Kehittämistyön tulokset ja kyselyt
Selvitykset, kyselyt ja keskeiset tulokset
Hankkeessa on koottu tutkimus- ja kyselytietoa kansanopistojen maahanmuuttaneille suunnatun koulutuksen laadusta, vaikuttavuudesta ja kehittämistarpeista. Tuloksia on hyödynnetty koulutusmallien, laatusuosituksen ja arviointityökalujen kehittämisessä.
Kieli- ja kotoutumiskoulutuksen vaikuttavuusselvitys 2025
E2 Tutkimuksen toteuttamassa selvityksessä tarkasteltiin kansanopistojen maahanmuuttajakoulutuksen vaikutuksia opiskelijoiden kielitaitoon, yhteiskunnallisiin valmiuksiin ja osallisuuteen. Selvitys perustuu 1 293 opiskelijan kyselyvastauksiin sekä opiskelijoiden ja asiantuntijoiden haastatteluihin.
Keskeiset tulokset:
-
Kielitaito: 60 % opiskelijoista arvioi pystyvänsä hoitamaan arjen asioitaan suomeksi tai ruotsiksi.
-
Yhteiskunnan tuntemus: 93 % koki saaneensa tärkeää tietoa Suomesta.
-
Jatkopolut: 77 % sai apua tulevien opintojensa suunnitteluun ja 66 % tietoa työmahdollisuuksista.
-
Osallisuus: 95 % sai uusia ystäviä tai tuttavia.
-
Opiskelijan tukeminen: 92 % koki saaneensa henkilökunnalta apua ja tukea opinnoissaan.
Tulokset korostavat kansanopistojen merkitystä kielitaidon, yhteiskunnallisten valmiuksien ja osallisuuden vahvistamisessa. Kansanopistojen erityisiksi vahvuuksiksi nousivat yhteisöllinen oppimisympäristö, yksilöllinen ohjaus ja opiskelijoiden tarpeisiin vastaava joustavuus.
Linkki vaikuttavuusselvityksen tuloksiin:
Kansanopistoyhdistys_vaikuttavuusselvitys tulokset.pdf
Katso 16.4.2025 tiedote vaikuttavuusselvityksen tuloksista: E2 Tutkimus selvitti: Kansanopistojen maahanmuuttajakoulutuksella on saatu huipputuloksia
Laatusuosituksen toisena tausta-aineistona on Kansanopistoyhdistyksen toteuttama kysely kansanopistoille maahanmuuttajakoulutuksen työelämä- ja ohjauspalveluyhteistyön toteuttamisesta. Linkki kyselyn tuloksiin:
Työelämäyhteistyö tulokset.pdf
Kansanopistojen vertaisarviointi 2026
Huhti–toukokuussa 2026 toteutettuun vertaisarviointiin osallistui 18 kansanopistoa. Arvioinnissa tarkasteltiin koulutuksen laatua, opiskelijoiden ohjausta, opetusta, henkilöstön osaamista ja toiminnan kehittämistä.
Keskeiset tulokset:
-
Vahvuuksina yksilöllinen ohjaus ja opettajien yhteistyö. Opiskelijoille laaditaan henkilökohtaisia opiskelusuunnitelmia, ja opettajilla on hyvät mahdollisuudet kehittää työtään yhdessä.
-
Joustava koulutustarjonta. Opistoilla on hyvät valmiudet lisätä maahanmuuttaneille suunnattua koulutusta kysynnän mukaan.
-
Kehittämistarpeena vaikuttavuuden seuranta. Erityisesti opiskelijoiden sijoittumista jatko-opintoihin ja työelämään tulisi seurata järjestelmällisemmin.
-
Kehittämisen painopisteinä työelämälähtöisyys ja joustavat koulutusratkaisut. Niiden toteuttamista haastavat rahoituksen ja resurssien niukkuus sekä toimintaympäristön epävarmuus.
Vertaisarviointi toi esiin kansanopistojen vahvuuksia ja yhteisiä kehittämiskohteita sekä tarjosi pohjan koulutuksen laadun pitkäjänteiselle kehittämiselle.
