KANNONKOSKEN KUNNAN JA KOULUN OPISKELUHUOLTOSUUNNITELMA

 1.OPISKELUHUOLLON KOKONAISTARVE JA KÄYTETTÄVISSÄ OLEVAT PALVELUT 

Opiskeluhuollon tavoitteena on

- edistää oppilaiden oppimista, terveyttä ja hyvinvointia

- edistää oppilaiden osallisuutta

- ehkäistä ongelmien syntymistä

- edistää kouluyhteisön ja oppimisympäristön hyvinvointia, terveellisyyttä ja turvallisuutta, esteettömyyttä, yhteisöllistä toimintaa sekä kodin ja koulun välistä yhteistyötä

- mahdollistaa varhainen, matalan kynnyksen tuki tarvitseville

- tukea yksilöä yhteisöä kehittämällä

- tukea opettajan työtä

- tukea huoltajia ja heidän kasvatustyötään

Kannonkosken koulun opiskeluhuolto perustuu oppilas- ja opiskelijahuoltolakiin, perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin sekä Kannonkosken kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan. Ajankohtaista tietoa saadaan joka toinen vuosi toteutettavista valtakunnallisista kouluterveyskyselyistä ja Teaviisari-kyselyistä sekä joka vuosi toteutettavista Move-testeistä, laajoista terveystarkastuksista ja koulun omasta hyvinvointikyselystä.

Keski-Suomen alueellinen opiskeluhuollon yhteistyöryhmä toimii hyvinvointialueen sekä koulutuksen järjestäjien yhteistyöelimenä. Yhteistyöryhmä valmistelee alueellisen opiskeluhuoltosuunnitelman Keski-Suomen hyvinvointialueelle. Suunnitelma pohjautuu alueella toimivien koulutuksen järjestäjien opiskeluhuollon suunnitelmiin ja se liitetään osaksi Keski-Suomen hyvinvointialueen hyvinvointisuunnitelmaa. Yhteistyöryhmän tehtävänä on seurata alueellisen opiskeluhuoltosuunnitelman toteutumista, arvioida opiskeluhuoltopalvelujen, koulutuksen järjestäjien sekä muiden sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistyön toteutumista. Työryhmä käsittelee myös hyvinvointialueen ja sen alueella toimivien koulutuksen järjestäjien välisiä opiskeluhuollon yhteistyökysymyksiä.

Kannonkosken, Kivijärven ja Kyyjärven yhteinen 3K:n seudullinen opiskeluhuollon ohjausryhmä ohjaa opiskeluhuollon suunnittelua, kehittämistä ja arviointia. Toimintaa määrittelee oppilas- ja opiskelijahuoltolaki sekä yleislait. Ryhmä kokoontuu vähintään kaksi kertaa lukuvuodessa. Kunnat nimeävät edustajansa opiskeluhuollon ohjausryhmään. Ohjausryhmässä on hyvä olla oppilashuoltotyötä tekevien eri ammattilaisten edustus. Kokoonpanoon voi rehtorin lisäksi kuulua esim. koulukuraattori, koulupsykologi, kouluterveydenhoitaja, erityisopettaja, opinto-ohjaaja ja sivistysjohtaja sekä hyvinvointialueen esi- ja perusopetuksen palveluvastaavat. Tarvittaessa voidaan kutsua muitakin asiantuntijoita.

Kannonkosken perusopetuksessa on 102 oppilasta (31.8.2023). Kannonkosken koulun opiskeluhuollossa työskentelee:
- koulupsykologi (0,20 htv)
- koulukuraattori (0,33 htv)
- kouluterveydenhoitaja (0,20 htv)
- koululääkäri (0,05 htv)

Kannonkosken koulussa on lisäksi perusopetuksessa opinto-ohjaaja (6,4 vvt) sekä kunnassa nuorisotyöntekijä (0,30 htv) ja koulunuoristyöntekijä (0,5 htv) tukemassa opiskeluhuoltoa. Yhteistyötä tehdään myös Karstulan ja Kannonkosken yhteisen etsivän nuorisotyöntekijän kanssa.

