Lapset puheeksi (LP)

Lapset puheeksi -menetelmä rakentuu kahdesta portaasta: Lapset puheeksi -keskustelusta ja -neuvonpidosta.

Lapset puheeksi- keskustelu toteutetaan vanhempien kanssa. Alle kouluikäinen lapsi ei yleensä itse osallistu itse keskusteluun. Keskustelussa kartoitetaan lapsen arki kaikissa kehitysympäristöissä, tunnistetaan vahvuudet ja haavoittuvuudet sekä tehdään suunnitelma toiminnaksi.
Lapset puheeksi -neuvonpito kutsutaan koolle, kun tarvitaan lisää tekijöitä suunnitellun toiminnan toteuttamiseksi. Neuvonpitoja voi olla useampia, jolloin lapsen ympärille rakentuu toiminnallinen verkosto.

Menetelmän avulla rakennetaan vanhempien, muiden lapsen elämän tärkeiden henkilöiden ja lapsen välille yhteistä ymmärrystä ja keinoja lapsen arkipäivän sujumiseen sekä yhteistyöhön toinen toisensa kanssa.

Lapset puheeksi -työskentelyssä pyritään tukemaan lapsen hyvinvointia ja suotuisaa kehitystä sekä ennaltaehkäistä lapsen ongelmien syntyä. Työskentelyn konkreettinen päämäärä on lapsen arkipäivän sujuminen mahdollisimman hyvin kaikissa lapsen ympäristöissä, ottaen huomioon lapsen erityiset tarpeet ja elämäntilanteet.

Lapset puheeksi -menetelmää toteutetaan lapsen kehitysympäristöissä (kuten varhaiskasvatus) sekä palveluissa, joita perhe tai perheenjäsen käyttää (esim. neuvola, mielenterveyspalvelut).
- Kehitysympäristöissä vanhempien ja työntekijän välille rakennetaan monipuolista ymmärrystä lapsesta ja hänen elämäntilanteestaan, sekä ymmärrykseen pohjautuvaa suhdetta ja kanssakäymistä lapsen kanssa. Päämääränä on myös kunnioittava ja toinen toistaan tukeva yhteistyö vanhempien ja työntekijöiden kesken.
- Palveluissa työskentelyn lähtökohtana ovat ne asiat, jotka ovat tuoneet hänet palvelujen piiriin. Lasten palveluissa Lapset puheeksi -menetelmä syventää ymmärrystä lapsen ja perheen arkipäivästä perheen kulloisestakin elämäntilanteesta, tukee vanhempia ja rakentaa toiminnallista verkostoa lapsen ja perheen ympärille.

Lähde: