Ainemäärä ja sen yksikkö mooli
:rightAtomit ja muut aineiden rakenneosat ovat niin pieniä, että niiden laskeminen yksittäisinä ei tule kysymykseen. Kemiassa on määritelty oma suure, joka helpottaa rakenneosien määrien käsittelyä. Tämä suure on ainemäärä, ja se merkitään kirjaimella n. Ainemäärän yksikkö on mooli.
Ainemäärä ilmaisee puhtaan aineen rakenneosien lukumäärän. Mooli, mol, sisältää yhtä monta keskenään samanlaista rakenneosasta (atomia, molekyyliä, ionia tai muuta hiukkasta) kuin on 12 grammassa hiili-12 -isotooppia on atomeja. Tätä lukumäärää nimitetään Avogadron vakioksi. Suuruudeltaan se on 6,022×1023 kappaletta.
Ainemäärä n saadaan yhdisteen massan ja moolimassan suhteesta [[$ n= \frac{m}{M} $]], jossa m on aineen massa grammoina ja M on aineen tai rakenneosan kemiallisen kaavan perusteella laskettu moolimassa. Moolimassan yksikkö on [[$ \frac{\text{g}}{\text{mol}} $]]. Moolimassa voidaan laskea mm. jaksolliseen järjestelmään kirjattujen suhteellisten atomimassojen avulla.
Mooli on tärkeä apuväline kemiallisen reaktion ja sitä kuvaavan reaktioyhtälön kohdalla. Esim. vedyn ja hapen välisen reaktion
2 H2 (g) + O2 (g) [[$ \rightarrow $]] 2 H2O (l)
reaktioyhtälö kertoo, että 2 moolia vetymolekyylejä (huomaa olomuotomerkintä kaasu (g), eli 2 x 2 x 1,008 grammaa vetyä eli yhteensä 2 x 2 x 6,022 x 1023 kpl vetyatomeja reagoi 1 moolin happi-kaasun kanssa. Happikaasua on yksi mooli. Yksi mooli happimolekyylejä painaa 2 x 16,00 grammaa jolloin happoatomeja on 2 x 6,022 x 1023 kpl. Koska nämä tässä mainitut luvut ovat hankalia käsitellä, moolin käyttö on luontevaa reaktioyhtälöiden antaman tärkeän informaation vuoksi.