Kannonkosken koulussa tehostettua tukea saavia oppilaita on 21,6 % ja erityistä tukea saavia oppilaita 11,8 % perusopetuksen oppilaista (9.2.2023). Kannonkosken työttömyysprosentti 7/2023 on 12,5 %. Kannonkosken kunnan hyvinvointikertomuksesta saa tarkan tiedon tämän hetken lasten ja nuorten tilasta. Maahanmuuttajataustaisia oppilaita on Kannonkosken koulussa kolme. (31.8.2023)

HYVINVOINTIKERTOMUS 2021 HYVINVOINTISUUNNITELMA 2021-2025)

Opiskeluhuollon palvelut Kannonkosken koulussa kohdentuvat yksittäisiin oppilaisiin oppilaiden henkilökohtaisten tapaamisten sekä monialaisen yksilöllisen opiskeluhuoltotyön kautta. Oppilaitoksen ja opiskeluhuoltotyön kehittäminen toteutuu yhteisöllisen opiskeluhuoltotyön kautta. Sen käytänteitä ovat esim. yhteisöllisen opiskeluhuoltotyöryhmän kokoontumiset ja oppilasryhmien kanssa tehtävä työ.

Opiskeluhuollon resurssien riittävyyttä arvioidaan yhteisöllisessä opiskeluhuoltoryhmässä, jonka toiminta perustuu oppilas- ja opiskeluhuoltolakiin. Ryhmän tehtävänä on yhteisöllisen opiskeluhuollon toteuttaminen.

Yksilökohtaisen, monialaisen asiantuntijaryhmän toiminta perustuu opiskeluhuoltolakiin sekä lisäksi perusopetuslakiin, sosiaalihuoltolakiin, lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista, potilaslakiin sekä lakiin terveydenhuollon ammattihenkilöistä ja terveydenhuoltolakiin. Ryhmässä käsitellään yksittäisen opiskelijan asioita ja ryhmä kokoontuu tarvittaessa.

 2.YHTEISÖLLINEN OPISKELUHUOLTO JA TOIMINTATAVAT

Kannonkosken koulun opiskeluhuoltoryhmän toiminta perustuu oppilas- ja opiskelijahuoltolakiin. Ryhmä on koulukohtainen. Ryhmän toiminta pitää sisällään esiopetuksen ja perusopetuksen opiskeluhuollon toteuttamisen. Ryhmä kokoontuu 10 kertaa lukuvuodessa. Ryhmään kuuluvat rehtori, koulupsykologi, kouluterveydenhoitaja, koulukuraattori, opinto-ohjaaja, erityisopettaja, nuorisotyöntekijä ja koulunuorisotyöntekijä. Ryhmään voidaan kutsua tarvittaessa myös muita asiantuntijoita. Ryhmä kokoontuu maanantaisin klo 14.15 alkaen ja siihen voi osallistua tarvittaessa etänä. Lukuvuoden 2023 – 2024 tapaamispäivät ovat:

- 21.8.2023

- 25.9.2023

- 23.10.2023

- 4.12.2023

- 29.1.2024

- 18.3.2024

- 29.4.2024

- 10.6.2024

Yhteisöllinen opiskeluhuolto on opiskeluhuoltohenkilöstön lisäksi kaikkien koulussa opiskelijoiden kanssa työskentelevien tehtävä. Koulun henkilökunnalla on ensisijainen vastuu kouluyhteisön hyvinvoinnista. Kouluyhteisön hyvinvoinnin perustana ovat terveellisyyden, hyvien käytöstapojen ja turvallisuuden vaaliminen. Viihtyisä ympäristö luo hyvinvointia.

Rehtori vastaa opiskeluhuollon toteuttamisesta koulussa. Hänellä on kokonaisvastuu koulun hyvinvoinnista ja turvallisuudesta. Rehtori vastaa opiskeluhuoltoryhmästä ja henkilöstön osallisuudesta ryhmän toimintaan, huolehtii ryhmän tavoitteellisesta työskentelystä, kokoontumistiheydestä ja eri toimijoiden tehtävänkuvan selkeydestä yhteisöllisen työn kokonaisuudessa. Yhteisöllisessä opiskeluhuoltoryhmässä käsiteltävistä asioista laaditaan muistio. Muistio saatetaan asioista vastaavien tietoon, jotta sekä koulun henkilöstö että oppilaskunnan vastuuhenkilöt voivat yhdessä koulun johdon kanssa edistää ongelmakohtien korjaamista.

