Kieli- ja kulttuuritietoinen varhaiskasvatus

Jokainen aikuinen on sekä monikulttuurisuuskasvattaja että kielen opettaja

Monikielinen ympäristö on normi: laajasti määritellen jokainen meistä on monikielinen (koulussa opitut vieraat kielet, murteet, slangi, kehonkieli, symbolit ja hymiöt). Monikielisyys- ja kulttuurinen moninaisuus on nähtävä rikkautena, resurssina ja voimavarana. Nykyään puhutaan paljon myös kielellisesti vastuullisesta pedagogiikasta. Meistä jokainen on vastuussa lapsen kielenkehityksestä ja oppimisen prosessista. Sitä voimme tukea kasvattajina mm. sanoittamisen, ennakoinnin, toiston, mallintamisen, kuvatukien, laulujen, lorujen ja satujen kautta.

Tästä kieli- ja kulttuuritietoisuuden osiosta löytyy eri kielistä ja kuvitettua materiaalia kielenkehityksen ja kulttuurisen moninaisuuden vahvistamiseksi sekä kasvatusyhteistyön tueksi.

Kieli- ja kulttuuritetoinen varhaiskasvatus valtakunnallisessa ja paikallisessa varhaiskasvatussuunnitelmassa sekä esiopetuksen opetussuunnitelman perusteissa

Ote valtakunnallisesta varhaiskasvatussuunnitelmasta:

"Varhaiskasvatus on osa kulttuurisesti muuntuvaa ja monimuotoista yhteiskuntaa. Kulttuurinen moninaisuus
nähdään voimavarana. Yhteisössä tunnistetaan, että oikeus omaan kieleen, kulttuuriin, uskontoon ja
katsomukseen on perusoikeus. Varhaiskasvatuksessa arvostetaan ja hyödynnetään suomalaista
kulttuuriperintöä ja kansalliskieliä sekä yhteisön ja ympäristön kulttuurista, kielellistä ja katsomuksellista
monimuotoisuutta. Tämä edellyttää henkilöstöltä tietoa toisista kulttuureista ja erilaisista katsomuksista
sekä taitoa nähdä ja ymmärtää asioita monesta näkökulmasta ja asettua toisen asemaan. Erilaisista ajatteluja toimintatavoista keskustellaan rakentavasti ja luodaan myös uusia tapoja toimia yhdessä. Samalla edistetään kulttuurisesti kestävää kehitystä.

Kielitietoisessa varhaiskasvatuksessa tiedostetaan, että kielet ovat läsnä jatkuvasti ja kaikkialla. Henkilöstö
ymmärtää kielen keskeisen merkityksen lasten kehityksessä ja oppimisessa, vuorovaikutuksessa ja
yhteistyössä sekä identiteettien rakentumisessa ja yhteiskuntaan kuulumisessa. Monikielisyyden näkyväksi
tekeminen tukee lasten kehitystä kulttuurisesti moninaisessa maailmassa. Henkilöstön tulee tiedostaa, että
he ovat lapsille kielellisiä malleja, ja kiinnittää huomiota omaan kielenkäyttöönsä. Henkilöstö rohkaisee lapsia
käyttämään kieltä monipuolisesti. Lasten kielelliset lähtökohdat huomioidaan, ja heille annetaan aikaa ja
mahdollisuuksia vaihteleviin kielenkäytön tilanteisiin."



Kirkkonummen varhaiskasvatussuunnitelma täsmentää kulttuurisen moninaisuuden ja kielitietoisuuden seuraavasti...


"Jokaisella lapsella on oikeus oman kulttuurin, kielen ja katsomuksen arvostukseen ja vahvistumiseen.
Kasvattaja on kiinnostunut lapsiryhmässä esiintyvistä kulttuureista, kielistä ja katsomuksista, ja ne näkyvät
oppimisympäristöissä ja toiminnassa. Kulttuurien, kielien ja katsomusten monimuotoisuutta arvostetaan, ja
niistä keskustellaan kunnioittavasti.

Ympäristön monikielisyys herättää lapsen uteliaisuuden myös vieraan kielen oppimiseen. Lasten kanssa
tutustutaan eri kulttuureihin ja kieliin, yhteistyössä huoltajien kanssa. Monikielinen ja -kulttuurinen
oppimisympäristö hyödyntää eri kulttuurien ja kielten rikkautta ja monipuolistaa lapsen kielitietoisuutta."






Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet:
 
"Lasten vaihtelevat kielelliset ja kulttuuriset taustat ja valmiudet otetaan esiopetuksessa huomioon. Esiopetuksen tavoitteena on tukea jokaisen lapsen kieli- ja kulttuuri-identiteettien kasvua sekä opettaa lapsia kunnioittamaan eri kieliä ja kulttuureja. Erityisenä tavoitteena on tukea kaksi- ja monikielisten lasten eri kielten taitoa."

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä