Lue mun kanssa -hankkeen yhtenä tavoitteena on dialogisen lukemisen mallin vieminen Kirkkonummen varhaiskasvatukseen. Kevään aikana hankkeessa onkin järjestetty koulutuksia varhaiskasvatuksen kasvattajille dialogisen lukemisen menetelmästä. Mitä on dialoginen lukeminen ja voiko sitä tehdä kuka tahansa?

Dialoginen lukeminen on keskustelua kirjan pohjalta. Sen tarkoituksena on kannustaa lasta keskustelemaan ja osallistumaan kirjan lukemiseen. Menetelmässä on mallinnettuna palautteen antaminen lapselle ja kirjasta tapahtuvat keskustelun avaukset. Dialoginen lukeminen perustuu saman kirjan uudelleen lukemiseen ja kirjasta käytävään suunnitelmalliseen keskusteluun. Kun samaa kirjaa luetaan useamman kerran, aikuinen lukee vähemmän ja kuuntelee lasta enemmän. Jokainen huoltaja voi lukea tällä tavoin myös kotonaan.

Dialogisen lukemisen menetelmää on tutkittu muun muassa Yhdysvalloissa ja Tanskassa. Myös Suomessa Niilo Mäki Instituutin Jänistarinat pohjautuvat osaksi dialogiseen malliin. Dialogisella lukemisella on saatu myönteisiä tuloksia sanavaraston kehittymiseen, lausepituuteen, kuullun ymmärtämiseen ja kerrontataitoihin.

Miten toteutan dialogista lukemista

1. Valitse kuvakirja, jossa

• on selkeät kuvat, jotka ohjaavat tarinaa ja joissa kuvataan toimintaa ja yksityiskohtia
• on melko vähän tekstiä

Ja joka

• auttaa herättämään keskustelua
• on mielenkiintoinen ja sitä voi lukea useita kertoja.

2. Tutustu kirjaan ennen lukemista ja mieti valmiiksi, mistä asioista haluat tällä kertaa lapsen kanssa keskustella. Muista kuitenkin olla avoinna lapsen aloitteille ja älä pakota kysymyksiä keskusteluun. Hyvänä vinkkinä on miettiä kirjaan viisi keskustelun avausta jokaista lukukertaa kohden. Mieti myös mitkä kirjan sanat ovat lapsellesi vieraita ja miten voit selittää ne niin, että lapsi ymmärtää.

 

3. Varaa lukuhetkellä 5-15 minuuttia aikaa ja etsi mukava lukupaikka ja lukuasento. Lukuhetken aikana lapsen ei tarvitse istua paikallaan, vaan kuten muissakin lukuhetkissä hän voi myös liikkua.

 

4. Kysy lapselta kysymyksiä ja kannusta häntä palautteen avulla kertomaan enemmän. Varmista, että lapsi ymmärtää kirjan keskeiset sanat.

Millaisia kysymyksiä kysyn kirjasta

Alle 3-vuotiailla keskitytään sanavaraston kehittämiseen:

• Täydentäminen: Aikuinen lukee alusta ja lapsi täyttää aukon lauseen lopusta. Käytetään täydentämään riimejä ja lauseita yhdellä sanalla. Käytä myös kuvia apuna. Esimerkiksi jos lause tai tarina jatkuu seuraavalla sivulla. Voit myös keksiä omia riimejä. Esimerkki: On syksyinen ilta, pihalampeen heijastuu kuun-______(silta).

• Kuvailevat MI-kysymykset kirjan kuvista. Esineiden ja asioiden nimeäminen kysymyssanallisten kysymysten avulla: Mitä, missä, millainen, miksi? MI -kysymykset kannustavat lasta vastaamaan asioiden ja esineiden nimillä sen sijaan, että he vastaisivat kyllä tai ei.

Yli 3-vuotiailla kehitetään sanavaraston lisäksi kerrontataitoja ja kirjan tapahtumien yhdistämistä omaan elämään ja lapsen todellisuuteen. Käytä täydennysten ja kuvailevien Mi-kysymysten lisäksi myös seuraavia:

• Avoimet kysymykset: Aikuinen rohkaisee lasta kertomaan mitä kirjassa tapahtuu kuvien pohjalta. Kerro tästä kuvasta, mitä tapahtuu, mitä kirjan henkilö ajattelee? Tarjoa vapaa tila kielen käyttämiseen. Lapsen kerronnan ei tarvitse liittyä olemassa olevaan tarinaan.

• Mieleen palauttaminen: Aikuinen kysyy kysymyksen kirjasta, joka on luettu, mitä tapahtui? Mitä joku kirjan henkilö teki? Ketkä kirjassa seikkailivat? Tällaiset kysymykset kehittävät kerronnallista hahmottamista ja auttavat muistamaan yksityiskohtia.

• Etäännytys (ja yhteys muihin tapahtumiin): Aikuinen suhteuttaa kuvat ja sanat lapsen omiin kokemuksiin kirjan ulkopuolella sekä auttaa luomaan yhteyden kirjojen ja todellisuuden välillä. Miten kirjan tapahtumat liittyvät lapsen elämään, onko hän kokenut joskus samanlaista?

Jos lapsen on vaikea vastata avoimeen kysymykseen, tarjoa hänelle kaksi vaihtoehtoa, joista hän voi valita. Esimerkiksi onko kuvassa kissa vai koira.

Miten kirjan lukeminen etenee

1. Avaa keskustelu pyytämällä lasta sanomaan jotain kirjasta: ”Mikä tämä on?” Tämä kohdentaa lapsen huomion, auttaa lasta ymmärtämään kerrontaa ja rakentaa sanavarastoa. Kuuntele ja anna aikaa lapsen vastaukselle. ”Se on traktori.”

 

2. Arvioi vastaus, onko oikein vain väärin. Tue myös hapuilevia vastauksia.

 

3. Anna kannustavaa palautetta. Palautteessa lapselle mallinnetaan oikea vastaus ja pyydetään toistamaan vastaus. Jos mahdollista rakenna palaute lapsen vastauksen pohjalta. 

Jos lapsi ei anna vastausta tai vastaus ei ole oikea

• Mallinna lapselle oikea vastaus ja pyydä toistamaan ”Se on traktori, sanotko traktori” ”Se näyttää kyllä vähän autolta, koska siinä on renkaita. Mutta tällaista autoa sanotaan traktoriksi. Sanotko traktori.”

Jos lapsi antaa oikean vastauksen

• Toista lapsen oikean vastaus (mallinnus) ja kysy tarkentava kysymys (esim. väri) ”Aivan, se on traktori? Minkä värinen se on?”

tai

• Toista lapsen oikea vastaus laajentaen ja pyydä toistamaan se: ”Aivan, se on punainen traktori, sanotko punainen traktori”. Laajenna vastausta vain yhdellä asialla, jotta lapsi voi verrata omaa vastausta ja mallinnettua vastausta.

On hyvä huomioida, että vuorovaikutus on kokonaisvaltaista. Käytä keskustelussa apuna ilmeitä ja eleitä. Pyydä myös lasta toistamaan ja kokeilemaan ilmeitä ja eleitä. Muista myös seurata lapsen kiinnostuksen kohteita.

Lopuksi

Kun kirja on luettu, muistelkaa yhdessä mitä sanoja opitte ja mitä kirjassa tapahtui. Käytä uusia sanoja myös arjen toimissa ja leikeissä. Näin lapsi saa tukea sanavaraston oppimiseen. 

Lue kirjaa uudestaan. Samasta kirjasta syntyy uusilla lukukerroilla erilaista keskustelua, kun lapsi muistaa kirjan tapahtumia ja katselee eri tavoin kirjan kuvia. Samaa kirjaa voidaan käsitellä myös eri tavoin keskittämällä kysymykset kirjan eri elementteihin. Dialogiseen lukuhetkeen voit liittää myös esineitä, roolivaatteita ja leikkejä kirjaan liittyen. 

Pidä hauskaa ja hassuttele. Kuten kaiken muunkin lukemisen, myös dialogisen lukemisen on tarkoitus olla nautinnollista! Mukavia lukuhetkiä!

Lähteet ja lisää tietoa dialogisesta lukemisesta 

• Lonigan, C. 2014. Implementing Dialogic Reading. Reading Rockets. Youtube –video. 
• Laeseleg: Om Dialogisk läsning
• Hofslundsengen, H ym. 2017. Dialogisk lesing som metode i barnehagen for å styrke barns språkferdigheter på andrespråket. Nordic Journal of Literacy Research, vol 3, s.1–16. 
• Zevenbergen, A &Whitehurst, G.J. 2003. Dialogic Reading: A Shared Picture Book Reading Intervention for Preschoolers. On Reading Books to Children: parents and teachers (toim. Van Kleeck, A., Stahl, S.A.&Bauer, E.B.). Lawrence Erlbaum Associates, Inc: Mahwah, NJ
• Whitehurst, G.J. 2002. Dialogic Reading: An Effective Way to Read Aloud with Young Children. Reading Rockets.