Yhteisöllisen opiskeluhuollon toimintatapoja ovat:

• -luokan oppilaiden ryhmäytymispäivä/leiri syyslukukaudella ja 9.-luokan oppilaiden yökoulu sekä ryhmäytymistunnit vuosiluokille 3 – 9.
• Opiskeluhuollon vuosikello
• Opiskeluhuollon suunnittelu, kehittäminen ja toteuttaminen sekä arviointi
• Opiskeluhuollosta tiedottaminen vanhempainilloissa ja Wilma-viestein
• Turvallisuuteen liittyvät tarkastukset ja säännölliset poistumisharjoitukset sekä tulosten käsittely opiskeluhuoltoryhmässä
• Oman hyvinvointikyselyn, Tea-Viisarin, kouluterveyskyselyn ja Move-testin tulosten hyödyntäminen esim. terveystiedon opetuksessa ja luokanvalvojantunneilla
• Ruokahuollon kanssa tehtävä yhteistyö ruoan laatuun, määrään ja ruokailutilanteeseen liittyen Maistuuko? -työryhmässä sekä aamupalatarjoilu
• Kyselyjen perusteella koulun tiloista, ympäristöstä sekä toiminnasta tulleen palautteen perusteella tehdyt esitykset muutostarpeista asioista vastaaville tahoille
• Oppilaskuntatoiminnan tukeminen ongelmien ennaltaehkäisemisessä sekä yhteisöllisyyden ja viihtyvyyden edistämisessä
• Yhteistyön tekeminen nuorten ohjaus- ja palveluverkostossa Kivijärven ja Kyyjärven kanssa
• Oppilaiden poissaolomäärien seuranta ja poissaoloihin puuttuminen
• Oppilaiden vaikutusmahdollisuuksien ja osallisuuden lisääminen
• Vanhempainiltojen järjestäminen vuositasoittain ja vanhempien kutsuminen koulun tapahtumiin
• Oppilaiden tiedottaminen opiskeluhuollosta ja erityisopetuksesta aina lukuvuoden alussa
• Päihteettömyyden edistäminen järjestysääntöjen ja seuraamusten avulla
• Henkilökunnan ja oppilaiden ensiaputaitojen ylläpito
• Kriisi- ja turvallisuussuunnitelmien päivittäminen
• Suunnitelman oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä päivittäminen
  
  
  Poissaoloihin puuttumisen toimintamalli
  
  Järjestyssäännöt
  
  Kouluyhteisön terveellisyyden, turvallisuuden sekä hyvinvoinnin tarkastus
  
  

Oppilaan määrääminen poistumaan

Koulun opettaja tai rehtori voi määrätä opetusta häiritsevän oppilaan poistumaan jäljellä olevan oppitunnin ajaksi luokkahuoneesta tai muusta tilasta, jossa opetusta annetaan. Rehtori tai opettaja voi määrätä opetusta häiritsevän oppilaan poistumaan koulun järjestämästä tilaisuudesta. Oppilaan määräämisestä poistumaan on ilmoitettava oppilaan huoltajalle. Oppilaan määrääminen poistumaan tulee kirjata. 
(Perusopetuslaki 36 § 2 mom., 36 a § 1 mom., 36 h §, perusopetusasetus 18 §) 

Oppilaan opetukseen osallistumisen epääminen

Rehtori voi evätä oppilaan osallistumisen opetukseen enintään jäljellä olevan työpäivän ajaksi, jos on olemassa vaara, että toisen oppilaan taikka koulussa tai muussa opetustilassa työskentelevän henkilön turvallisuus kärsii oppilaan väkivaltaisen tai uhkaavan käyttäytymisen vuoksi taikka opetus tai siihen liittyvä toiminta vaikeutuu kohtuuttomasti oppilaan häiritsevän käyttäytymisen vuoksi. Oppilaan osallistuminen opetukseen voidaan edellä mainitulla perusteella evätä myös seuraavaksi työpäiväksi, mikäli opetuksen järjestäjä tarvitsee aikaa suunnitella oppilaan paluuta takaisin opetukseen ja tarjota oppilaalle oppilashuollon palveluita sekä tukea turvallista paluuta opetukseen.

Opetuksen epäämisestä on ilmoitettava oppilaan huoltajalle ja tarvittaessa koulun sijaintikunnan sosiaalihuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavalle viranomaiselle. Opetuksen epääminen tulee kirjata. Oppilasta ei saa jättää ilman valvontaa opetuksesta epäämisen jälkeen.

