Koulutusmalli käytännössä

Koulutusmallit käytännössä

Kansanopistojen viisi yhteistä koulutusmallia tarjoavat perustan maahan muuttaneiden aikuisten erilaisiin koulutustarpeisiin vastaamiselle. Mallit ovat joustavia, ja niitä voidaan soveltaa opiskelijoiden lähtötason, elämäntilanteen ja tavoitteiden sekä alueellisten tarpeiden mukaisesti.

Tälle sivulle on koottu esimerkkejä kansanopistojen koulutuksista, jotka havainnollistavat viiden koulutusmallin käytännön toteutuksia. Esimerkit osoittavat, miten kansanopistot yhdistävät kieli- ja yhteiskuntakoulutuksen, yksilöllisen ohjauksen ja yhteistyön muiden toimijoiden kanssa opiskelijoiden osaamisen ja jatkopolkujen vahvistamiseksi.

Esimerkit perustuvat 10.11.2026 järjestetyssä kansanopistojen valtakunnallisen opetussuunnitelman ja koulutusmallien webinaarissa esiteltyihin koulutuksiin.

1. Perustaitoja tarvitsevien koulutusmalli

Linnasmäen opisto – Suomen kielen koulutus kotoutumisajan ylittäneille

Linnasmäen opiston koulutus on suunnattu maahan muuttaneille aikuisille, joiden kotoutumisaika on päättynyt mutta jotka tarvitsevat edelleen mahdollisuuksia kehittää suomen kielen taitoaan ja vahvistaa yhteiskunnassa toimimisen valmiuksiaan. Opiskelijoilla on erilaisia koulutustaustoja, joten koulutuksessa on tärkeää huomioida heidän yksilölliset lähtökohtansa ja oppimistarpeensa.

Kuuden kuukauden mittainen koulutus toteutetaan elokuusta 2026 helmikuuhun 2027. Opiskelijat opiskelevat suomen kieltä ja yhteiskuntatietoa. Koulutuksen tavoitteena on vahvistaa kielitaitoa ja tukea opiskelijoiden mahdollisuuksia toimia itsenäisesti suomalaisessa yhteiskunnassa sekä edetä omien tavoitteidensa mukaisesti.

Koulutukseen sisältyy opinto-ohjausta ja mahdollisuus kuraattorin palveluihin. Ohjauksella tuetaan opiskelijoiden jatkopolkujen suunnittelua ja sopivien koulutus- tai työelämävaihtoehtojen löytämistä.

Koulutuksen erityispiirre on sen rahoitusratkaisu. Opiskelijoita osallistuu koulutukseen sekä opintosetelirahoituksella että Turun kaupungin suomen kielen palvelusetelillä. Palveluseteli mahdollistaa maksuttoman kielikoulutuksen kotoutumiskoulutuksen ulkopuolella oleville Turun työllisyyspalvelujen asiakkaille.

Esimerkki havainnollistaa, miten kansanopisto voi vastata niiden maahan muuttaneiden aikuisten koulutustarpeisiin, joille ei enää ole tarjolla varsinaista kotoutumiskoulutusta mutta jotka tarvitsevat edelleen kielikoulutusta ja tukea jatkopolkujensa rakentamiseen.

2. Ammatillisiin opintoihin suuntaavien ja kielitukea tarvitsevien koulutusmalli

HEO Kansanopisto – S2-naisten koulutus

HEO Kansanopiston S2-naisten koulutus on suunnattu maahan muuttaneille naisille, jotka haluavat vahvistaa suomen kielen taitoaan ja valmistautua jatko-opintoihin tai työelämään. Osallistujilla on erilaisia koulutustaustoja, ja heidän kielitaitonsa vaihtelee alkeistasolta B1-tasolle.

Koulutusta järjestetään kahdella kurssilla, joilla opiskelee yhteensä 40 naista. Opetusta on 13–14 tuntia viikossa kolmena päivänä. Koulutus on opiskelijoille maksutonta, ja se toteutetaan Opetushallituksen hankerahoituksella.

Opetuksessa painottuvat suomen kielen suullinen viestintä, työelämän sanasto sekä opiskelu- ja digitaidot. Opiskelijat harjoittelevat käytännön vuorovaikutustilanteita ja tutustuvat suomalaiseen työelämään esimerkiksi työpaikkavierailujen avulla.

Koulutuksessa tarjotaan myös ammatillisiin opintoihin ja työelämään suuntaavaa kielitukea. Opiskelijat harjoittelevat eri ammattialojen sanastoa sekä valmistautuvat kielikokeisiin ja työhaastatteluihin. S2-opettajan yksilöllinen ohjaus tukee opiskelijoita sopivien jatko-opintojen löytämisessä ja niihin hakeutumisessa. Koulutuksen joustavuus mahdollistaa opiskelijoiden siirtymisen opintoihin, työharjoitteluun tai työhön jo koulutuksen aikana.

