Parafraasi on teos, jossa tekijä lainaa aihetta toiselta taiteilijalta, muuntaa sen ideaa tai siirtää sen omaan aikaansa ja ympäristöönsä.

Tässä tehtävässä tarkoituksenasi on valita itseäsi kiinnostava tunnettu taideteos ja maalata siitä muunnelma, jossa korvaat teoksen henkilöhahmon/hahmot eläinhahmoilla. 

Alla kuvataidekoulun oppilaan akryylimaalauksena toteutettu muunnelma Vincent van Goghin omakuvasta vuodelta 1889. Oikealta löydät lisää esimerkkejä.

Parafraasi voi olla kantaaottava tai humoristinen. Voit muuttaa alkuperäisen teoksen sanomaa, sisältöä ja tyyliä, mutta pyri siihen, että katsoja tunnistaa alkuperäisen, lähtökohtana olleen teoksen.

Tehtävässä kerrataan väriopin perusteita ja harjoitellaan värien sekoittamista. Pyri sekoittamaan mahdollisimman tarkasti alkuperäisen teoksen värejä ja käytä niitä omassa työssäsi niin että teoksen värimaalima pysyy pääpiirteittäin samanlaisena. Voit halutessasi tehdä muutoksia yksittäisiin paikallisväreihin.

Väriopin perusteita

Päävärit
Päävärillä tarkoitetaan useimmiten sellaista väriä, jota ei voida sekoittaa muista väreistä. Kuvataiteessa on perinteisesti nojauduttu kolmeen pääväriin; siniseen, punaiseen ja keltaiseen. Näistä kuitenkin ainoastaan keltainen on väri, jota nykyisillä pigmenteillä ei voi sekoittaa. Esimerkiksi punaisen voi sekoittaa keltaisesta ja magentasta. Syaani, magenta ja keltainen (CMYK) ovat käytössä painoteollisuuden perusväreinä ja helpottavat värien tarkkaa hallintaa teknisissä prosesseissa. 

Yllä Ittenin väriympyrä, jonka päävärit ovat punainen, sininen ja keltainen.


Painoteollisuudessa ovat käytössä CMYK värit, joilla esimerkiksi sininen sekoitetaan magentasta ja syaanista.

Miksi kuvisope johtaa siis harhaan puhumalla sinisestä punaisesta ja keltaisesta pääväreinä, jos punaista ja sinistä kerran voi sekoittaa syaanin, magentan ja keltaisen avulla? Miksi emme maalaa syaanilla, magentalla ja keltaisella? Painoväreiltä ei vaadita samaa valonkestävyyttä, peittävyyttä ja myrkyttömyyttä kuin taidemaalauksessa käytettäviltä väreiltä eikä esimerkiksi vesiväreiksi ole saatavilla näitä vaatimuksia täyttäviä cmy-värinappeja. Tämän vuoksi taidemaalarin perusväreinä edelleen esitellään sininen, punainen ja keltainen. Näiden värien avulla on helppo käytännössä harjoitella monipuolisesti erilaisten värien sekoittamista. 

Vaikka päävärejä on kolme, mistään kolme värin yhdistelmästä ei saa sekoitettua kaikkia välivärejä. Tämän vuoksi tavallisessa paletissa onkin kaksi punaista, kaksi sinistä ja kaksi keltaista. Esimerkiksi punaisista toinen vivahtaa purppuraan ja toinen oranssiin. Oranssiin vivahtavasta sinooperin punaisesta ei saa sekoitettua violettia, mutta karmiininpunaisen kanssa se onnistuu. 


Lähde: Tiina Häkkinen, https://sites.google.com/view/koulukuvis/katso-ja-tutki/väri-ja-valo?authuser=0


Vastavärit
Ittenin väriympyrän vastakkaisilla puolilla olevia väripareja kutsutaan vastaväreiksi. Rinnastamalla maalaukseen vierekkäin vastavärejä luot värikontrastin, jolla on iso huomioarvo. 


Värejä sekoittaessa voit hyödyntää vastavärejä värin murtamisessa. Murretulla värillä tarkoitetaan ei-kylläisiä, ruskehtavia värejä. Väri siis tehdään "likaisemman" tai oikeastaan rusehtavamman sävyiseksi sekoittamalla väriin pisara sen vastaväriä. Saat siis esimerkiksi murretun vihreää sekoittamalla vihreään väriin hieman punaista. Tämä on usein kätevä tapa sekoittaa varjon väri tehdessäsi varjostuksia. 


Subtraktiivinen värien sekoittaminen
Valo on sähkömagneettista säteilyä, jonka eri aallonpituudet ihminen havaitsee eri väreinä. Värien näkeminen perustuu eri pintojen kykyyn heijastaa eri väristä valoa. Esimerkiksi punainen tomaatti imee itseensä kaikkia muita valon aallonpituuksia paitsi punaista. 
Kun värejä sekoitetaan väriaineista, esimerkiksi maaleista, kutsutaan tätä subtraktiiviseksi värien yhdistelyksi. Sekoittaessamme värejä sekoitamme itseasiassa niiden valoa imeviä ominaisuuksia. Mitä useampia eri värejä yhdistät sitä useampia eri allonpituuksia materiaali imee itseensä. Et siis voi sekoittamalla saavuttaa kirkkaampaa tai puhtaampaa väriä, sillä heijastuvien aallonpituuksien määrä vähenee.


Väriharjoitus 1.
Selaile mainoslehteä tai muuta painotuotetta, jota saat leikata. Valitse lehdestä värillinen kohta, josta pidät kovasti ja toinen väri, joka on mielestäsi ruma/epämiellyttävä. Leikkaa kaksi värillistä palaa (noin 1,5x1,5 cm) ja liimaa ne paperille. Yritä sekoittaa nämä värit paperille palojen viereen mahdollisimman tarkasti. Painotuotteissa ovat käytössä cmyk värit, joten aivan kaikkia sävyjä ei voi toistaa täydellisesti. 

Väriharjoitus 2.
Testaa värienerottelukykyäsi alla olevan pelin kautta. Liiku väriympyrän kehällä ja klikkaa kun löydät kehältä saman värin kuin keskellä olevassa ympyrässä.
https://color.method.ac

Nyt maalaamaan!

Muutama vinkki työn eri vaiheisiin:

1. Etsi itseäsi kiinnostava taideteos. Tutustu teokseen, mitä tietoa löydät tekijästä ja maalauksesta? Etsi havaintomateriaalia myös haluamastasi eläimestä. 

Alla muutama linkki, joita voit hyödyntää teoksen valinnassa:
Tunnettuja maalauksia eri aikakausilta
Wikimedia commons, kuuluisia muotokuvia läpi taidehistorian
Suomen taiteen kultakauden teoksia
Video, 100 tunnettua muotokuvaa läpi aikojen


2. Tutki Maalauksen sommitelmaa ja siirrä se paperille. Voit jakaa paperin neljään osaan piirtämällä kevyesti apuviivat, jolloin mittasuhteita on helpompi hallita.

3. Luonnostele lyijykynällä. Etenkin vesiväreillä maalatessasi pohdi työjärjestystä. Maalaa ensin isoimmat pinnat.