RUB11-RUB12 2024 (toka)

Suullinen tehtävä

Tehtävänäsi on äänittää koulun omaan podcastiin jakso. Jaksosi aiheena on joko pukeutuminen, asuminen tai matkustaminen.


Voit tehdä jakson yksin, parin tai ryhmän kanssa (suosittelen tekemään yhdessä). Suunnittele ensin ohjelman runko.
Mieti esim.

- mistä jaksossa puhutaan
- onko se haastattelu vai vapaata keskustelua
- vai kerrotko yksin omista ajatuksistasi

- mieti/miettikää sitten tarkemmin, mitä aiotte sanoa
- suunnittelussa saa käyttää kirjaa ja yksittäisiä sanoja voi katsoa esim sanakirja.org-sanakirjasta

- jakson kesto on n. 1-2 min 

Koti ja asuminen

Mitä kotiin ja asumiseen liittyvää sanastoa löydät tekstistä 9?
Kirjoita sanat vihkoon.

en hemort = kotipaikkakunta
en boningsort = asuinpaikkakunta

kompakt = kompakti
ljus = valoisa, vaalea
hemtrevlig = kotoisa
funktionell = toimiva, toiminnallinen
personlig = persoonallinen

ett hem = koti
bor = asuu
en etta = yksiö

ett kök = keittiö
ett vardagrum = olohuone
sovalkov = makuusyvennys, alkovi
en hall = eteinen
ett badrum = kylpyhuone

en tavla = taulu
en hemtrakt = kotiseutu

ett matbord = ruokapöytä
stolarna = tuolit

flyttade = muutti
möblerna = huonekalut

bor för sig själv = asuu itsekseen
bo ensam = asua yksin

Jag sitter i soffan. = Istun sohvalla
gå hem = mennä kotiin 

en bastu = sauna (bada bastu = käydä saunassa.)




Opettele näiden asumissanojen käyttö:

- koti = ett hem, hemmet, hem, hemmen

- talo = ett hus, huset, hus, husen

- Menen kotiin. = Jag ska gå hem.

- Olen kotona. = Jag är hemma.

- Olen muuttanut kotoa. = Jag har flyttat hemifrån


- asua = bo, bor, bodde, bott
- muuttaa = flytta, flyttar, flyttade, flyttat
- sijaita = ligga, ligger, låg, legat 
Esim. Biblioteket ligger i centrum.

HUOM! 
- leva, lever, levde, levt = elää
- ett liv, livet, liv, liven = elämä

Asun Suomessa. / I live in Finland. / Jag bor i Finland.

2. päättöpäivä

Päättöpäivä on ke 5.2.

Kokeeseen tulee sanastotehtäviä 
- tekstistä 6 s. 59-61
- teemasanastosta 7 s. 72.73
- tekstistä 8 s. 79-81
- tekstistä 9 s. 89-91

- Teemasanastot 6, 8 ja 9 ovat yleishyödyllisiä esim. kuunteluissa, luetunymmärtämisissä ja kirjoitustehtävässä.

Kielioppiasioista kokeeseen tulee
- substantiivien taivutus ja käyttö s. 111-114
- adjektiivien taivutus ja käyttö s. 126-129


Muista, että päättöpäivästä saa olla poissa vain sairastumisen vuoksi. Jos joudut olemaan poissa, ilmoita siitä opettajalle niin pian kuin mahdollista. Myös huoltaja kuitaa alaikäisen poissaolon, mutta voit laittaa itse vaikka Wilma-viestiä heti aamusta.

Koe on Abitissa, joten tarvitset mukaasi myös langalliset kuulokkeet.

Regler

Regler på den här kursen:

- Kom i tid på plats.
- Skicka ett meddelande om du är sjuk eller borta beroende på en annan bra orsak.
- Inga skor i klassrummet.
- Vi börjar varje lektion utan dator eller mobil.
- Du har hörlurarna med dig.

Ruotsin kieli Suomessa ja muissa Pohjoismaissa

Moniko Suomessa puhuu ruotsia äidinkielenään?

> n. 288 000 (vuonna 2020)

Missä he pääosin asuvat?

> https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomenruotsalaiset

 

Moniko Suomessa opiskelee suomea B1-kielenä (eli samalla tavalla kuin sinä ruotsia)?

https://www.svenskfinland.fi/fi/ruotsin-kielen-opetus/

Kysymys vähän vanhentunut. Ruotsinkieliset lapset aloittavat nykyään suomen opiskelun useimmiten varhennettuna kolmannella tai ensimmäisellä luokalla.



Etsi sanoja, joita käytetään eri tavoilla suomenruotsissa ja ruotsinruotsissa

suomi - suomenruotsi - ruotsinruotsi
pyykkipoika - bykpojke - klädnypa
terveyskeskus - hälsocentral - vårdcentral
silmänruoka - ögonmat - ögonfröjd
talvirengas - vinterring - vinterdäck
jonotuslappu - turnummer - kölapp/könummer
joulupukki - julgubbe/julbock - jultomte
joulutonttu - jultomte - tomtenisse

lunttilappu - luntlapp - fusklapp
pestä hampaat - tvätta tänderna - borsta tänderna
seisova pöytä - stående bord - gående bord/smörgårdsbord/buffe´
ongelmajäte - problemavfall - riskavfall
sämpylä - semla - fralla/småfranska
laskiaispulla - fastlagsbulle - semla

ruotsista suomeen lainattuja sanoja
lääkäri ’läkare’,
kärry ’kärra’
katu  ’gata’,
portti 
’port’,
palatsi ’palats’,
rappu ’trappa’, 
uuni 
’ugn’, 
kellari ’källare’, 
talli
 ’stall’, 
penkki 
’bänk’,
tuoli ’stol’,
sänky ’säng’,
lamppu ’lampa’, 
lyhty 
’lykta’, 
peili 
’spegel’,
lasi ’glas’, 
kannu 
’kanna’, 
ämpäri 
’ämbar’, 
vati 
’fat’,
kori ’korg’, 
tulli ’tull’,
kakku ’kaka’,
kaali ’kål’,
pippuri ’peppar’,
sinappi ’senap’,
koulu ’skola’,
paperi ’papper’
kassa ´kassa´´


Selvitä sanojen erot:

  • finländare: övergripande benämning på personer från Finland, oberoende av språkgruppstillhörighet
  • finne: finländare med finska som modersmål
  • finlandssvensk: finländare med svenska som modersmål
  • sverigefinne: finskspråkig finländare bosatt i Sverige

https://www.mediesprak.fi/finlandare-finne



Frågor om schemat = Kysymyksiä lukujärjestyksestä

1) Vilket ämne har du på måndag klockan 11.30?

> Vaihtele alleviivattua osiota.

2) I vilken tid börjar matrasten?

3) Har du håltimmar?

4) Vad är ditt favoritämne?

5) Vilket ämne gillar du inte?

 

Kellonaikoja:

Kvart över åtta

Kvart i tio

Halv tolv

Klockan ett

Opiskeluohjeita

Yleisiä vinkkejä

1) Hyödynnä oppitunnit. Tee tunnilla sitä mitä pitääkin, niin olet tehnyt jo ison työn oppimisesi eteen. 

2) Tee läksyt. Oppiminen vaatii toistoja, joten olisi suorastaan ihme, jos tunnilla käydyt asiat olisivat jääneet mieleesi yhdellä kertaa. Vaikka tunnilta ei tulisi varsinaista läksyä, tunnilla käydyt asiat kannattaa silmäillä vielä kotona läpi.
HUOM! Muista kuitenkin, että läksyihin ei ole tarkoitus käyttää koko iltaa :)


Tekstit ja sanat

Kirjan tekstejä käydään läpi, jotta luetunymmärtäminen kehittyy ja sanoja opitaan käyttämään oikein. Kun saat läksyksi tai tehtäväksi suomentaa teksti, sinun kannattaa edetä seuraavalla tavalla:

1) Silmäile tai lukaise teksti läpi. Ymmärrätkö siitä jotain? Voit myös kuunnella tekstin itse SanomaProlla.

