4.2 Pedagoginen dokumentointi
Pedagoginen dokumentointi
Pedagoginen dokumentointi on varhaiskasvatuksen suunnittelun, toteuttamisen, arvioimisen ja kehittämisen keskeinen työmenetelmä. Se on jatkuva prosessi, jossa havainnot, dokumentit ja niiden vuorovaikutuksellinen tulkinta muodostavat ymmärrystä pedagogisesta toiminnasta. Pedagoginen dokumentointi mahdollistaa lasten ja huoltajien osallistumisen toiminnan arviointiin, suunnitteluun ja kehittämiseen.
Pedagoginen dokumentointi tuottaa tietoa lasten elämästä, kehityksestä, kiinnostuksen kohteista, ajattelusta, oppimisesta ja tarpeista sekä lapsiryhmän toiminnasta konkreettisella ja monipuolisella tavalla. Yksittäisten dokumenttien, esimerkiksi valokuvien, piirrosten tai henkilöstön havaintojen, avulla voidaan yhdessä lasten kanssa tarkastella heidän kehitystään ja oppimistaan. Lasten jo saavuttamat tiedot ja taidot, kiinnostuksen kohteet ja tarpeet tulevat näkyväksi pedagogisen dokumentoinnin kautta ja ovat toiminnan suunnittelun perusta.
Suunnitelmallisen dokumentoinnin tavoitteena on, että henkilöstö oppii tuntemaan yksittäistä lasta, ymmärtämään lasten välisiä suhteita sekä ryhmän henkilöstön ja lasten välisen vuorovaikutuksen luonnetta. Pedagogisen dokumentoinnin tarkoitus on toteuttaa varhaiskasvatusta lapsilähtöisesti. Dokumentoinnin avulla saatuja tietoja ja ymmärrystä hyödynnetään esimerkiksi työtapojen, oppimisympäristöjen, toiminnan tavoitteiden, menetelmien ja sisältöjen jatkuvassa muokkaamisessa lasten kiinnostusta ja tarpeita vastaavaksi. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma on osa pedagogisen dokumentoinnin prosessia (luku 1.3). Suunnitelmallista pedagogista dokumentointia tarvitaan myös lapselle annettavan tuen tuen tarpeiden arvioinnissa (luku 5).
Pidemmältä aikaväliltä kootut dokumentit ovat tärkeä osa pedagogisen toiminnan arviointia ja henkilöstön toiminnan itsearviointia (luku 7.1) sekä toimintakulttuurin kehittämistä.
Pedagoginen dokumentointi Kannonkoskella
Pedagogisen dokumentoinnin periaatteita
Dokumentoinnin tavoitteena on tehdä näkyväksi sekä varhaiskasvatuksen toimintaa että lapsen kasvua ja oppimista. Lisäksi pedagoginen dokumentointi mahdollistaa toiminnan suunnittelun niin, että sen toteuttaminen vastaa lapsen ja ryhmän tarpeita.
Dokumentoinnissa oleellista on tarkastella ennen kaikkea ympäristön valmiuksia suhteessa lapsen tarpeisiin. Dokumentoinnin painopiste on lapsen vahvuuksissa. Dokumentointi perustuu henkilökunnan tekemään, jatkuvaan havainnointiin, jonka painopiste on varhaiskasvatuksen toiminnan ja käytäntöjen tarkastelu.
Pedagoginen dokumentointi käytännössä
Pedagogisen dokumentoinnin tärkein työväline on lapsen vasu, johon kirjataan varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden mukaiset asiat. Lapsen vasua arvioidaan ja päivitetään jatkuvasti siten, että se vastaa lapsen kasvun ja oppimisen tilannetta. Lasten vasut ovat perusta ryhmien toiminnan suunnittelulle.
Tärkeänä pedagogisen dokumentoinnin välineenä toimii vanhemmille tarkoitettu, suljettu Instagram-tili, johon lisätään viikoittain kuvia päiväkodin toiminnasta. Tavoite on, että vanhemmat saavat tietoa päiväkodin toiminnasta ja voivat käydä lapsen kanssa yhteistä keskustelua päiväkodin tapahtumista. Tapahtumien lisäksi dokumentoinnissa on tärkeää tehdä näkyväksi pedagogiikkaa.
Oleellinen osa pedagogista dokumentointia ja erityisesti lapsen oppimisen näkyväksi tekemistä ovat myös lasten tuottamat piirustukset, askartelut, kynätehtävät, kertomukset ym.
Ryhmätasolla pedagogista dokumentointia toteutetaan esimerkiksi lähettämällä huoltajille Wilmassa kuukausittain kirjeet, joissa kerrotaan toiminnasta ja avataan myös toiminnan taustalla olevaa pedagogiikkaa. Kuukausikirjeiden lisäksi toimintaa dokumentoidaan ryhmätiloissa seinillä oleviin, oppimisalueiden mukaan jaettuihin ”vasuseiniin”. Myös lasten kokousten pöytäkirjat pidetään esillä.