YHTEISTYÖ HUOLTAJAN KANSSA TUEN AIKANA

Kannonkosken esiopetuksessa on mahdollista käyttää Lapset puheeksi -työmenetelmää vanhempien kanssa tehtävän yhteistyön välineenä. Menetelmä perustuu vanhempien kanssa käytävään keskusteluun, jota käytetään lapseen ja perheeseen tutustumisen välineenä. LP -keskustelu tehdään sovitusti lapsen saapuessa varhaiskasvatukseen, 1. -luokalla, 4. -luokalla sekä 7. luokalla. Keskustelun avulla kartoitetaan lapsen vahvuuksia ja tuen tarpeita sekä mahdollisesti lapsen kasvuun ja oppimiseen vaikuttavia perhetilanteita. Menetelmää voidaan käyttää myös esiopetuksessa leops -keskustelun tukena, mikäli lapsen perhetilanne muuttuu äkillisesti (esim. vanhemman sairastuminen) tai lapsen toiminnassa ilmenee jotain huolestuttavaa. LP -keskustelun pohjalta voidaan pitää tarvittaessa moniammatillinen neuvonpito, jonka avulla suunnitellaan lapsen/perheen tukemiseksi sopivat tukikeinot. 

YLEINEN TUKI

Yleinen tuki on kaikille lapsille annettavaa tukea ja periaatteena on, että tukea annetaan heti tuen tarpeen ilmetessä. Yleistä tukea ovat mm. päivittäistoimintojen hyödyntäminen kasvatuksessa ja opetuksessa
turvallisuuden vahvistaminen esim. yhteisin pelisäännöin, myönteiden kasvun tukeminen, lapselle sopivien opetusmenetelmien ja toimintatapojen valitseminen, kasvattajien yhteistyö sekä pitkäaikaissairauksien rutiinihoito. Yleiseen tukeen kuuluvat myös erilaiset toiminnalliset pienryhmät (esim. oppimisvalmiuksien tai sosiaalisten taitojen vahvistaminen) joita voi ohjata tarpeen mukaan esiopettaja, ohjaaja tai varhaiserityisopettaja.

Tuen tarpeen ilmetessä tukimuotoja suunnitellaan yhteistyössä ohjaajan ja varhaiserityisopettajan kanssa, lisäksi tuen tarvetta arvioidaan varhaisen tuen ryhmässä eri yhteistyötahojen kanssa (terveydenhoitaja, psykologi, puheterapeutti). Lapsen tuen tarpeesta keskustellaan vanhempien kanssa heti sen ilmettyä, lapsen asioista keskustellaan eri yhteistyötahojen kanssa vanhempien luvalla. Lapsi otetaan mukaan tukimuotojen suunnitteluun esimerkiksi itsesäätelyn haasteissa.

Kaikille lapsille tehdään esiopetuksen oppimissuunnitelma, johon kirjataan vahvuudet ja tavoitteet. Oppimissuunnitelma tehdään yhdessä vanhempien kanssa Lapset puheeksi -keskustelun avulla. Oppimissuunnitelman laatii esiopettaja ja siinä hyödynnetään kaikkien työntekijöiden lapsesta tekemiä havaintoja sekä vanhempien luvalla lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa.

TEHOSTETTU TUKI

Lapselle, jonka kasvun ja oppimisen tueksi yleinen tuki ei riitä, esiopettaja laatii yhteistyössä varhaiserityisopettajan kanssa pedagogisen arvion ja tekee sen pohjalta päätöksen tehostetusta tuesta.Tehostettu tuki annetaan lapsen omassa esiopetusryhmässä ja sen käytännön järjestämisestä vastaa esiopettaja yhteistyössä ohjaajan ja varhaiserityisopettajan kanssa. Tehostetussa tuessa kasvattajien toiminta tehostuu hoidollisesti, kasvatuksellisesti ja pedagogisesti ja säännöllinen, päivittäinen ja yksilöllinen ohjaus korostuu. Esiopetuksessa myös tehostetussa tuessa korostuu arjen tilanteiden ja leikin hyödyntäminen kasvatuksessa ja opetuksessa. Tehostettuun tukeen voi kuulua myös terapioita, jotka pyritään sisällyttämään lapsen esiopetuspäivään.

Esiopettaja laatii tehostettua tukea saavalle lapselle oppimissuunnitelman pedagogisen arvion perusteella kuukauden kuluessa tehostetun tuen päätöksestä. Oppimissuunnitelmassa kuvataan mahdollisimman konkreettisesti lapsen toimintatavat sekä vahvuudet ja haasteet. Oppimissuunnitelmaan kirjataan konkreettiset tavoitteet sekä pedagogiset menetelmät ja ratkaisut niiden toteuttamiseksi. Oppimissuunnitelmaan kirjataan myös oppimisympäristöön liittyvät ratkaisut sekä moniammatillinen yhteistyö ja eri toimijoiden vastuualueet (esim. terapiat).

Esiopettaja vastaa pedagogisen arvion ja oppimissuunnitelman laatimisesta, tehostetun tuen järjestämisestä sekä tuen vaikutusten seurannasta ja arvioinnista - näissä kaikissa tehdään kuitenkin yhteistyötä varhaiserityisopettajan, lapsen vanhempien sekä tarpeenmukaisten yhteistyötahojen (esim. terapeutit) kanssa. Oppimissuunnitelma päivitetään syksyllä (mikäli lapsi on tehostetun tuen piirissä esiopetuksen alkaessa), joulun aikaan ja keväällä. Oppimissuunnitelman laatimisessa voidaan vanhempien luvalla hyödyntää lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa ja / tai oppimissuunnitelmaa.