2) Tutustu tekstiin tarkemmin sanaston avulla. Sanasto löytyy paperikirjasta tekstiä seuraavalta aukeamalta ja SanomaProlta Lisäaineisto-napin alta. Selvitä sanaston avulla ne kohdat, joita et ymmärrä. Älä käytä kääntäjää, sillä silloin omat aivosi eivät joudu työskentelemään. Silloin tekstien suomentaminen ei muutu koskaan helpommaksi. Jos tekstiin jää epäselviä kohtia, voit toki katsoa yksittäisiä sanoja esim. sanakirja.org-sanakirjasta. Vaikeat kohdat voi myös ihan hyvin selvittää seuraavalla tunnilla, kun tekstiä käydään läpi tunnilla.

3) Joskus tekstin pintapuolinen ymmärtäminen riittää hyvin. Opit silti tekstistä erilaisia sanoja ja rakenteita.

4) Kun aloitat tekstiin liittyvän tehtävän tekemisen, kannattaa ensin miettiä, osaatko tehdä joitakin kohtia ilman apuja. Kun tällaiset kohdat on tehty, tee loput kohdat tekstiä ja sanastoa apuna käyttäen. Tällä tavalla työskennellen aivosi joutuvat ponnistelemaan enemmän ja opit huomattavasti tehokkaammin verrattuna esim. siihen, että katsot vastaukset kääntäjästä.

5) Tekstiin ja tehtyihin tehtäviin kannattaa palata vielä myöhemminkin, esim. silloin kun kertaat asioita sanakokeeseen tai päättökokeeseen. Erityisesti Frasjakt-tehtävässä on koottuna hyödyllisiä fraaseja tekstistä. Kokeile hyödyntää kertausvaiheessakin tekstin kuuntelua.


Mistä saat apua tehtävien tekemiseen ja sanaston opiskeluun?

1) Paperikirja: helppo pitää auki, kun teet tehtävää SanomaProlla.

2) SanomaPron materiaali: lisäaineisto, sanastot näytä-piilota-toiminnolla ja kääntökortit.

3) Vihko: yleensä kirjoitat vihkoon opettajan ohjeen mukaan muistiinpanoja, mutta vihkoa kannattaa ehdottomasti hyödyntää muutenkin itselle sopivalla tavalla, esim. ryhmitellä opeteltavia sanoja haluamallaan tavalla ja kirjoittaa niitä käsin.

4) SanomaPron sanastosovellus puhelimella: löytyy omasta sovelluskaupasta hakemalla "Effekt". Sanastosovelluksesta löytyy helposti ne sanat, joita tarvitset tehtävissä ja sieltä löytyvät myös kääntökortit.

Arviointi

Opintojaksolla pidetään sanakokeita tai muita pieniä välitestejä ja päättöviikoilla isommat kokeet. Päättöviikoilla pidettävät kokeet muodostavat arvosanan perustan. Sanakokeet ja muut välitestit voivat vaikuttaa arvosanaan nostavasti. Arviointi jatkuvaa myös oppitunneilla. Osoita siis osaamistasi koko ajan, mutta muista, että virheitä ei tarvitse pelätä. Niistä oppii aina jotain uutta! Kielten opiskelussa tärkeää on se, että yrität ja teet asioita.

Jotta opintojakson suoritus voidaan hyväksyä, sinulla ei saa olla selittämättömiä poissaoloja. Huomaa erityisesti, että päättöpäivänä on ilmoitettava heti aamusta (tai heti kun se on mahdollista), poissaolosta. Jos poissaolosta ei ilmoiteta, keskeytyy opintojakson suorittaminen ja se on käytävä uudelleen.

RUB11 sisällöt

Nämä asiat käydään n. puolikkaan jakson aikana

Aihepiirit


SÄTT I GÅNG
- Vardagssnack
= itsensä esittely
= arkipäivän jutustelua
= päivät, kuukaudet, kysymyssanat, numerot, kellonajat
+ Persoonapronominit

DEL 2
- Svenskfinland
= Text 2
= Miksi Suomessa puhutaan ruotsia? 
= Miten ruotsi suhteutuu muihin kieliin?

DEL3
- Omasta kielitaidosta kertominen
= Text 3
= Teemasanat: kansallisuussanat s. 30-31

RUB12 sisällöt

Nämä asiat käydään läpi 1. jakson lopun ja 2. jakson aikana

Sanasto


- Del 4: Teemasanat perhe
- Del 5 Teemasanat koulu
- Del 6 Teksti 6, (teemasanoista projektitehtävä)
- Del 7 Teemasanat vapaa-aika ja harrastukset
- Del 8 Teksti 8 (teemasanoista projektitehtävä)
- Del 9 Teemasanat asuminen
- Del 10 Snack-teksti ja teemasanat

Kielioppiasiat

- Verbit: verbien taivutus ja aikamuodot
- Substantiivit: substantiivien taivutus ja eri muotojen käyttötarkoitukset
- Adjektiivit: oikean muodon käyttäminen
- Päälauseen sanajärjestys


Kieliprofiilin täydentäminen

Esittele itsesi

Tee Power Point tai muu vastaava, johon kokoat itseesi liittyviä sanoja ruotsiksi. Käytä myös kuvia ja muita apukeinoja, jotka tekevät esityksestäsi elävämmän.

Älä turvaudu heti sanakirjaan, vaan:

1) käytä sanoja, jotka muistat
2) käytä sanoja, joita löydät Effekt 1-2 kirjasta
3) lopuksi tarkista tarvittavat sanat sanakirjasta (esim. sanakirja.org)

Respodden

Du har en respodd där du intervjuar din kompis som berättar om hens kommande resa.

Diskutera
- Vart ska hen resa?
- Hur ska hen åka dit?
- Var ska hen övernatta?
- Vad kostar resan (ungefär)?
- Vad vill hen göra och se där?
- Vilka är de bästa resetips hen har?

OBS! Planera resan noggrant tillsammans innan ni spelar in intervjun. Använd nätet till hjälp.

Längd c. 1 min
  • Palauta kuva tai muu tiedosto
  • Palauta linkki
  • Palauta äänitallenne

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

Pukeutuminen

1) Titta på videon:
Katrin B https://youtu.be/sodMB-52nww?si=LkkN1u7rlleDknZF


2) Mitä tarkoittavat sanat kläder ja ett plagg?
> Kläder = vaatteet (aina monikko)
> Ett plagg = (yksi) vaatekappale

3) Etsi netistä kuvia eri tavoilla pukeutuneista ihmisistä ja kirjoita heidän pukeutumisesta ruotsiksi.

Esim.
Han har på sig... 
Hennes kläder är...
Han tycker om att klä sig i...

Min fritid

Kirjoita harjoituskirjoitelma omasta harrastuksestasi otsikolla Min fritid.
Merkkimäärä: 400-600 merkkiä

- Mitä harrastat ja kuinka usein / milloin? 
- Mikä harrastuksissasi on parasta
- Mitä olet harrastanut aikaisemmin? Mitä harrastit lapsena? (lapsena = som barn)
- Mitä haluaisit harrastaa tulevaisuudessa? (Jag skulle vilja... = haluaisin)
- Mitä muuta aihepiiristä tulee mieleen?

Kirjoitustehtävässä saa käyttää apuna monistetta, paperikirjaa ja kysyä kaverilta tai opettajalta.

Vapaa-aika ja harrastukset

1) Ruotsin kielessä ei ole varsinaisesti verbiä "harrastaa". Miten kerrot siis harrastavasi jotain ruotsiksi? Kirjoita vihkoon vähintään kolme eri tapaa.

2) Käy läpi monisteen harrastukset (sport, musik, andra intressen). Lue kaikki parin kanssa ääneen. Merkkaa monisteeseen kaikki ne harrastukset, jotka liittyvät vähänkään omaan elämääsi, ja joita siis voisit tarvita, kun kerrot itsestäsi. 


