• Suomessa on maa, jossa ihmiset ovat keskimäärin korkeasti koulutettuja. Suomessa on vain vähän työtehtäviä, joihin pääsee ilman koulutusta. Osaan ammateista on tiukat pätevyysvaatimukset.
  
  
• Suomessa lapset aloittavat koulun 7-vuotiaina. Sitä ennen he ovat saaneet esiopetusta esikoulussa. Esiopetuksessa valmistaudutaan koulunkäyntiin opettelemalla koulunkäyntitaitoja.
  
  
• Suomalaisilla lapsilla on oppivelvollisuus, joka tarkoittaa, että heidän on käytävä peruskoulua 9 vuotta.
  
  
• Peruskoulun jälkeen nuori voi hakeutua opiskelemaan suoraan ammattiin ammattiopistoon tai jatkaa yleissivistäviä opintoja lukiossa.
  
  
• Lukion jälkeen voi hakea yliopistoon tai ammattikorkeakouluun. Yliopisto-opinnot kestävät noin 5 vuotta ja ammattikorkeakouluopinnot 4 vuotta.
  
  
• Suomalainen koulu on ilmainen sitä käyvälle. Oppilaitoksia ja korkeakouluja rahoitetaan verovaroin.
  
  
• Myös aikuisena voi opiskella uuteen ammattiin tai täydentää ammattitietämystään lisäopinnoilla.
  
  
• Suomalaiset opiskelevat mielellään. Osa aikuisiän opinnoista liittyy oman ammattitaidon täydentämiseen tai hankkimiseen, osa taas harrastuksenomaiseen opiskeluun esimerkiksi kansalaisopistossa.

Elinikäinen oppiminen

• Suomessa puhutaan paljon elinikäisestä oppimisesta. Se tarkoittaa, ihminen oppii uutta koko elämänsä ajan, ei ainoastaan lapsena tai tutkintoon johtavassa koulutuksessa.
  
  
• Toisaalta oppimista tapahtuu myös epävirallisissa ympäristöissä, kuten arjen toiminnoissa, harrastuksissa ja tieto- ja viestintätekniikkaa käytettäessä.
  
  
• Toisaalta yhteiskunta ja työelämä muuttuvat nopeasti, ja työssäkäyvät tarvitsevat koko ajan uusia tietoja ja taitoja. Moni vaihtaa kokonaan alaa aikuisena, koska töitä entiseltä alalta ei enää löydy tai koska haluaa sittenkin tehdä jotain muuta.
  
  
• Sanotaan, että 65 % nyt koulunsa aloittavista lapsista tulee aikuisina toimimaan ammateissa, joita ei ole vielä olemassa. Työelämä siis muuttuu nopeammin kuin koskaan aikaisemmin. On välttämätöntä opiskella uutta työuran aikana.