Esimerkki osoittaa, miten kielikoulutus voidaan yhdistää konkreettiseen jatko-opintoihin ja työelämään valmistautumiseen. Keskeistä on opiskelijoiden yksilöllinen ohjaus sekä kielitaidon kehittäminen juuri niissä tilanteissa, joita he tarvitsevat seuraavassa koulutus- tai työelämävaiheessaan.

3. Omaa osaamista vastaavaan työhön suuntaavien koulutusmalli

Lahden kansanopisto – Suomen kieli ja työelämä -koulutus

Lahden kansanopiston suomen kieli ja työelämä -koulutus on tarkoitettu maahan muuttaneille aikuisille, joilla on aikaisempaa koulutusta kotimaastaan mutta jotka tarvitsevat suomen kielen taitoa ja työelämävalmiuksia työllistyäkseen Suomessa.

Koulutus on noin viiden kuukauden mittainen ja päätoiminen. Lähiopetusta järjestetään keskimäärin 25 tuntia viikossa. Opiskelijoiden suomen kielen lähtötaso on A1.3–A2.1, joten koulutuksessa yhdistyvät kielitaidon vahvistaminen ja työelämään suuntautuminen. Opetuksessa keskitytään työelämälähtöiseen suomen kieleen, vuorovaikutustaitoihin ja suomalaisen työelämän toimintatapoihin. Opiskelijat tutustuvat työelämän oikeuksiin ja velvollisuuksiin sekä suunnittelevat omaa työelämä- tai jatkokoulutuspolkuaan.

Koulutuksen tavoitteena on vahvistaa opiskelijoiden kielitaitoa kohti B1.1-tasoa ja parantaa heidän mahdollisuuksiaan hyödyntää aikaisempaa koulutustaan ja osaamistaan suomalaisessa työelämässä.

Esimerkki havainnollistaa, miten kansanopisto voi rakentaa koulutuksen, jossa kielenoppiminen ja työelämävalmiuksien kehittäminen tukevat toisiaan. Lähtökohtana ei ole uuden ammatin opiskelu, vaan opiskelijan jo olemassa olevan osaamisen saaminen käyttöön.

Työväen Akatemia – Suomea asiantuntijoille

Työväen Akatemian Suomea asiantuntijoille -koulutus on suunnattu erityisesti korkeasti koulutetuille maahan muuttaneille naisille, jotka ovat kotoutumispalvelujen ulkopuolella. Osallistujilla on jo suomen kielen osaamista, mutta he tarvitsevat lisää ammatillista kielitaitoa ja tukea oman osaamisensa hyödyntämiseen suomalaisessa työelämässä.

Koulutuksen lähtötaso on noin B1. Kymmenen viikon mittainen koulutus on laajuudeltaan viisi opintopistettä, ja se voidaan toteuttaa lähi- ja etäopetuksen yhdistelmänä tai kokonaan etänä.

Opetuksessa keskitytään oman ammattialan suomen kieleen, työelämän vuorovaikutustaitoihin sekä aikaisemman osaamisen tunnistamiseen ja sanoittamiseen. Osallistujat kehittävät työnhakutaitojaan ja saavat henkilökohtaista uraohjausta.

Koulutuksen tavoitteena on vahvistaa osallistujien mahdollisuuksia työllistyä koulutustaan ja aikaisempaa osaamistaan vastaaviin asiantuntijatehtäviin.

Esimerkki tuo esiin, että maahan muuttaneiden koulutustarpeet eivät rajoitu perustason kieliopintoihin. Myös jo pidemmälle kielitaidossaan edenneet ja korkeasti koulutetut aikuiset voivat tarvita kohdennettua kielikoulutusta, jotta heidän ammatillinen osaamisensa pääsee käyttöön suomalaisessa työelämässä.

4. Työssä olevien koulutusmalli

Kymenlaakson kansanopisto – Työelämän suomea Kymen Tuen henkilöstölle

Kymenlaakson kansanopisto toteuttaa Kymen Tuen henkilöstölle suunnattua suomen kielen koulutusta, joka vastaa suoraan työpaikan tunnistamiin kielitaitotarpeisiin.

Koulutuksen osallistujat työskentelevät sairaalahuoltajina ja laitoshuoltajina. Monilla työntekijöillä on maahanmuuttotausta, ja heidän suomen kielen taitonsa vaihtelee. Esihenkilöt ovat tunnistaneet tarpeen vahvistaa erityisesti työohjeiden ymmärtämistä, työyhteisön vuorovaikutusta ja asiakaskohtaamisissa tarvittavaa kielitaitoa.

Työnantajan kustantama 60 tunnin henkilöstökoulutus toteutetaan Haminassa ja Kouvolassa syksyllä 2026 ja keväällä 2027. Koulutus järjestetään työn ohessa, ja siihen sisältyy viikoittaista lähiopetusta sekä kuukausittainen viiden tunnin intensiivipäivä.

Osallistujille laaditaan henkilökohtaiset opintosuunnitelmat yhteistyössä työntekijöiden ja esihenkilöiden kanssa. Näin jokaisen opiskelijan kielitavoitteet voidaan kytkeä hänen omiin työtehtäviinsä ja työssä kohtaamiinsa viestintätilanteisiin.

Koulutuksessa harjoitellaan oman työn sanastoa, työohjeiden ymmärtämistä, työpaikan arjen vuorovaikutustilanteita sekä asiakkaiden ja työtovereiden kohtaamista. Opetuksen sisältöjä voidaan muokata työpaikan todellisten tarpeiden mukaan.

Koulutuksen keskeinen vahvuus on tiivis yhteistyö työnantajan kanssa. Kielikoulutus ei ole irrallinen kokonaisuus, vaan se tukee työntekijöiden päivittäistä työskentelyä ja työyhteisön toimintaa.

Esimerkki osoittaa, miten kansanopisto voi toimia työnantajan kumppanina ja tarjota työpaikan tarpeisiin räätälöityä kielikoulutusta. Samalla koulutus vahvistaa työntekijöiden mahdollisuuksia osallistua työyhteisön toimintaan ja kehittyä omassa työssään.

5. Kotivanhempien koulutusmalli

Laajasalon opisto, Voionmaan toimipiste – Kotivanhempien kielikoulutus Tampereella

Laajasalon opisto toteuttaa Tampereella kotivanhemmille suunnattua suomen kielen koulutusta. Koulutus on tarkoitettu kotoutuja-asiakkaille, jotka hoitavat pieniä lapsia kotona ja joiden osallistuminen tavanomaiseen kielikoulutukseen voi olla perhetilanteen vuoksi vaikeaa.

Opiskelijoiden suomen kielen lähtötaso on 0–A1.3. Koulutuksessa keskitytään arjen suomen kieleen, asiointitilanteisiin sekä suomalaisen yhteiskunnan ja palvelujen tuntemiseen. Oppimista tuetaan käytännönläheisellä opetuksella ja tutustumiskäynneillä.

Koulutus järjestetään 20.10.2026–29.1.2027. Opetusta on kaksi kertaa viikossa, yhteensä 70 tuntia.

Koulutuksen erityinen vahvuus on osallistumisen esteiden huomioiminen. Opiskelijoille tarjotaan koulutuksen ajaksi maksuton lastenhoito 9 kuukauden – 5 vuoden ikäisille lapsille. Näin vanhemmilla on mahdollisuus osallistua kieliopintoihin myös silloin, kun heillä ei ole muuta lastenhoitojärjestelyä.

Koulutuksen päätteeksi opiskelijoiden kielitaito arvioidaan ja he saavat todistuksen. Lisäksi jokaiselle laaditaan henkilökohtainen jatkosuunnitelma, joka tukee siirtymistä myöhempiin opintoihin tai työelämään.

Esimerkki havainnollistaa, miten koulutuksen saavutettavuutta voidaan parantaa huomioimalla opiskelijoiden elämäntilanteet jo koulutuksen suunnittelussa. Kielitaidon vahvistumisen lisäksi koulutus tukee vanhempien itsenäistä asiointia, yhteiskunnallista osallisuutta ja mahdollisuuksia rakentaa omaa jatkopolkuaan.

Yhteiset koulutusmallit, monipuoliset toteutukset

Esimerkit osoittavat, miten kansanopistojen yhteisiä koulutusmalleja voidaan soveltaa erilaisille opiskelijaryhmille ja erilaisissa toimintaympäristöissä.

Koulutukset eroavat toisistaan kohderyhmän, keston, toteutustavan, rahoituksen ja yhteistyökumppaneiden osalta. Niitä yhdistävät kuitenkin opiskelijalähtöisyys, käytännönläheinen kielenoppiminen, yksilöllinen ohjaus ja opiskelijoiden jatkopolkujen tukeminen.

Yhteiset koulutusmallit tekevät kansanopistojen koulutustarjonnasta tunnistettavampaa ja tarjoavat perustan uusien koulutusten suunnittelulle. Käytännön esimerkit puolestaan tuovat näkyväksi kansanopistojen osaamisen ja mahdollisuudet vastata alueellisiin koulutus- ja työelämätarpeisiin.

Tutustu kansanopistojen kieli- ja yhteiskuntakoulutuksen koulutusmalleihin