Pedagoginen arvio ja oppimissuunnitelma tehdään Wilmassa olevalle lomakepohjalle.

ERITYINEN TUKI

Mikäli tehostettu tuki ei riitä vastaamaan lapsen kasvun ja oppimisen haasteisiin, hänelle tulee tarjota erityistä tukea. Erityisen tuen lähtökohtana on jokaisen lapsen oikeus oppia omien edellytystensä mukaisesti. Kolmiportaista tukea koskeva laki korostaa lapsen oikeutta suunnitelmalliseen varhaiseen ja ennalta ehkäisevään oppimisen ja kasvun tehostettuun tukeen. Kun huomataan, että lapselle annettu tehostettu tuki ei riitä, laaditaan lapselle moniammatillisesti pedagoginen selvitys, jonka laatimisesta vastaa varhaiserityisopettaja. Pedagogisen selvityksen laatimisesta vastaa varhaiserityisopettaja ja se laaditaan yhdessä esiopettajan sekä huoltajan kanssa. Selvityksessä todetaan lapsen vahvuudet sekä kasvuun, kehitykseen ja oppimiseen liittyvät pulmat. Selvitysten perusteella esitetään arvio siitä, millaisia pedagogisia ja/tai oppilashuollollisia järjestelyitä tarvitaan lapsen kasvun ja oppimisen tukemiseksi. Selvityksessä arvioidaan oppimisympäristöön, opetus- ja ohjaushenkilöstöön, opetusmenetelmiin ja -välineisiin liittyviä tekijöitä. Pedagogista selvitystä tulee tarvittaessa täydentää psykologisella tai lääketieteellisellä asiantuntijalausunnolla tai sosiaalisella selvityksellä. Lomakkeena käytetään Wilman pedagogisen selvityksen lomakepohjaa. Pedagogisen selvityksen perusteella rehtori tekee päätöksen erityisestä tuesta. Mikäli lapsella on esim. psykologinen tai lääketietellinen lausunto, erityisen tuen päätös voidaan tehdä myös ilman pedagogista selvitystä.

Erityinen tuki toteutetaan lapsen omassa esiopetusryhmässä tarpeenmukaisin järjestelyin (esim. erilaiset pienryhmät, ohjaaja- tai avustajaresurssi). Toiminta, opetusmenetelmät ja toimintaympäristö muokataan lapsen yksilöllisiä tarpeita vastaaviksi. Säännöllisen, yksilöllisen esiopetushenkilöstön antaman tuen lisäksi erityistä tukea ovat usein terapiat, jotka pyritään sisällyttämään lapsen esiopetuspäivään.

Erityisen tuen piirissä olevalle lapselle laaditaan henkilökohtainen oppimisen järjestämistä koskeva suunnitelma eli HOJKS. HOJKS:n laatimisesta vastaa varhaiserityisopettaja ja se laaditaan pedagogisen selvityksen pohjalta yhteistyössä esiopettajan ja vanhempien sekä lapsen kanssa työskentelevien yhteistyötahojen (esim. terapeutit) kanssa. HOJKS:n laatimisessa hyödynnetään vanhempien luvalla myös mahdollisia eri asiantuntijoiden lausuntoja. HOJKS arvioidaan moniammatillisesti vanhempien kanssa joulun jälkeen ja keväällä. Samalla arvioidaan aina myös erityisen tuen tarve. Mikäli todetaan, että lapsi ei enää tarvitse erityistä tukea, hänelle tehdään uusi pedagoginen selvitys ja sen perusteella voidaan tehdä päätös erityisen tuen lopettamisesta. Tällöin lapsi siirtyy tehostetun tuen piiriin ja hänelle laaditaan oppimissuunnitelma. HOJKS laaditaan laaditaan Wilmassa olevalle lomakepohjalle.

Mikäli lapselle suositellaan pidennettyä oppivelvollisuutta, päätöksen siitä tekee rehtori. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien lasten esiopetus voidaan järjestää vaihtoehtoisesti kolmella eri tavalla:

- Lapsi aloittaa oppivelvollisuutta edeltävässä esiopetuksessa sinä vuonna, kun hän täyttää viisi vuotta, jatkaa toisen vuoden oppivelvollisuuden suorittamiseen kuuluvassa esiopetuksessa ja aloittaa tämän jälkeen perusopetuksen.

- Lapsi aloittaa pidennettyyn oppivelvollisuuteen kuuluvan esiopetuksen sinä vuonna, kun hän täyttää kuusi vuotta ja opiskelee esiopetuksessa yhden vuoden, minkä jälkeen hän aloittaa perusopetuksen.

- Lapsi aloittaa pidennettyyn oppivelvollisuuteen kuuluvan esiopetuksen sinä vuonna, kun hän täyttää kuusi vuotta ja opiskelee esiopetuksessa kaksi vuotta. Tällöin lapsi aloittaa perusopetuksen vuotta säädettyä myöhemmin[1] eli sinä vuonna, kun hän täyttää 8 vuotta. Perusopetuksen myöhemmästä aloittamisesta on tehtävä erillinen hallintopäätös.

Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien lasten kohdalla yhteistyö varhaiskasvatuksen kanssa on erityisen tärkeää. Erityisen tuen asiakirjoista ja tuen suunnittelusta vastaa varhaiserityisopettaja. Lapsen ensimmäinen esiopetusvuosi on kuitenkin usein ennen varsinaista esiopetusta, jolloin käytännön tukea tarjoaa ryhmässä työskentelevä henkilökunta varhaiserityisopettajan ja esiopettajan tuella.