Moolin määritelmästä seuraa, että yksi mooli hiiltä (C) on massaltaan 12,01 grammaa. Vastaavasti kuparia (Cu) punnitaan 63,55 grammaa. Moolimassa lasketaan suhdekaavan tai molekyylikaavan perusteella. Moolimassaa laskiessasi otetaan huomioon kuinka monta atomia kutakin alkuainetta yhdisteessä on.


https://peda.net/id/cd490dcc4

Yhden vesimoolin (H₂O) massa on 18 grammaa. Massa saadaan laskemalla yhteen vetyjen ja hapen moolimassat.

[[$ M\text{(H}_{2}\text{O)} = 2 \cdot 1,008 \frac{\text{g}}{\text{mol}}+16,00\frac{\text{g}}{\text{mol}}=18,016\frac{\text{g}}{\text{mol}} $]]

Yhdisteen Fe(NO₃)₃ suhdekaavassa rauta-atomeja on 1, typpiatomeja on 3 ja happiatomeja 9.

[[$ M\text{(Fe(NO}_{3}\text{)}_{3}\text{)} = 55,85 \frac{\text{g}}{\text{mol}}+3\cdot (14,01\frac{\text{g}}{\text{mol}}+3\cdot 16,00\frac{\text{g}}{\text{mol}})=241,88\frac{\text{g}}{\text{mol}} $]]

On siis erityisen tärkeä huomata, että ainemäärä ilmoittaa, kuinka paljon kemiallisissa reaktioissa tarvitaan lähtöaineita ja kuinka paljon lopputuotteita syntyy. Tällaisia laskelmia sanotaan stoikiometrisiksi. Ainemäärät reaktioyhtälössä siis ilmoittavat:

1. Kuinka monta atomia tai kuinka monta molekyyliä kutakin (alku)ainetta reaktiossa tarvitaan ja kuinka monta syntyy. Tätä silmille näkymätöntä kemian tasoa sanotaan mikrotasoksi.

2. Mielekkään suuruusluokan aineiden massan laskemiseen (ainemäärän yksikkö g/mol, suhteelliset atomimassat taulukossa), jos sitä tarvitaan kokeellisessa työssä. Tätä silmillä nähtävää kemiallista tietoa kutsutaan makrotasoksi.