Kansanopistojen koulutustarjonnan ja ohjautumisen kartoitus 2026
Syyskuussa 2026 toteutetussa kyselyssä kartoitettiin kansanopistojen koulutustarjontaa, rahoitusta, opiskelijoiden ohjautumista sekä vuoden 2027 uudistusten vaikutuksia koulutuksen järjestämiseen. Kyselyyn vastasi 41 kansanopistoa.
Keskeiset tulokset:
-
Monipuolinen koulutustarjonta: 56 % vastaajista järjesti vapaan sivistystyön kotoutumiskoulutusta, 37 % aikuisten perusopetusta ja 39 % muuta suomen tai ruotsin kielen koulutusta.
-
Koulutuksen jatkuvuuden epävarmuus: 29 %:lla vastaajista ratkaisu nykyisen, täysimääräisesti valtionosuusrahoitetun koulutuksen jatkosta oli vielä avoinna. 12 % ilmoitti koulutuksen päättyvän ilman suunniteltua korvaavaa koulutusta.
-
Rahoituksen muutokset: Maksullista palvelutoimintaa suunnitteli vuoden 2027 jälkeen 39 % opistoista ja hankerahoituksen hyödyntämistä 56 %.
-
Moninaiset ohjauspolut: 78 % opistoista sai opiskelijoita työllisyysalueiden kautta, 76 %:ssa opiskelijat hakeutuivat koulutukseen itse ja 41 %:ssa opiskelijoita ohjautui kuntien kotoutumispalveluista.
-
Uudet koulutustarpeet: Vastauksissa korostui tarve joustaville, eri kohderyhmille suunnatuille kieli- ja yhteiskuntakoulutuksille sekä tiiviimmälle alueelliselle yhteistyölle.
Tulokset osoittavat, että kansanopistojen koulutustarjonnan jatkuvuus edellyttää uusia rahoitus- ja yhteistyöratkaisuja. Erityisen tärkeää on turvata opiskelijoiden tarpeisiin vastaavat koulutusmahdollisuudet ja toimivat ohjauspolut myös uudistusten jälkeen.
Opiskelijoiden jälkiseuranta 2026
Lokakuussa 2026 toteutetussa jälkiseurantakyselyssä selvitettiin kansanopisto-opintojen jälkeisiä opiskelu- ja työelämäpolkuja sekä koulutuksen merkitystä kielitaidolle, arjessa toimimiselle ja hyvinvoinnille. Kyselyyn vastasi 364 opiskelijaa.
Keskeiset tulokset:
-
Jatko-opinnot ja työllistyminen: 66 % vastaajista opiskeli ja 18 % oli työssä kyselyhetkellä. Työttömien osuus oli 9 %, kun ennen kansanopisto-opintoja se oli 37 %.
-
Kielitaidon kehittyminen: 45 % arvioi suomen kielen taitonsa hyväksi tai erittäin hyväksi, kun ennen koulutusta vastaava osuus oli 9 %. Suomea käytti päivittäin 74 % vastaajista.
-
Arjen ja yhteiskunnan tuntemus: 81 % koki koulutuksen auttaneen suomen kielen käyttämisessä arjessa ja suomalaisen yhteiskunnan ymmärtämisessä.
-
Jatkopolkujen tukeminen: 74 % arvioi koulutuksen auttaneen etenemään kohti työtä tai opiskelupaikkaa.
-
Hyvinvointi ja tyytyväisyys: Hyvinvointinsa hyväksi tai erittäin hyväksi arvioivien osuus oli noussut 29 prosentista 63 prosenttiin. Koulutusta suosittelisi ystävälleen 91 % vastaajista.
Tulokset osoittavat, että opiskelijat kokevat kansanopistokoulutuksen tukeneen kielitaidon kehittymistä, jatko-opintoihin ja työelämään suuntautumista sekä itsenäistä toimimista suomalaisessa yhteiskunnassa.