyössä huoltajien ja tarvittaessa moniammatillisen verkoston kanssa.

Oppilaiden kieli- ja kulttuuri-identiteettien tukeminen

Oppilaiden kieli- ja kulttuuri-identiteettien myönteistä kehittymistä tuetaan koko kouluyhteisön toiminnassa. Tavoitteena on vahvistaa oppilaiden itsetuntoa, osallisuutta ja yhdenvertaisuuden kokemusta. Oppilaille tarjotaan mahdollisuuksia käyttää ja tehdä näkyväksi omaa kieltään ja kulttuuriaan koulutyössä esimerkiksi projektien, teemapäivien ja juhlatilaisuuksien yhteydessä. Eri kieliä ja kulttuureja käsitellään oppiaineiden sisällöissä ikätasoisesti ja arvostavasti, ja koulussa edistetään vuorovaikutusta sekä yhteistoimintaa eri taustoista tulevien oppilaiden välillä. Syrjintään ja ennakkoluuloihin puututaan aktiivisesti, ja koulutyössä vahvistetaan turvallista ja yhdenvertaista ilmapiiriä. Moninaisuus nähdään koulun kasvatustyössä voimavarana sekä osana kestävää ja demokraattista yhteiskuntaa.

Oman äidinkielen opetus ja huoltajien tiedottaminen

Kunta voi mahdollisuuksien mukaan järjestää oppilaille oman äidinkielen opetusta voimassa olevan lainsäädännön, opetussuunnitelman perusteiden sekä käytettävissä olevien resurssien mukaisesti. Oman äidinkielen opetuksen tavoitteena on tukea oppilaan monikielisyyden kehittymistä, kieli- ja kulttuuri-identiteettiä sekä oppimista eri oppiaineissa.

Oppilaan oman äidinkielen opetus on osa perusopetusta täydentävää opetusta, joka on oppilaalle vapaaehtoista. Kontiolahden kunnassa oman äidinkielen opetusta voidaan järjestää huoltajien erillisestä hakemuksesta, jos asianomaisen kielen opetusryhmään osallistuu (ilmoittautuu) vähintään 5 oppilasta. Oppilaat voivat olla eri ikätasoilta ja eri kouluista. Huoltajat vastaavat mahdollisista tarvittavista kuljetuksista oppitunneille. Jakokosken koulussa ei tällä hetkellä järjestetä oman äidinkielen opetusta.

Huoltajia tiedotetaan oman äidinkielen opetukseen liittyvistä käytännöistä ja linjauksista tarvittaessa tai tilanteen muuttuessa, esimerkiksi oppilaspalavereissa, Wilma-järjestelmän, kunnan verkkosivujen tai koulun muun viestinnän kautta.

Kielitietoinen opetus
Kielitietoinen opetus tukee oppilaita eri oppiaineiden tekstien lukemisessa, niiden ymmärtämisessä ja tulkitsemisessa sekä omassa tuottamisessa. Kielitietoinen opetus kohdistuu oppiaineen kieleen ja sisältöön samaan aikaan, ja siinä keskitytään kullekin oppiaineelle ominaisten tekstien yhteiseen tarkasteluun, tekstien tyypillisten piirteiden löytämiseen ja opiskelun edellyttämien tekstien ohjattuun tuottamiseen sekä oppiainekohtaisen sanavaraston vahvistamiseen. Kielitietoista opetusta hyödynnetään Jakokosken koulussa eri oppiaineiden tunneilla. Tarvittaessa voidaan järjestää opetuskielen tukiopetusta. 

Jakokosken koulun painopistealueet lukuvuonna 2026–2027

• Koulunkäynninohjaajien tuki oppitunneilla ja tukituokioilla: Koulunkäynninohjaajat toimivat kielitietoisen opetuksen tukena. Ohjaajat avaavat tehtävät selkeästi, tukevat sanaston/käsitteiden ymmärtämisessä ja varmistavat oppilaan osallistumisen.
• Joustavat arviointitavat: Oppilaiden arviointi on monipuolista. Oppilaille annetaan esimerkiksi mahdollisuus näyttää osaamistaan monipuolisesti, esim. suulliset kokeet/kokeiden täydentäminen suullisesti ja tuetut/helpotetut kokeet. 
• Kielitietoinen opetus: Opetuksessa käytetään selkeää kieltä sekä avataan käsitteitä ja sanastoa. Oppilaiden tekstien tulkitsemista tuetaan.
• Selkokieliset ohjeet ja monikanavainen opetus: ennakointi, selkokieliset ohjeet, ohjeiden ja sisältöjen pilkkominen, kuvatuen käyttäminen