Epäämisen aikana oppilaalle on järjestettävä 36 h §:ssä tarkoitettuna oppilashuoltona mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti oppilashuollon psykologin tai kuraattorin kanssa. Lisäksi oppilaalle on järjestettävä muu hänen tarvitsemansa tuki epäämisen aikana ja oppilaan palatessa opetukseen. Oppilaalle tehdään suunnitelma opetukseen palaamisen tukemiseksi. (Perusopetuslaki 36 § 3 mom., 36 a 1 mom., 36 h §, perusopetusasetus 18 §)

3.YKSILÖKOHTAISEN OPISKELUHUOLLON JÄRJESTÄMINEN

Yksilökohtaisen opiskeluhuollon tavoitteena on nuoren kehityksen, hyvinvoinnin ja oppimisen seuraaminen ja edistäminen sekä yksilöllisen tuen toteuttaminen. Yksilökohtaista opiskeluhuoltoa toteuttavat koulukuraattori, koulupsykologi ja kouluterveydenhoitaja yhteistyössä koulun henkilökunnan, oppilaan ja hänen huoltajiensa kanssa. Huoltajat tai oppilas itse voivat olla yhteydessä suoraan kouluterveydenhuoltoon, -psykologiin tai -kuraattoriin oppilaan hyvinvointiin tai oppimiseen liittyvissä kysymyksissä. Tapaaminen koulupsykologin tai kuraattorin kanssa on järjestettävä viimeistään seitsemäntenä koulun työpäivänä sen jälkeen kun oppilas tai huoltaja on tätä pyytänyt, kiireellisessä tapauksessa samana tai seuraavana koulun työpäivänä. Kouluterveydenhuollon, koulupsykologin ja -kuraattorin yhteystiedot löytyvät Wilmasta ja koulun nettisivuilta. 

Opiskeluhuollollisen huolen herätessä huoli otetaan puheeksi oppilaan ja huoltajan kanssa. Huolen puheeksi ottaja voi olla kuka tahansa koulun toimijoista. Huolen havaitsija voi tarvittaessa kutsua koolle yksittäisen oppilaan tueksi koottavan monialaisen asiantuntijaryhmän, jota kutsutaan yksilökohtaiseksi opiskeluhuoltoryhmäksi.

Asiantuntijaryhmän kokoaminen vaatii aina oppilaan ja huoltajan suostumuksen. Oppilaan osallisuus, toivomukset ja mielipiteet otetaan huomioon häntä koskevissa toimenpiteissä ja ratkaisuissa. Oppilaan ja huoltajan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella asian käsittelyyn voi osallistua esim. asiantuntija tai oppilaan läheinen, etsivä nuorisotyöntekijä, nuorisotyö tai seurakunta.

Kannonkosken koulussa on käytössä myös Lapset puheeksi – menetelmä, jolla pyritään tukemaan oppilaan vahvuuksia ja havaitsemaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa hyvinvointia ja kasvua haavoittavat asiat. Varhainen puuttuminen lapsen tai nuoren tilanteeseen edistää auttamisen mahdollisuuksia, kun vaihtoehtoja on vielä runsaasti. Lapset puheeksi -toimintatapa kehittää kodin ja koulun avointa yhteistyötä.  Lapset puheeksi-keskusteluja tarjotaan vuosittain 1., 4. ja 7. luokan huoltajille. 

Yksilökohtaisessa opiskeluhuoltoryhmässä käsitellyt asiat kirjataan opiskeluhuoltokertomukseen. Opiskeluhuoltokertomukset ja muut asiantuntijaryhmään liittyvissä tehtävissä saadut asiakirjat muodostavat opiskeluhuoltorekisterin, jota säilytetään tietoturvaohjeistusten mukaisesti. Koulun opiskeluhuoltorekisterin ylläpitäjänä toimii erityisopetustyöryhmästä vastaava erityisopettaja. Opiskeluhuollon suostumus- sekä kertomuslomakkeet ovat yhteneväiset Lapset Puheeksi-neuvonpitolomakkeen kanssa. Kirjaamisen vastuuhenkilö on luokanopettaja/luokanvalvoja. Opiskeluhuollon henkilöstö (kuraattori, psykologi, terveydenhoitaja) kirjaa omalta osaltaan tiedot myös omiin asiakastietojärjestelmiinsä. 

Yksilökohtaisella opiskeluhuollolla tarkoitetaan yksittäiselle oppilaalle annettavia

1.koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palveluja,

2.psykologi- ja kuraattoripalveluja sekä

3.monialaista yksilökohtaista opiskeluhuoltoa

Henkilökunnalla on velvollisuus ohjata oppilasta opinto-ohjaajalle, kuraattorille, psykologille ja/tai kouluterveydenhuollon sekä sosiaalihuollon ammattilaisille. Ryhmä kootaan pikimmiten ongelman tultua ilmi.

Ryhmän tehtävänä on löytää ratkaisu ja/tai asiaa helpottavat keinot, ohjata eteenpäin ja sopia seurannasta sekä tiedottamisesta muille oppilaan asioita hoitaville, joille tieto on tarpeellinen.

Jos kertomuksesta annetaan tietoja sivulliselle, opiskeluhuoltokertomukseen on merkittävä, mitä, kenelle ja millä perusteella on luovutettu.

Asiantuntijaryhmän jäsen ei saa käyttää ryhmän jäsenenä saamiaan salassa pidettäviä tietoja muuhun kuin opiskeluhuoltoon liittyvään toimintaan. Poikkeuksen tekee tiedonantovelvollisuus (Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista, 20 §):

Valtion, kunnan, kuntayhtymän ja hyvinvointialueen viranomainen --- sekä terveydenhuollon ammattihenkilö ovat velvollisia antamaan hyvinvointialueelle sen pyynnöstä maksutta ja salassapitosäännösten estämättä hallussaan olevat sosiaalihuollon asiakassuhteeseen olennaisesti vaikuttavat tiedot ja selvitykset, jotka hyvinvointialueelle laissa säädetyn tehtävän vuoksi ovat välttämättömiä asiakkaan sosiaalihuollon tarpeen selvittämiseksi, sosiaalihuollon järjestämiseksi ja siihen liittyvien toimenpiteiden toteuttamiseksi sekä hyvinvointialueelle annettujen tietojen tarkistamista varten.

Ryhmän toiminnan pääpainon tulee olla opinnoista selviytymisessä ja oppilaan hyvinvoinnissa.

Tarvittaessa oppilas voidaan ohjata tilanteen mukaan hakeutumaan sosiaalitoimen, poliisin, nuorisotoimen ym. yhteistyökumppaneiden palveluihin.

Laaja terveystarkastus

Laaja terveystarkastus pidetään 1., 5., 8. luokilla. Oppilas ja huoltaja antavat halutessaan kirjallisen suostumuksen siihen, että opettaja voi antaa arvion oppilaan selviytymisestä ja hyvinvoinnista koulussa. Lomakkeen tiedot käydään läpi terveystarkastuksessa.
 
Erityisruokavaliot ja lääkitys

Huoltaja ilmoittaa oppilaan erityisruokavaliot suoraan ravitsemuspalveluiden tuottajalle/koulukeittiön esihenkilölle. 

Oppilaan lääkehoidon toteuttaminen on huoltajien vastuulla. Jos lääkehoitoa tarvitaan koulupäivän aikana, siitä sovitaan erikseen oppilaskohtaisesti tarkoitusta varten tehdyllä lomakkeella.

4. YHTEISTYÖ OPISKELIJOIDEN SEKÄ HEIDÄN HUOLTAJIENSA KANSSA SEKÄ KOULUSSA TYÖSKENTELEVIEN JA MUIDEN OPPILAIDEN HYVINVOINTIA TUKEVIEN TAHOJEN KANSSA

Yhteistyö huoltajien kanssa

Vanhempainillat pidetään kaikilla vuosiluokilla kerran lukuvuodessa syyslukukauden alussa. Yläkoulussa 9. luokan yhteisvalintaan liittyvä vanhempainilta pidetään ennen yhteishakua. Alakoulussa esi- ja alkuopetuksen nivelvaiheen vanhempainilta on esiopetuksen kevätlukukaudella. Koulu kutsuu vanhemmat vanhempainiltoihin. Vanhempainvarteissa voi olla läsnä myös oppilas. Vanhempainvartteja voidaan pitää tarvittaessa kaikilla vuosiluokilla. 1., 4. ja 7. luokkien opettajat pitävät syyslukukaudella huoltajien kanssa Lapset puheeksi- keskustelutuokion ja arviointikeskustelun. Oppilaanohjaaja tapaa oppilaat 9. luokan aikana jatko-opintoihin liittyvissä asioissa. Muita yhteistyömuotoja ovat puhelinkeskustelut, tiedotteet, koulun kotisivut ja Wilma-viestit. Koulun vanhempaintoimikuntaan pyritään rekrytoimaan huoltajia ajankohtaisilla teemoilla.

Kouluterveydenhoitaja

Kouluterveydenhuollon tavoitteena on koko kouluyhteisön hyvinvoinnin ja oppilaiden terveyden edistäminen sekä terveen kasvun ja kehityksen tukeminen. Työtä tehdään luottamuksellisesti yhdessä oppilaiden, vanhempien, opettajien ja muun opiskeluhuoltohenkilöstön kanssa. Terveydenhoitaja tapaa opiskelijoita ja huoltajia säännöllisten terveystarkastusten yhteydessä. Terveydenhoitaja tiedottaa Wilmassa huoltajille vastaanottoajoistaan, työtila sijaitsee Kannonkosken koulun hallintosiivessä.

Laajat terveystarkastukset, joihin kutsutaan vanhemmat mukaan ja joihin kuuluu terveydenhoitajan tarkastuksen lisäksi lääkärintarkastukset, tehdään 1., 5. ja 8. luokilla.  Muilla luokka-asteilla terveydenhoitaja tapaa oppilaat pääsääntöisesti kahden kesken. Huoltajat voivat tarvittaessa ottaa yhteyttä ja varata ajan oppilaan terveyttä ja hyvinvointia koskevissa asioissa myös muulloin puhelimella tai Wilma-viestillä.

Jos oppilaan terveysasiat tarvitsevat tarkempia tutkimuksia ja selvittelyjä, terveydenhoitaja tai lääkäri ohjaa oppilaan muiden asiantuntijoiden jatkotutkimuksiin. Näitä ovat mm. fysioterapia, ravitsemusterapia, suun terveydenhuolto, laboratorio sekä erikoissairaanhoito. Kouluterveydenhoitajan tai lääkärin vastaanotolta voidaan tarvittaessa ohjata myös esimerkiksi kuraattorin ja psykologin vastaanotoille. Koulun henkilökunta antaa ensiapua ja äkillisesti sairastuneet tai loukkaantuneet koululaiset toimitetaan ensiavun jälkeen tarvittavaan hoitoon.

Koulupsykologi

Kannonkosken koulussa työskentelee koulupsykologi yhden työpäivän viikossa. Koulupsykologityön tavoitteena on lapsen ja nuoren hyvinvoinnin ja kehityksen sekä oppimisen ja koulunkäynnin tukeminen. 

Koulupsykologi on opiskeluhuollon työntekijä, jonka työtä ohjaavat mm. opiskeluhuoltolaki ja terveydenhuoltolaki. Koulupsykologipalvelulla tarjotaan alueen esi- ja perusopetuksessa oleville oppilaille sekä lukio-opiskelijoille mahdollisuus psykologipalveluihin. 

Koulupsykologin tehtävänkuvaan kuuluu yksilökohtainen oppilastyö ja tukikeskustelut, luokka- ja koulukohtainen työskentely, kodin ja koulun yhteistyön ja vanhemmuuden tukeminen, koulujen oppilashuoltotyöryhmiin ja oppilashuoltotyön koulu- ja seudulliseen kehittämiseen osallistuminen sekä konsultaatio ja verkostoyhteistyö. Koulupsykologin työnkuvaan kuuluu myös oppimisvalmiuksien, koulunkäyntivaikeuksien ja tarkkaavuuden vaikeuksien arviointia ja tutkimista sekä tukitoimien suunnittelua yhdessä oppilaan, huoltajien ja opettajien kanssa. Koulupsykologi työskentelee koulussa oppilaiden, huoltajien ja koulun henkilökunnan kanssa tiiviissä yhteistyössä. Muita yhteistyökumppaneita ovat mm. muu opiskeluhuolto, MTP-tiimi, erikoissairaanhoito, perheneuvola ja sosiaalitoimi. 

Koulupsykologiin voi ottaa yhteyttä oppilas itse, huoltajat, koulun henkilökunta tai muu yhteistyökumppani soittamalla tai Wilma-viestein. Opetushenkilöstöllä on velvollisuus ohjata oppilas koulupsykologi- tai –kuraattoripalveluihin huolen herätessä. Keskustelut koulupsykologin kanssa ovat luottamuksellisia ja maksuttomia. Koulupsykologin työtila sijaitsee Kannonkosken koululla.

Koulukuraattori

Koulukuraattorityön tavoitteena on lapsen ja nuoren sosiaalisen hyvinvoinnin ja myönteisen kehityksen sekä koulunkäynnin ja hyvän oppimisen tukeminen. Koulukuraattorin työtila sijaitsee Kannonkosken koululla. Kuraattoripalvelut koskettavat kaikkia oppilaita esikoulusta 9. luokan loppuun saakka.

Kuraattorin tehtävänkuvaan kuuluu yksilökohtainen oppilastyö ja tukikeskustelut, luokka- ja koulukohtainen työskentely esim. luokkavierailut, pienryhmätyöskentely, vanhempainillat ja erilaiset tapahtumat, kodin ja koulun yhteistyön sekä vanhemmuuden tukeminen, koulujen opiskeluhuoltotyöryhmiin ja opiskeluhuoltotyön koulu- ja seutukohtaiseen kehittämiseen osallistuminen, konsultaatio sekä verkostoyhteistyö. Keskeisimpiä kuraattorin yhteistyökumppaneita ovat oppilaan ja hänen perheensä lisäksi koulun henkilöstö ja muut lasten ja nuorten kanssa työskentelevät tahot Kannonkosken alueella.

Kuraattoriin voi ottaa yhteyttä puhelimella tai Wilma-viestein erilaisissa lapsen ja nuoren koulunkäyntiin, perhetilanteeseen, kasvuun ja hyvinvointiin sekä sosiaalisiin suhteisiin liittyvissä asioissa. Kuraattori voi olla mukana pohtimassa esimerkiksi oppilaan koulumotivaatioon, käytös- ja mielialaoireiluun sekä kiusaamiseen liittyviä asioita. Keskustelut koulukuraattorin kanssa ovat maksuttomia ja luottamuksellisia. Tarvittaessa kuraattori ohjaa oppilaan muihin lapsille ja nuorille tarjolla oleviin palveluihin ja toimii yhteistyössä näiden tahojen kanssa.

Koulussa toimiva nuorisotyö

Koulussa toimiva nuorisotyö on nuorisolähtöistä ja osallistavaa. Se tunnistaa nuorten erilaiset elämäntilanteet sekä heille merkitykselliset sosiaaliset maailmat ja ymmärtää nuorten erilaiset tarpeet ja kulttuurit sekä niiden kytkökset koulun arkeen. Lisäksi nuorisotyössä kiinnitetään huomiota nuorten vertaissuhteisiin. Koulussa toimivan nuorisotyön erityinen tehtävä on tuoda kouluun toimintaa, jossa painottuvat myönteiset suhteet ja nuorten näkeminen voimavarana.

Koulunuorisotyöllä on korostunut rooli toimijana, jolla on mahdollisuus tukea nuorten hyvinvointia niin yksilöiden kuin ryhmien tasolla. Monialaisen yhteistyön ja erityisesti koulunuorisotyön vahvistaminen perusopetuksessa on yksi valtakunnallisen nuorisopoliittisen ohjelman 2020 – 2023 alatavoitteista liittyen ylätavoitteeseen nuorten sujuvasta arjesta ja syrjäytymisen vähenemisestä.

VANUPO 2020–2023, 15–16

Opiskeluhuoltosuunnitelman laatiminen, toteuttaminen ja arviointi

Opiskeluhuoltosuunnitelman laatimiseen ja yhteisölliseen toteuttamiseen osallistuvat kaikki opiskeluhuoltoryhmän jäsenet. Ryhmän tehtäviin kuuluu koko henkilöstön perehdytys ja osaamisen varmistaminen. Tuen tarpeisten oppilaiden asiakirjojen laadinnassa ja tuen tarpeen suunnittelussa konsultoidaan opiskeluhuollon työntekijöitä. Tuen asiakirjat päivitetään koulun opettajien ja erityisopettajien yhteistyönä kerran lukukaudessa (pedagogiset aamukahvit). Opiskeluhuoltoryhmän jäsenet tekevät tiivistä yhteistyötä perhepalveluiden ja lastensuojelun, etsivän nuorisotyön, nuorisotoimen ja poliisin kanssa.

Kannonkosken koulun opiskeluhuoltosuunnitelma liitetään koulun lukuvuosisuunnitelmaan ja se on luettavissa Wilmassa. Suunnitelmassa kuvataan käytettävissä olevat palvelut niiden yhdenvertaisen saatavuuden varmistamiseksi ja toiminnan tarkoituksenmukaiseksi kohdentamiseksi. Opiskeluhuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevien opiskeluhuoltopalvelujen määrää arvioidaan vuosittain kesäkuussa opiskeluhuoltoryhmän kokouksessa.

Opiskeluhuollon arvioinnissa otetaan huomioon opiskelijoiden terveyteen ja hyvinvointiin sekä opiskeluyhteisöön ja ympäristöön liittyvät tarpeet. Arviointia laadittaessa hyödynnetään monipuolisesti näihin liittyviä selvityksiä ja seurantatietoja, opiskeluhuollossa muodostunutta tietoa sekä huoltajilta ja erityisesti oppilailta saatua tietoa. 

