Lue mun kanssa -hankkeessa kartoitettiin viime marraskuussa varhaiskasvatukseen ja alkuopetukseen osallistuvien lasten huoltajien lukemisen tapoja kyselyllä. Kyselyyn vastasi 423 huoltajaa. Kyselyssä oli muutamia teknisiä haasteita ja parannusehdotukset otetaan huomioon, kun kysely toistetaan maaliskuussa 2022. Kiitokset kaikille vastanneille!  

Taustatiedot

1. Huoltajista 95% lukee itse vähintään yksittäisiä kertoja.

Lukemisen tavat

2. 71% huoltajista lukee lapselleen päivittäin. Kaikki lukevat vähintään yksittäisiä kertoja. Lapset ovat myös kiinnostuneita kirjoista (67% päivittäin). Avoimien kenttien vastausten mukaan iltasatuhetki on yhä yleinen.

3. Yli puolet huoltajista auttaa vähintään viikoittain lasta ymmärtämään tarinan sanoja ja tapahtumia, riimittelee ja leikittelee kielellä lapsen kanssa sekä keskustelee kirjasta ja kirjan tapahtumista lapsen kanssa.

4. Kirjan pohjalta toimiminen, esimerkiksi askartelu, leikki tai piirtäminen on harvinaista. Suuri osa on kokeillut yksittäisiä kertoja, mutta jopa 35% ei ole tehnyt näin koskaan.

5. Äänikirjoja ja satuja kuuntelevat noin puolet huoltajista vähintään kuukausittain. Äänikirjoja kuunnellaan yhdessä lapsen kanssa tai lapsi kuuntelee niitä itsekseen. Äänikirjojen koetaan toimivan hetkissä, joissa ääneen lukeminen ei ole toivottua tai mahdollista.

6. Huoltajien kesken on tasaista vaihtelua siinä, että tartutaanko kirjaan, kun ei ole muuta tekemistä. 32% tekee näin viikoittain, 28% kuukausittain ja 25% yksittäisiä kertoja. Kuitenkin vain 6% ei koskaan. Siirtymähetkissä kirjan lukeminen on harvinaisempaa. Noin 60% vastaajista lukee kirjaa korkeintaan yksittäisiä kertoja siirtymähetkissä. Toisaalta siirtymähetki koettiin käsitteenä epäselväksi. Siirtymähetkillä tarkoitetaan tekemisestä toiseen siirtymistä esimerkiksi lähtemisen ja odottelun tilanteita. 

Käytetyt kirjat

7. Käytetyimmät kirjat ovat satukirjat ja kuvakirjat. Lähes kaikki huoltajista käyttävät molempia vähintään yksittäisiä kertoja. Satukirja on käytetyin päivittäisessä käytössä. Harvinaisimmat kirjatyypit ovat näytelmä, kirjasovellus ja e-kirja. Noin 70% huoltajista ei ole koskaan käyttänyt niitä. Kyselyssä esillä olevien kirjatyyppien lisäksi huoltajat lukevat lasten kanssa muun muassa lehtiä, uutisia, tunnetaitokortteja, lapsentasoisesti ajankohtaisia teemoja käsitteleviä kirjoja, ammattikirjallisuutta ja raamattua.

Lukemisen olosuhteet

8.Lukemisen olosuhteet koetaan hyviksi. Yli 90% huoltajista kokee, että kotona on paikka, jossa on hyvä lukea ja lapselle on ikätasolle sopivia kirjoja saatavilla.

9. Huoltajat kokevat, että he osaavat valita sopivia kirjoja lapselleen. Reilu puolet kaipaa silti vinkkejä kirjoista ja hieman vähemmän toivoo vinkkejä myös lukemisen tapoihin.

10. Kun on itselle luettu lapsena tai jos itse pitää lukemisesta, myös omille lapsille haluaa lukea. Kirjojen lukemisen merkitys korostuu myös, kun kotona on useampi kieli. Kirjojen kieltä vuorotellaan tällöin säännönmukaisesti ja kirjoista ollaan kiinnostuneita, jotta ne tukevat kielten kehittymistä myös myöhemmin elämässä. 

Lapsen osallisuus

11. Suuri osa valitsee kirjat lapsen kiinnostusten, kokemusten sekä kehityksen tason mukaisesti. Lapsi myös valitsee usein itse kirjoja. ltasatuhetki on huoltajalähtöisempi, mutta muina hetkinä lapsi saa vaikuttaa enemmän lukemiseen. Esimerkiksi monikielisissä perheissä huoltajat valitsevat kielen iltasatuhetkellä, mutta päivällä lapsi saa itse valita. Lisäksi esiin nousi, että aikuisen valinta monipuolistaa lukemista. Lapsi ei saattanut olla aluksi kiinnostunut kirjasta tai olisi valinnut sitä itse, mutta lukemisen aikana kiinnostus herää. 