3) Haastattele pariasi. Kysy:

a) Vilka sportintressen har du? Pari vastaa kokonaisilla lauseilla. Esim. Jag åker skidor, joggar och går på gym. HUOM! Tarvitset nyt preesensmuotoja.

b) Har du musik som hobby? Pari vastaa kokonaisilla lauseilla.

c) Vilka andra intressen har du? Pari vastaa jälkeen kokonaisilla lauseilla.


4) Lukekaa monisteen dialogi (=Prat om fritid) ääneen.

5) Käykää monisteen dialogi uudelleen läpi siten, että muutatte sen itsellenne sopivaksi. Käytä apuna myös monisteen Hur ofta? -osiota.

6) Kirjoita harjoituskirjoitelma omasta harrastuksestasi otsikolla Min fritid.
- Mitä harrastat ja kuinka usein / milloin? 
- Mikä harrastuksissasi on parasta
- Mitä olet harrastanut aikaisemmin? Mitä harrastit lapsena? (lapsena = som barn)
- Mitä haluaisit harrastaa tulevaisuudessa? (Jag skulle vilja... = haluaisin)
- Mitä muuta aihepiiristä tulee mieleen?

Kirjoitustehtävässä saa käyttää apuna monistetta ja kysyä kaverilta tai opettajalta.

Päättöpäivän 30.11.2023 runko

Päättöpäivän aikana tehdään seuraavat asiat:

1) Kirjoitelman läpikäynti ja siitä oppiminen. Samalla vähän verbikertausta.
2) Kurssin suullinen palautettava tehtävä ryhmissä = Hyvinvointipodcast
3) Kulttuuritehtävä ryhmissä = ruotsin kieli Suomessa ja Pohjoismaissa
4) Koe
5) Kieliprofiilitehtävät SanomaProlla

Suullinen tehtävä: Hyvinvointipodcast

Podcast om välmående

Teet koulusi podcastiin jakson, jonka aiheena on hyvinvointi. Yksi teistä on haastattelija ja toinen/muut haastateltavia. Suunnitelkaa yhdessä haastattelun runko ja harjoitelkaa ennen äänittämistä. Apuna saa käyttää paperikirjaa ja vihkoa (erityisesti s. 62-63 sekä harrastussanat on hyödyksi).

Voitte keskustella esim:
- Mikä saa voimaan hyvin? Mikä puolestaan huonosti?
- Mitä voi tehdä, jos on stressaantunut?
- Sairastaako haastateltava usein? Mitä silloin voi tehdä?
- Nukkuuko haastateltava hyvin? Mikä auttaa, jos ei nuku?
- Miten kavereiden kanssa menee?

Äänitteen kesto: n. 1 min / henkilö
  • Palauta äänitallenne

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

Ruotsin kieli Suomessa ja Pohjoismaissa

Kerää tietoja opettajan ohjeen mukaan joko yhdestä tai useammasta diasta. Kirjaa tietosi tähän palautuskansioon joko merkintänä tai linkkinä.
  • Palauta kuva tai muu tiedosto
  • Palauta merkintä
  • Palauta linkki

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

Koulusanaston harjoittelua

Käytä apuna SanomaPron koululsanastoa (Tema 5) ja täältä Pedanetistä löytyviä sanoja.

1) Käy läpi personer i skolan -lista. Nimeä jokaiseen sanaan yksi henkilö meidän koulusta.




2) Kuvakilpailu ryhmissä
Kiertele koululla ja koita ottaa mahdollisimman monesta koulusanasta kuva. Muista, että ihmisiä ei saa kuvata ilman lupaa. Ole luova :) Miten saisit esim. kuvan maantieteestä, koeviikosta tai välitunnista?
Se joukkue, joka onnistuu kuvaamaan eniten koulusanastokuvia voittaa.







3) Kirjoita vihkoon seuraavat asiat ruotsiksi. (Moniste myös apuna).


