Yhteiskuntaoppi
Yhteiskuntaoppi
Yhteiskuntaopin opetus syventää opiskelijan käsitystä ympäröivästä yhteiskunnasta ja antaa hänelle valmiuksia kasvaa yhteiskunnallisista asioista kiinnostuneeksi aktiiviseksi ja osallistuvaksi kansalaiseksi. Kansalaisyhteiskuntaa, yhteiskunnan rakenteita ja keskeisiä ilmiöitä, valtaa, taloutta ja vaikuttamista tarkastellaan suomalaisesta, eurooppalaisesta ja globaalista näkökulmasta. Yhteiskuntaoppi rakentuu eri yhteiskuntatieteiden ja oikeustieteen sisällöistä.
Yhteiskuntaoppi luo opiskelijalle edellytyksiä kriittiseen ajankohtaisten ilmiöiden tutkimiseen, arviointiin sekä tulevien kehityssuuntien ja vaihtoehtojen pohdintaan. Lisäksi se vahvistaa talousosaamista, oikeudellista ymmärrystä ja kannustaa aktiiviseen yhteiskunnalliseen osallistumiseen. Lähtökohtana on elävän kiinnostuksen herättäminen yhteiskunnallisiin asioihin ja maailman tapahtumiin. Erityistä huomiota kiinnitetään yhteiskunnallisen ajattelun taitoihin, kuten monipuoliseen tiedon hankintaan, tiedon ja tilastollisten aineistojen kriittiseen tulkintaan sekä keskustelu- ja argumentointitaitoihin.
Yhteiskuntaopin opetuksen arvopohjassa korostuvat demokratian peruslähtökohdat, kuten tasa-arvo, sosiaalinen vastuu, ihmisoikeuksien kunnioittaminen, mielipiteen vapaus ja aktiivinen kansalaisuus sekä työn ja yrittäjyyden arvostaminen.
Opetuksen tavoitteet
Yhteiskuntaopin opetuksen tavoitteena on, että opiskelija
- ymmärtää yhteiskunnan olemuksen ja muutoksen historiallisen kehityksen tuloksena
- tuntee yhteiskuntaa koskevan tiedon muodostumisen perusteet sekä hallitsee keskeisen yhteiskunnallisen ja taloudellisen käsitteistön
- hallitsee Suomen yhteiskuntajärjestelmän, oikeusjärjestelmän ja talouselämän perusteet ja toimintatavat sekä osaa suhteuttaa ne eurooppalaisiin ja kansainvälisiin yhteyksiin
- pystyy rakentamaan vastuuntuntoisen, demokraattisen, tasa-arvoa kunnioittavan ja erilaisuutta ymmärtävän yhteiskuntakäsityksen
- tuntee vaikutusmahdollisuutensa demokraattisen yhteiskunnan jäsenenä paikallisella, valtakunnallisella ja kansainvälisellä tasolla ja on motivoitunut toimimaan aktiivisena ja vastuullisena kansalaisena
- pystyy hankkimaan monipuolista yhteiskunnallista ja ajankohtaista aineistoa eri lähteistä myös tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntäen sekä tulkitsemaan ja arvioimaan kriittisesti sanallista, kuvallista ja tilastollista informaatiota
- osaa muodostaa perusteltuja näkemyksiä arvosidonnaisista ja kiistanalaisista yhteiskunnallisista ja taloudellisista kysymyksistä
- osaa eritellä moniulotteisten yhteiskunnallisten ilmiöiden välisiä yhteyksiä, vertailla yhteiskunnallisen ja taloudellisen kehityksen vaihtoehtoja sekä arvioida yhteiskunnallisten päätös- ja toimintavaihtoehtojen erilaisia motiiveja ja vaikutuksia eri väestöryhmien kannalta.
Essee vastausojeita
Reaaliaineen esseevastaus
Hyvä esseevastaus:
· vastaa siihen mitä kysytään, ei rönsyile ylimääräisen tiedon äärellä
· Käsitteet tai aihepiiri on määritelty alussa
· - vaatii hetken suunnittelun
· ottaa asiaan useita näkökulmia; nyrkkisäännöksi: etsi 3–6 keskeistä näkökulmaa ajatuskartan avulla jäsentäen
· jäsentää näkökulmat eri kirjoituskappaleisiin
· määrittelee, ajoittaa, perustelee, etsii syitä ja seurauksia, kuvaa
· Sisältää perusteluja ja tarpeen mukaan esimerkkejä
· Asioita ja ilmiöitä selitetään monipuolisesti (esimerkiksi syyt ja seuraukset)
· Vastaus ei perustu pelkkää ”musta tuntuu” –tietoon, vaan vastauksesta näkyy asian opiskelu ja kirjan lukeminen
· Erinomaisessa vastauksessa on monipuolisuutta, jota lisäävät esimerkiksi
·vertailut, kytkennät laajempiin asiayhteyksiin
·Muiden tietojen liittäminen vastaukseen (oppiainerajojen ylittäminen
Teknisiä huomioita:
· Kappalejako: yksi aihe yhteen kappaleeseen
· Muista ja sovella äidinkielen tunneilla opittua
· Ei puhekieltä, ei luetteloita (ei pilkun erottamia), ei väliotsikoita
Toistuvia ongelmia:
· Ylimalkaisesti luettu tai väärin ymmärretty kysymys
· Vastauksessa esitetään kaikki, mitä asiasta muistetaan, ei rajata vastausta kysyttyyn
· Luettelomainen vastaus, mukana epäoleellisia tarinoita
· Satunnainen asioiden esitysjärjestys
· Liian tiivis vastaus: vastauksesta ei näy, ymmärtääkö vastaaja asian
Arvioinnin yleisperiaatteet:
0p: Kysymys ymmärretty väärin, ei vastaa kysyttyyn
4 tai 5p: Kysymys ymmärretty, vastaus niukka, virheitä
7 tai 10p Yleistiedoilla vastattu, suppea tai epälooginen
10 tai 15p: Perusvastaus, oikeita tietoja ja käsitteitä, vastaa kysyttyyn mutta lähinnä tietoja suppeasti toistaen
13 tai 20p: Kaikki oleelliset tiedot esitetty, toistaa oppikirjaa monipuolisesti, teoriaviitteet, asian tulkinta, selostus
16 tai 26p: Tietoa prosessoiva, looginen ja selkeä, soveltava, näkökulmien monipuolisuutta, käsitteistö hallussa
20 tai 30p: Edellisen lisäksi oivaltava asian käsittely, asian kytkentä laajempiin kehyksiin itsenäinen, kypsyyttä ja yleissivistystä ilmentävä, problematisoiva ote
Pisteitä vähentävät:
· Esitystavan selkeät puutteet ja sekavan näköinen tuotos
· Jaarittelu tai liika tiiviys sekä epäloogisuus
· Vastauksen rajaus ei noudata kysymystä
· Käsitteiden määrittelyn puuttuminen ja asian teoreettinen käsittelyn niukkuus ja yksipuolisuus
· Selkeät asiavirheet
· Vaillinaisesti toteutettu tehtävä (esimerkiksi pyydetty vertailu jää tekemättä, vastauksessa vain kuvataan ilmiöitä)
Reaalivastauksen rakentaminen
A) Suunnittelu:
1. Lue otsikko huolellisesti, ettet vastaa kysymyksen ohi.
2. Listaa paperille, mitä kaikkea otsikosta tulee mieleesi.
3. Kokoa viivoista hierarkisesti ylhäältä alaspäin etenevä käsitekartta tai ajatuskartta. Ajatuskartassa kirjoitetaan paperin keskelle esseen aihe ja sen ympärille jäsennellään isot kokonaisuudet. Esimerkiksi kulkuvälineet: maalla kulkevat, vedessä kulkevat ja ilmassa kulkevat.
4. Pura isot kokonaisuudet pienempiin osiin: mitä asioita liittyy esimerkiksi vedessä kulkeviin välineisiin?
5. Tarkastele karttaa vielä kokonaisuutena: pitäisikö jokin asia siirtää toisaalle? Liittyykö tämä tai tuo tieto sittenkään otsikon aiheeseen?
6. Numeroi aihekokonaisuudet käsittelyjärjestyksen mukaan, yksi kokonaisuus per kappale.
B) Kirjoitus:
1. Aloitus + 3-6 käsittelykappaletta (aihekokonaisuudet) + lopetus on hyvä kappalemäärä esseevastauksessa.
Aloituskappale: Määrittele tehtävänannon kannalta tärkeät seika ja käsitteet.Hyvässä esseevastauksessa on iskevä aloitus, joka esittelee aiheen. Aloitus ei ole esseen tiivistelmä, vaan koukku, joka houkuttelee lukemaan lisää.
Käsittely: Rakenna varsinainen vastausosa tehtävänannon vaatimalla tavalla, kappale kappaleelta. (3 – 6 käsittelykappaletta)
Loppukappale: Kokoa pääajatukset yhteenvedoksi. Vältä kuitenkin turhaa toistoa. Voit esim. pohtia ilmiön tulevaisuuden näkökohtia.
2. Jos tehtävään liittyy aineisto, hyödynnä sitä perusteellisesti:
"Kuten taulukosta käy ilmi, - - ."
"Kartasta näkyy, että -- .Taustalla on --."
"Kuva osoittaa, että - . "
"Kirjoittaja korostaa erityisesti -- . Tämä poikkeaa toisen tekstin näkemyksestä siinä, että --."
Tilastoaineistosta varsinkin pitäisi löytää ja esitellä keskeiset tulokset ja löydökset, ns. pääkohdat
3. Tarkista kieli.
Muista,että hyvä vastaus on perusteellinen ja looginen. Omat mielipiteet saattavat nostaa vastauksen arvoa (riippuu tehtävänannosta!), mutta useinmiten näin ei ole. Mielipiteet on aina perusteltava asiatiedon avulla.