12. Ikä vaikuttaa kirjan valintaan. Kun luetaan pienelle lapselle, huoltajat kokevat, että lapsi ei jaksa keskittyä ja kirjat painottuvatkin lyhyisiin kuvakirjoihin. Lapsen kasvaessa luetaan vaativampia kirjoja ja esimerkiksi klassikoita. Lukuhetkissä voi olla myös monenikäisiä lapsia, jolloin luetaan sekä lapsen tason ala- ja yläpuolella olevia kirjoja.

13. Vähiten lapsi saa lukemisessa vaikuttaa siihen, milloin tai missä luetaan. 15% oli eri mieltä siitä, että lapsi saa valita missä luetaan ja 20% siitä, milloin luetaan.

Tietoa ja vinkkejä lukemisesta

14. Suosituin ensisijainen* tiedon lähde lukemisen merkitykseen, lukemisen tapoihin ja kirjavinkkeihin huoltajilla on päiväkoti tai koulu. Päiväkodista ja koulusta on saatu tietoa lukemisesta ja sieltä myös halutaan saada tietoa. Avoimissa vastauksissa otettiin esiin, että tietoa halutaan useasta paikasta.

15. Vähiten tietoa tai vinkkejä on saatu lukemisen tapoihin. Lukemisen tapoihin ei myöskään kaivata vinkkejä. Jopa 40% ei kaipaa apua lukemisen tapoihin.

*Kysymyksessä oli tarkoitus, että vastaaja olisi voinut valita kaikki lähteet (kirjasto, päiväkoti tai koulu, neuvola, sosiaalinen media, ystävät, lehdet, ei mistään), mistä on saanut tietoa tai haluaa tietoa, mutta valitettavasti kyselyssä onnistuikin valita vain yksi. Olen tulkinnut tämän niin, että valittu lähde on ensisijainen tiedon lähde ja en mistään voi tarkoittaa myös, että saa tietoa jostain muusta lähteestä. Esimerkiksi ammattikirjallisuus ja internet mainittiin avoimissa vastauksissa useamman kerran.

Kirjaston käyttö

16. Vastaajista noin puolet kertovat käyvänsä kirjastossa tai kirjastoautossa lapsensa kanssa kuukausittain. Myös viikoittain kirjastossa kävijöitä on 14%. Vain 8% ei ollut käynyt koskaan kirjastossa ja kirjastoautossakaan ei koskaan käyneitä on 10%. Koronaviruksen aiheuttamat poikkeusolot ovat vaikuttaneet kirjaston käyttöä lasten kanssa. Vastauksissa tuli esiin, että kirjastoa käytetään vähemmän kuin tavallisesti. Kirjastoa pidetään keskeisenä tekijänä kirjojen saatavuudelle ja kirjastoa käytetään, kun lapset kasvavat. 

17. Kirjastossa toimiminen on huoltajalähtöistä. Noin puolet lapsista valitsee kirjastosta itseään kiinnostavaa luettavaa, yleisimmin yksittäisiä kertoja. Apua kirjaston henkilökunnalta pyydetään harvoin, 73% ei koskaan. Kirjojen esillä olon koettiin kirjastossa sekä tukevan että ei tukevan kirjan valitsemista.

Luen lapselleni, koska…

18. Lukeminen on yhteinen tärkeä hetki, johon sisältyy monia asioita, kuten yhdessäoloa, sanavaraston kehittymistä ja lapsen kanssa keskustelua. 97% huoltajista lukee lapsensa kanssa, koska se kehittää lapsen sanavarastoa. Yli 80% on myös täysin samaa mieltä, että lukevat lapsensa kanssa, koska lapsi pitää siitä, koska se on mukavaa yhdessäoloa, koska se edistää vuorovaikutustaitoja, koska haluaa rikastuttaa lapsen mielikuvitusta ja koska se kehittää kouluvalmiuksia. Sen sijaan vain 65% oli täysin samaa mieltä, että lukee lapsensa kanssa, koska se auttaa käsittelemään lapselle ajankohtaisia teemoja. 

+ Hankkeelta toivottiin vinkkejä muun muassa kirjoista, digitaalista materiaaleista ja lukemisen menetelmistä. Vastaan näihin toiveisiin sekä toimipaikkakohtaisten toimien kautta että kokoamalla blogin alasivulle lukemiseen liittyviä linkkivinkkejä, joista voitte löytää tietoa lukemisesta, lukemisen tavoista ja kirjavinkeistä. Tämän lisäksi tulen myös hankkeen aikana käsittelemään toivottuja teemoja blogipäivityksissäni. Voitte myös antaa ehdotuksia ja esittää kysymyksiä kommentteissa tai sähköpostilla.

Mukavia lukuhetkiä!

Kuvituskuvat: Pixabay