Teos syntyi spontaanisti sisäisestä impulssista ja ajatuksesta ”kaikki muuttuu”, ja se kuvaa universumin/kosmoksen liikettä, jossa muodot ja värit ovat keskenään jatkuvassa vuorovaikutuksessa ja muutoksessa. Energia on eteeristä, kevyttä, ennakoimatonta, äkillistä, hidasta tai nopeaa. On pysähtyneisyyttä, on keskeneräisyyttä, alkuja ja loppuja. On sulautumista, yhdistymistä, muuntautumista, irtautumista, haihtumista. Valoa ja varjoja. Kerroksia ja päällekkäisyyttä. Ja kaikkea näiden väliltä. Tässä vuorovaikutuksessa kaikella on kai paikkansa, vaikka se voisi vaikuttaa kaaoottiseltakin.
Ihmismieli haluaa ymmärtää jotain, mitä ei voi ymmärtää. Se haluaa pysyvyyttä ja ennakoitavuutta maailmassa. Ajatus varmuudesta on turvallista. Voin pitää kiinni siitä mitä on nyt, kaikki on hyvin näin. Identiteetti, uskomukset, käsitykset, omistukset ja suhteet. Ajatus siitä, että kaikki mitä on nyt, voi haihtua ja muuttaa muotoaan milloin vain tai paljastua joksikin muuksi mitä ajattelen sen olevan, on tukalaa mielelle, ellei se laajennu rajallisesta rajattomaan.
Haluan tanssia elämää, kokea täysin sen sävyt, mutta samalla pelkään menettäväni otteen kaikesta, mitä olen ajatellut olevani, ja kaikesta siitä, joka tuo minulle näennäistä varmuuden ja turvallisuuden tunnetta. On tarvetta kontrolloida elämää, mutta tiedostan, etten pysty siihen. Antaudunko vihdoin?
