Kokonaisluvut pyöristetään samoilla säännöillä kuin desimaaliluvut. Lisäksi kokonaislukujen pyöristämisessä pitää olla tarkkana nollien kanssa. Pyöristettävän luvun suuruusluokka ei saa muuttua. Useimmiten kokonaisluvun lopussa olevat nollat eivät ole merkitseviä.

Esimerkki 1: Yhteen- ja vähennyslasku

 

a) [[$ 5300 \text{ g} + 420\text{ g} - 1795 \text{ g} = 3925 \text{ g} \approx 3900 \text{ g} $]]

• Epätarkin lähtöarvo on 5300 g.
• Jos tiedetään, että kaikki punnitukset on tehty gramman tarkkuudella, on vastaus 3925 g.

b) [[$ 23000 \text{ km} + 3199\text{ km} = 26199 \text{ km} \approx 26000 \text{ km} $]]

• Epätarkin lähtöarvo on 23000 km.
• Jos tiedetään, että ensin mainittu matka on mitattu kilometrin tarkkuudella, on vastaus 26199 km.

Esimerkki 2: Kerto- ja jakolasku

 

a) [[$ 3459 \text{ cm} \cdot 52\text{ cm} = 179868 \text{ cm}^{2} \approx 18 \text{ m}^{2} $]]

• 3459 ; 4 merkitsevää numeroa
• 52 ; 2 merkitsevää numeroa
• Vastaus annetaan 2 merkitsevän numeron tarkkuudella.
• Huomataan, että vastauksen yksikönmuunnoksessa suhdeluku on 100.

b) [[$ \frac{3459 \text{ cm}} {52\text{ cm}} \approx 66{,}519231 \approx 67 $]]

• Huomataan, että yksiköt supistuvat.