18 faktaa huoltajien lukemisesta Kirkkonummella 2022

Lue mun kanssa -hanke on lopuillaan - lukeminen kuitenkin jatkuu. Hankkeen aikana päiväkodeissa, perhepäivähoidossa ja asukaspuistoissa sekä alkuopetuksessa on innostettu lapsia ja aikuisia lukemaan ja tarinoimaan muun muassa kampanjoilla ja kohtaamisilla. Lukukoordinaattori on kiertänyt toimipaikoissa ja yhdessä on tarkasteltu tiloja lukemisen näkökulmasta, esimerkiksi miten kirjat ovat esillä ja missä luetaan. Lapset ovat päässeet rakentamaan uusia lukemisen tiloja ja valitsemaan kirjoja. Henkilöstöä on lisäksi koulutettu dialogiseen lukemiseen ja sanataiteeseen. Lukeminen onkin monipuolistunut toimipaikoissa ja lapset saavat osallistua kirjan lukemiseen keskustelemalla.

Hankkeen tuloksia kartoitettiin myös loppukyselyllä maaliskuun lopulla, kun hankkeen alussa tehty varhaiskasvatukseen ja alkuopetukseen osallistuvien lasten huoltajien lukemisen tavat- kysely toistettiin. Tuloksia vertailtiin alkukyselyn tuloksiin ja pieniä muutoksia on hankkeen edetessä tapahtunut.

Tutustu alkukyselyn tuloksiin: 18 faktaa huoltajien lukemisesta Kirkkonummella 2020


Isä ja tytär lukeva kirjaa yhdessä sängyllä. Kuvituskuva: Pexels

Taustatiedot

  1. Kyselyyn vastasi 344 huoltajaa. Muuta kuin suomea ja ruotsia kotona puhuvien määrä on suhteellisesti kasvanut. Lasten kotikielinä on suomen ja ruotsin lisäksi 18 eri kieltä. Lukeminen kuitenkin yhdistää yli kielirajojen. 93% huoltajista lukee itse vähintään yksittäisiä kertoja.

 

  1. Vastanneissa on selkeästi vähemmän alkuopetuksen huoltajia (6%) kuin 2020 (26%).

Lukemisen tapojen muutokset ovat pieniä, mutta myönteisiä

  1. Kaikki huoltajat lukevat lapselleen vähintään yksittäisiä kertoja. 72% huoltajista lukee lapselleen päivittäin. Lasten päivittäinen kiinnostus kirjoja kohtaan on hieman korkeampaa kuin vuonna 2020. Vähintään viikoittain kirjoista on kiinnostunut 96% ja päivittäin 71%.

 

  1. Hieman useampi (76%) auttaa lasta ymmärtämään tarinan sanoja ja tapahtumia sekä tekemään päätelmiä tarinan tapahtumista vähintään viikoittain, joista 35% (2020:30%) päivittäin.

 

  1. 54% (2020:41%) lukee kirjaa, kun ei ole muuta tekemistä ja vain 4% (2020: 6%) ei tee näin koskaan.

 

  1. 61% (2020: 56%) riimittelee ja leikittelee kielellä vähintään viikoittain ja 6% (2020: 7%) ei koskaan.

 

  1. Lukemisen tavoissa löytyi eroja alkukyselyyn vastanneiden ja ei-vastanneiden välillä. Luetun kirjan pohjalta toimitaan useammin (18%(2022);10%(2020)) ja hyödynnetään jotain menetelmää (30% (2022); 23% (2020)), erityisesti jos on vastannut alkukyselyyn. Muita alkukyselyyn vastanneiden ja ei-vastanneiden välisiä eroja löytyy lukemiseen varatun ajan yleisyydessä ja äänikirjojen kuuntelussa. Kun on vastannut alkukyselyyn, kuuntelee useammin äänikirjaa ja on suuremmalla todennäköisyydellä varattuna aika lukemiselle useammin. Eroja voi selittää esimerkiksi monipuolistunut kotikielivalikoima ja alkuopetuksen huoltajien vähäisyys. Mahdollinen selittäjä voi olla myös kyselyyn vastaaminen ja tietoisuus menetelmien käytöstä ja ajatuksesta kirjan pohjalta toimimisesta. Samoin kuin alkukyselyssä avoimessa kentässä tuotiin esiin sitä, että ei ole edes tullut mieleen, että kirjan pohjalta voisi askarrella tai leikkiä.



Käytettyjen kirjojen valikoima ja yleisyys on pysynyt samanlaisena

 

  1. Satukirja on edelleen käytetyin kirja. Sitä käyttävät kaikki vähintään yksittäisiä kertoja. Kuvakirja on seuraavaksi suosituin. Kaikille kirjalajeille löytyy päivittäisiä käyttäjiä ja, satukirjaa lukuun ottamatta, niitä, jotka eivät käytä koskaan.


Lukemisen olosuhteet koetaan hyviksi

  1. 99% kotona on paikka, jossa on hyvä lukea ja 96% osaa valita lapselle sopivia kirjoja.

 

10. Hieman useampi kaipaa vinkkejä kirjoista ja lukemisen tavoista verrattuna alkukyselyyn. Reilu puolet kaipaa vinkkejä kirjoista, joita lukea ja puolet kaipaavat vinkkejä myös lukemisen tapoihin.



Isä ja lapsi lukevat yhdessä kirjaa metsässä.
Lapsen osallisuus on säilynyt samanlaisena

  1. Kotona lasten osallisuuden suosituin muoto on edelleen kertoa kuvista tai kääntää sivua. 95% lapsista osallistuu lukemiseen kertomalla kuvista tai kääntämällä sivua.

 

12. Suuri osa valitsee kirjat lapsen kiinnostusten, kokemusten sekä kehityksen tason mukaisesti. Lapset saavat valita kirjoja niin kirjastosta kuin kodin valikoimasta. Aikuinen voi valikoida kirjan, kun haluaa esitellä uusia kirjoja tai valita kirjat perheen arvojen mukaiseksi. Iltasatuhetket ovat säännöllisimpiä ja niissä on sovittu aika ja paikka.

 

Tietoa ja vinkkejä lukemisesta

  1. Tietoa lukemisesta ja sopivista kirjoista on saatu päiväkodista tai koulusta ja sosiaalisesta mediasta.

 

  1. Lisää tietoa lukemisesta ja sopivista kirjoista halutaan mieluiten päiväkodista tai koulusta sekä kirjastosta. Apua lukemisen tapoihin ja toteutukseen halutaan selkeästi eniten päiväkodista tai koulusta.

 

Kirjastosta pyydetään useammin apua ja lapsi saa itse valita luettavaa

  1. Korona-ajan kerrottiin vaikuttavan edelleen kirjastossa käyntiin. Aikuinen voi käydä kirjastosta hakemassa kirjoja ilman lasta. Julkisilla paikoilla liikutaan harvemmin. Kirjastossa ilmoitti käyvänsä lapsensa kanssa kuukausittain 45%.

 

  1. Lapsen osallistuminen kirjojen valintaan kirjastosta on noussut selkeästi. 88% lapsista saa valita kirjoja kirjastosta vähintään yksittäisiä kertoja, yleensä kuukausittain.

 

  1. Useampi, lähes puolet, on myös pyytänyt kirjastosta apua kirjojen valintaan ainakin yksittäisiä kertoja. Yli puolet on saanut kirjastosta tietoa sopivista kirjoista.


Luen lapselleni, koska…

  1. Lukemista pidetään tärkeänä yhdessäolon ja vuorovaikutuksen hetkenä, jossa lapsen sanavarasto ja mielikuvitus kehittyvät. Lapset ja koko perhe nauttii yhteisistä lukuhetkistä kirjan äärellä. Lukeminen nähdään myös hyvänä tukea kaksikielisessä perheessä, jossa erityisesti vähemmistökielen sanavarasto, lauserakenteet ja yleensä kielen kehitys saavat tukea kirjoista ja tarinoista.

 

Kiitokset innostuneesta lukemistyöstä ja mukavia lukuhetkiä!

Kommentit

Kirjaudu sisään lisätäksesi tähän kommentin

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä