Kuuba
Tausta maan asemalle kylmässä sodassa:
Yhdysvallat suhtautui Kuuban uuteen hallintoon aluksi rauhallisesti, mutta varsin pian tilanne muuttui täysin. Ulkomaisten teollisuusyritysten ja öljy-yhtiöiden kansallistaminen vuonna 1960 katkaisi välit Yhdysvaltoihin. Yhdysvallat lopetti sokerin ostot Kuubasta, jonka taloudelle puolestaan sokerin vienti oli elintärkeää ja Yhdysvallat ylivoimaisesti suurin kuubalaisen sokerin ostaja. Tässä tilanteessa Kuuba kääntyi sosialististen maiden puoleen ja näin alkoi Kuuban ja Neuvostoliiton yhteistyö, joka ei tosin aina sujunut hankauksitta. Kylmän sodan kiristyessä Kuubasta tuli suurvaltojen välisten kiistojen välikappale.
Kriisit, vaikeudet ja tärkeimmät tapahtumat kylmän sodan aikana:
Tammikuussa 1959 Fidel Castro kukisti Kuubassa oikeistodiktatuurin ja aloitti laajan sosialisointiohjelman, joka koski myös amerikkalaista pääomaa.
Keväällä 1961 Yhdysvallat yritti kukistaa Castron tukemalla tämän vastustajien maihinnousua Sikojenlahdella, mutta yritys epäonnistui. Lokakuussa 1962 amerikkalaiset tiedustelulentäjät havaitsivat, että Neuvostoliitto oli rakentamassa ohjustukikohtaa Kuubaan. Presidentti John F. Kennedy määräsi Kuuban merisaartoon. Tilanne laukesi kuitenkin rauhanomaisesti, kun Neuvostoliiton ohjustarvikkeita Kuubaan kuljettaneet sota-alukset käänsivät kurssinsa takaisin ja Yhdysvallat luopui jo pitkälle valmistellusta iskusta Kuubaan. Kuuban kriisistä muodostui käännekohta kylmän sodan historiassa. Se havahdutti supervaltojen johtajat huomaamaan, että seuraavalla kerralla ydinsotaa ei kenties onnistuttaisikaan estämään.
Kohtalo kylmän sodan jälkeen:
Kuubaan sijoitetut neuvosto-ohjukset vedettiin takaisin. Sopimus Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton välillä jossa Yhdysvallat sitoutuu olla miehittämättä Kuubaa ilman suoraa provokaatiota. Yhdysvaltojen ja Kuuban suhteet ovat jatkuvasti pysyneet kireinä.