Vesien rehevöityminen aiheutuu ympäristöstä tulevista ravinteista. Niitä tulee maatilojen pelloilta ja lantaloista, asutuksen jätevesistä sekä teollisuuden päästöistä. Rehevöitymistä ehkäistään estämällä näiden ravinteiden pääsy vesistöihin.

Jotta pelloilta ei valuisi ravinnepitoisia vesiä vesistöihin, tulee niiden ympärillä olla ravinteita pidättäviä suojakaistoja. Niissä kasvavat kasvit sitovat ravinteet itseensä. Lisäksi peltojen lannoitukseen on kiinnitettävä huomiota. Lannoitteita ei pidä käyttää enempää kuin viljelykasvit pystyvät käyttämään. Lietelantaa ei saa levittää silloin, kun maa on jäässä, sillä silloin se ei pääse imeytymään maahan. 

Asutuskeskuksissa asuvien ihmisten jätevedet päätyvät jätevedenpuhdistamoille. Niissä jätevesi puhdistetaan ravinteista ja eloperäisestä aineesta ennen kuin se lasketaan vesistöön. Haja-asutusalueella asuvat joutuvat usein itse huolehtimaan kiinteistönsä jätevesistä. Nämä jätevedet on joko kerättävä aika ajoin tyhjennettävään umpisäiliöön, tai puhdistettava omalla pienpuhdistamolla. Pienet jätevesimäärät, esimerkiksi kesämökillä, voidaan käsitellä yksinkertaisesti imeyttämällä ne maahan riittävän etäällä rannasta. Mitään jätevesiä ei kuitenkaan tule laskea suoraan vesistöön.