Ympäristön tilat, paikat ja ilmiöt, 2 op (KU2)
Opintojakson moduulit
• Ympäristön tilat, paikat ja ilmiöt, 2 op (KU2), Pakollinen

Tavoitteet
Ympäristön tilat, paikat ja ilmiöt
Moduulin tavoitteena on, että opiskelija
• havainnoi itselle ja muille merkityksellisiä teoksia, tuotteita ja palveluita sekä digitaalisia,
rakennettuja ja luonnon ympäristöjä
• perustelee ympäristöihin, tuotteisiin ja palveluihin liittyviä havaintojaan ja ajatteluaan
kuvallisesti ja muita tiedon tuottamisen tapoja käyttäen
• tarkastelee ympäristön kuvien yhteyksiä omiin kuviinsa, taiteeseen ja kulttuuriperintöön
• soveltaa arkkitehtuurin, muotoilun ja tuotteistamisen prosesseja, teknologioita ja
toimintatapoja kuvailmaisussaan itsenäisesti ja ryhmän jäsenenä
• tutkii ja tulkitsee rakennettua ympäristöä, tuotteita ja palveluja yhteiskuntakehityksen,
oikeuksien ja kestävän tulevaisuuden näkökulmista
• kehittää osaamistaan ympäristön kuvien tekijänä, tulkitsijana, arvottajana ja toimijana
• ymmärtää visuaalisuuden merkityksiä tuotteiden, palveluiden ja arkkitehtuurin kestävässä
suunnittelussa, viestinnässä ja käyttämisessä
• ymmärtää kuvilla vaikuttamisen ja osallistumisen mahdollisuuksia omassa elämässään
esteettisesti, eettisesti ja ekologisesti kestävän tulevaisuuden kannalta.

Keskeiset sisällöt
Ympäristön tilat, paikat ja ilmiöt
Omat kuvat
• opiskelijoiden omat kuvat sekä kuvakulttuurit, joihin he osallistuvat omaehtoisesti
• opiskelijoiden omien kuvien käyttäminen kuvailmaisun lähtökohtana
• opiskelijoiden omien kuvien tarkasteleminen suhteessa ympäristön kuviin ja muuhun
visuaaliseen kulttuuriin
• opiskelijoiden omien kuvien käyttäminen tutkivan, pitkäkestoisen ja ilmiökeskeisen
työskentelyn lähtökohtana
Ympäristön kuvat
• kuvan tuottamisen, muokkaamisen ja esittämisen keinoja ympäristössä, mediassa ja
taiteessa
• arkkitehtuurin, muotoilun ja median käsitteistöön ja kuvastoihin tutustuminen
• visuaalisen kulttuurin teosten liittäminen erilaisiin näkemyksiin taiteen tehtävistä ja muusta
visuaalisesta kulttuurista
• kuvallisten, sanallisten ja muiden kuvatulkinnan keinojen käyttäminen
• ympäristön ajankohtaisten ilmiöiden tutkiminen kuvailmaisussa
• vaikuttaminen ja osallistuminen kuvataiteen ja muun visuaalisen kulttuurin keinoin

Paikallinen lisäys
Laaja-alainen osaaminen
Globaali- ja kulttuuriosaaminen
Globaali- ja kulttuuriosaamisen keskiössä opintojaksolla on omien kuvien ja kuvakulttuurien
tuottaminen ja käyttäminen tehtävässä, jossa luodaan oma visuaalinen näkemys esim. globaalista
tuotteesta. Tavoitteena on, että opiskelija osaa korostaa tehtävässä valitsemaansa kulttuuriin
liittyviä piirteitä.
Hyvinvointiosaaminen
Opiskelija tuntee kuvailmaisunsa kautta onnistumisen tunnetta ja hänellä on mahdollisuus luoda
vaikuttavia, visuaalisia kokonaisuuksia, jotka edistävät identiteetin rakentumista, ihmisenä kasvua
ja uuden oppimista.
Eettisyys ja ympäristöosaaminen
Opiskelija saa luotua omilla kuvillaan kokonaisuuden, jossa käy ilmi työn eettiset piirteet ja
näkökulmat sekä kestävän kehityksen ajatus.
Yhteiskunnallinen osaaminen
Opiskelija pystyy ottamaan kantaa yhteiskunnalliseen keskusteluun omilla kuvillaan. Opiskelija
tietää, mitä jatko-opinto- ja työelämämahdollisuuksia kuvataide ja visuaalinen kulttuuri tarjoaa.
Monitieteinen ja luova osaaminen
Opiskelijalla on keinoja kuvien tulkitsemiseen. Hän osaa hyödyntää eri taiteen- ja tieteenaloja
ajankohtaisten ilmiöiden luovaan esittämiseen omissa kuvissaan.


Opiskelijan tukeminen ja ohjaaminen: Opettaja tukee opiskelijaa kommentoimalla ja
keskustelemalla työn etenemisestä koko prosessin aikana. Opettaja tukee opiskelijan
itsearviointia koko prosessin aikana osaamisen, oppimisen, motivaation ja työskentelyn
kehittymisen puitteissa.
Itsearviointia käytetään erityisesti työn valmistuessa ja vielä opintojakson
lopussa, jolloin myös käydään opiskelijan kanssa henkilökohtainen arviointikeskustelu jaksosta
suoriutumisesta.
Vertaisarviointia käytetään esimerkiksi ryhmä- tai parityöskentelyn arviointiin.

Osaamiselle ja oppimiselle asetettujen tavoitteiden saavuttamisen näkyväksi tekeminen
Arviointi perustuu yksilötehtäviin, paritehtäviin, esitelmiin, opiskelijan käytännön työskentelyyn,
tuntiaktiivisuuteen ja näiden mahdollisiin yhdistelmiin. Opiskelijalla on mahdollisuus itsearviointiin
jakson aikana ja sen lopuksi. Opettajan arviointi perustuu edellä mainittuihin näyttöihin, joita
peilataan opintojakson sisältöihin ja tavoitteisiin.
Laaja-alaisen osaamisen arviointi
Laaja-alaisten tavoitteiden ilmenemistä opiskelijan osaamisessa arvioidaan itsearvioinnin ja
kuvallisten tuotosten kautta. Globaalia- ja kulttuuriosaamista sekä yhteiskunnallista osaamista
voidaan arvioida myös yhteisten keskustelujen kautta.