VIRIKE-hanke 2015-2017

Hankkeen esittely

I Hankekoulut ja ohjausryhmä


Kielirikasteiseen opetukseen tulee ensimmäisessä vaiheessa mukaan kolme Kemin kaupungin peruskoulua. Koordinaattorina toimii kieltenopettaja, rehtori Susanne Nyman, jonka vastuulla on hankesuunnitelman muuttaminen toimintasuunnitelmaksi.

Toimintasuunnitelmaa toteuttavat:

Hepolan koulu
Pirjo Lahtela, ruotsi, 2. luokka
Sanna-Pauliina Siira, englanti, 1. luokka

Kivikon koulu
Kai Koskinen, ruotsi, 1.luokka
Mari-Helena Tedeschi, englanti, 2. luokka

Syväkankaan koulu
Taina Tarvainen, englanti, 1. luokka
Leila Sainio, Möylynlehdon päiväkoti, eskariryhmä

Hankkeen ohjausryhmään kuuluvat Hepolan, Kivikon ja Syväkankaan koulujen rehtorit sekä päivähoidon johtaja.

II Suunnitelma kielirikasteisen opetuksen käynnistämiseksi


Ohjausryhmä käynnistää toiminnan heti, kun asiasta on saatu päätös. Koordinaattori laatii toimintasuunnitelman. Ohjausryhmä hyväksyy toimintasuunnitelman ja toteutusaikataulun, minkä jälkeen varsinainen toiminta käynnistyy.

Alustava suunnitelma


Syyslukukausi 2015
  • toimintasuunnitelman "hionta"
  • tavoitteitteiden konkretisointi
  • yksityiskohtainen toiminnan aikatauluttaminen
  • opetusmateriaalin laadinta ja ideointi
  • opettajien täydennyskoulutus
  • tutustumiskäynnit kielikylpykouluihin ja -päiväkoteihin
  • tiedotustilaisuudet huoltajille
Kevätlukukausi 2016
  • toiminnan käynnistäminen esiopetuksessa ja peruskoulujen ensimmäisillä luokilla
  • toiminnan kehittäminen jatkuu säännöllisisesti pidettävissä yhteissuunnittelupalavereissa
  • opettajien täydennyskoulutus jatkuu
  • toteutusta arvioidaan yhdessä ohjausryhmän kanssa vähintään kahdesti lukukaudessa pidettävissä ohjausryhmän kokouksissa

Syyslukukausi 2016
  • toiminnan jatkaminen esiopetuksessa ja perusopetuksen ensimmäisillä luokilla
  • kehittämistyön jatkaminen yhteissuunnitteluna
  • hankittujen kokemusten jakaminen Meri-Lapin alueella
  • verkostoituminen ja kokemusten jakaminen kielikylpy- ja kielirikasteista opetusta antavien koulujen kanssa
  • arviointi ja raportointi
  • kielirikasteisen opetuksen vakiinnuttaminen osaksi uutta opetussuunnitelmaa

III Kielirikasteisen opetuksen toteutuksessa noudatettavat periaatteet

Esiopetuksessa kielirikasteinen opetus toteutetaan teemoittain arkipäivän sanastoa kartuttamalla. Tavallisiin arkirutiineihin laaditaan sanasto, jota käytetään aktiivisesti. Sanastoihin liitetään ääntämismallit. Valmistava työ tehdään ennen varsinaista kielirikasteisen opetuksen käynnistämistä syksyllä 2015.

Perusopetuksessa kielirikasteinen opetus toteutetaan teemoittain ilman oppiainesidonnaisuutta. Äidinkieli on ainoa oppiaine, jossa kielirikasteista opetusta ei toteuteta. Vähitellen myös oppisisältöjen opetuksessa käytetään säännöllisesti kielirikasteisen opetuksen kieltä.

Hankkeen aikana laaditaan toimintasuunnitelma, joka esiopetuksen osalta sisältää opetuksessa käytettävät teemat ja aihepiirit, teemasanastot ja hyvät käytänteet teemojen toteuttamiseen. Peruskoulun osalta hankkeen aikana laadittu opetusmateriaali tallennetaan Pedanetiin ja Pinterestiin.

Kielirikasteisessa opetuksessa oppilaan kielitaito karttuu puhutun kielen välityksellä. Opettajien suullisen kielitaidon selkeys sekä ääntämisen tarkkuus ovat tärkeitä. Peruskoulun ruotsin ja englannin kielen aineenopettajat toimivat suullisen kielitaidon opettajina esikoulujen opettajille ja peruskoulujen luokanopettajille.

Osalle hankkeeseen mukaan lähtevistä luokanopettajista on aikaisemmin kansainvälisten yhteistyöprojektien kautta tutustunut ja käyttänyt toiminnassaan CLIL-menetelmää (Content and Language Integrated Learning). Hankkeen tavoitteena on menetelmän suunnitelmallinen käyttöönotto osana uutta opetussuunnitelmaa.