Opiskeluhuollon toteutumista varten voidaan laatia kyselykaavakkeet oppilaille, huoltajille ja henkilökunnalle. Kysely toteutetaan tarvittaessa.

Tiedonsaanti

Kaikki opiskeluhuoltotyöhön osallistuvat ovat salassapitovelvollisia. Tämä tarkoittaa, että he eivät saa ilmaista sivullisille tietoonsa saamia salassa pidettäviä tietoja eivätkä luovuttaa salassa pidettäviä tietoja sisältäviä asiakirjoja. Opiskeluhuoltotyöhön osallistuvilla on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada toisiltaan ja luovuttaa toisilleen sekä oppilaan opettajalle ja perusopetuslain mukaisesta opetuksesta ja toiminnasta vastaavalle viranomaiselle oppilaan opetuksen asianmukaisen järjestämisen edellyttämät välttämättömät tiedot. Tiedon luovuttaja joutuu harkitsemaan esimerkiksi sitä, onko kysymys sellaisesta tiedosta, joka on välttämätön oppilaan tai muiden oppilaiden turvallisuuden varmistamiseksi.

Luovutettava tieto voi koskea muun muassa sellaista oppilaan sairautta, joka tulee ottaa opetustilanteissa huomioon. Vaikka tiedon luovuttamiselle olisikin edellä todettu lain tarkoittama peruste, yhteistyön ja luottamuksen rakentamiseksi ja turvaamiseksi on syytä pyrkiä aina ensisijaisesti hankkimaan huoltajan suostumus salassa pidettävän tiedon luovuttamiseen. Huoltajan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella voidaan opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömiä salassa pidettäviä tietoja pyytää myös muilta tahoilta. Opetuksen järjestäjällä on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada maksutta oppilaan opetuksen järjestämiseksi välttämättömät tiedot sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaiselta, muulta sosiaalipalvelujen tai terveydenhuollon palvelujen tuottajalta sekä terveydenhuollon ammattihenkilöltä.

Kriisisuunnitelma

Kannonkosken koulun lukuvuosisuunnitelman tavoite OPS L2 ohjaa myös opiskeluhuoltosuunnitelmaa lukuvuodelle 2023 – 2024

Oppilaita ohjataan tuntemaan ja arvostamaan sosiaalisia, kulttuurisia, uskonnollisia, katsomuksellisia ja kielellisiä juuriaan sekä pohtimaan oman taustansa merkitystä ja paikkaansa sukupolvien ketjussa. Koulutyössä tutustutaan kouluyhteisön ja kotiseudun kulttuuriin ennen ja nyt sekä kulttuuriympäristöön ja sen muutokseen ja moninaisuuteen. Oppilaita ohjataan tuntemaan ja arvostamaan kulttuuriperintöä ja osallistumaan uuden kulttuurin luomiseen. Heille avataan mahdollisuuksia kokea ja tulkita taidetta ja kulttuuria. Mediakulttuurin analysointi ja median vaikutusten tunnistaminen ja pohdinta on näillä vuosiluokilla tärkeätä. Koulutyössä opitaan tuntemaan ihmisoikeuksia koskevien sopimusten merkitys yhteiskunnassa ja maailmassa; erityisesti perehdytään Lapsen oikeuksien sopimukseen. Oppilaita ohjataan ihmisoikeuksien kunnioittamiseen ja puolustamiseen.

Oppilaita kannustetaan kokeilemaan erilaisia ilmaisutapoja ja nauttimaan tekemisen ja ilmaisun ilosta. Heille järjestetään mahdollisuuksia kansainväliseen yhteistyöhön ja erilaisten toimintatapojen ja kulttuurien vertailuun. Opetuksessa tuetaan oppilaiden kasvua monipuolisiksi ja taitaviksi kielenkäyttäjiksi sekä äidinkielellään että muilla kielillä. Oppilaita rohkaistaan itsensä ilmaisemiseen vähäiselläkin kielitaidolla. Vuorovaikutusta, yhteistyötä ja hyvää käytöstä harjoitellaan monipuolisesti. Oppilaita ohjataan asettumaan toisen asemaan ja tarkastelemaan asioita eri näkökulmista. Koulutyössä luodaan innostavia tilaisuuksia harjaannuttaa sosiaalisia taitoja, kekseliäisyyttä, suunnittelu- ja ilmaisutaitoja sekä käden taitoja. Oppilaita kannustetaan arvostamaan ja hallitsemaan omaa kehoa ja käyttämään sitä tunteiden ja näkemysten, ajatusten ja ideoiden ilmaisemiseen.