1. lukio
2. opiskella
3. opettaja
4. oppilas
5. opiskelija
6. opettaa
7. oppia
8. koeviikko
9. koe
10. aine
11. lukujärjestys
12. jakso
13. kurssi / opintojakso / moduuli

14. Käyn lukiota.
15. Opiskelen lukiossa.
16. parasta lukiossa
17. vaikeinta lukiossa
18. Olen kiinnostunut opiskelemisesta.
19. tässä jaksossa / ensi jaksossa
20. Olen melko hyvä... / En ole kovin hyvä...

Tee ryhmäsi kanssa kysymyksiä, joissa käytät näitä sanoja. Vastatkaa myös kysymyksiin.

Vastaukset koulusanastolauseisiin

SVAR:
1. lukio = ett gymnasium
2. opiskella = studera / plugga = opiskella; päntätä
3. opettaja = en lärare
4. oppilas = en elev
5. opiskelija = en studerande
6. opettaa = undervisa, lära
7. oppia = lära sig (Jag lär mig, Du lär dig)
8. koeviikko = en provvecka
9. koe = ett prov
10. aine = ett ämne
11. lukujärjestys = ett schema, en läsordning
12. jakso = en period
13. kurssi / opintojakso / moduuli = en kurs / en studieavsnitt / en modul

14. Käyn lukiota. = Jag går på/i gymnasiet
15. Opiskelen lukiossa. = Jag studerar på/i gymnasiet
16. parasta lukiossa = Det bästa med gymnasiet
17. vaikeinta lukiossa = Det svåraste med gymnasiet
18. Olen kiinnostunut opiskelemisesta. = Jag är intresserad av att studera.
19. tässä jaksossa / ensi jaksossa = i den här perioden / i nästa period
20. Olen melko hyvä... / En ole kovin hyvä... = Jag är ganska bra på... / Jag är inte så bra på...

PALAUTETTAVA videotehtävä

Katso video ja vastaa kysymyksiin. Vastaa merkintänä tähän palautuskansioon. Voit katsoa viedon useampaan kertaan, pysäyttää ja kelata edestakaisin, jotta saat poimittua vastaukset.

1) Kuka on Sonny?
2) Mitkä ovat Katrinin koirien nimet? Kerro yksi lisätieto jommastakummasta koirasta.
3) Mikä on Katrinin äidin nimi? Mistä äiti on kotoisin?
4) Mikä on Katrinin isän nimi? Mistä isä on kotoisin?
5) Mikä on Katrinin isoveljen nimi? Kerro jotain isoveljen perheestä.
6) Mikä on Katrinin pikkuveljen nimi? Kerro jotain pikkuveljestä.
7) Kuka on Heimo?
8) Kerro jotain Sonnyn siskosta.
9) Montako serkkua Katrinilla on? Missä he asuvat?
10) Mitä tarkoittaa sanat
en moster
en faster
en morbror
en farbror

VASTAUKSET:
1) Katrinin poikaystävä/avopuoliso
2) Rascal ja Menace. (Rascal on 2v ja hänellä on epilepsia.
3) Anne, hän on Suomesta.
4) Kurt, hän on USA:sta.
5) Isoveli on Mathias, hänen tyttöystävänsä/avovaimonsa on Elsa ja heillä on lapsi.
6) Pikkuveli on Tristan, ja hän maalaa tauluja, on valmistunut taidekoulusta, asuu kotona.
7) Heimo on Katrinin mummon mies.
8) Sonnyn sisko asuu samalla paikkakunnalla kuin Katrin ja Sonny, hänellä on kissoja (kasvattaa Cornish Rex –rotua).
9) Kaiken kaikkiaan 8. Kaksi ruotsissa, kaksi Norjassa, neljä USA:ssa (kahta ei ensin muistanut).
10)

• en moster = äidin sisko/täti
• en faster = isän sisko/täti
• en morbror = äidin veli/eno
• en farbror = isän veli/setä

  • Palauta merkintä

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.