Jos perusopetukselle säädettyjä tavoitteita ei lapsen vammaisuuden tai sairauden vuoksi ilmeisesti ole mahdollista saavuttaa yhdeksässä vuodessa, alkaa oppivelvollisuus vuotta perusopetuslaissa säädettyä aikaisemmin. Oppivelvollisuus päättyy, kun perusopetuksen oppimäärä on suoritettu tai kun pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevan oppilaan oppivelvollisuuden alkamisesta on kulunut 11 vuotta. Esiopetus voi pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleville oppilaille annettavassa erityisopetuksessa kestää yhden tai kaksi vuotta. Tarkoitus on vahvistaa oppilaan valmiuksia niin, että hän selviytyisi opiskelustaan perusopetuksessa mahdollisimman hyvin.

Pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvat vaikeasti vammaiset lapset. Myös vaikea sairaus voi olla syynä pidennettyyn oppivelvollisuuteen. Päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta tehdään pääsääntöisesti ennen oppivelvollisuuden alkamista. Lapselle tehdään tällöin myös päätös erityisestä tuesta. Lapselle laaditaan HOJKS esiopetuksen alkaessa. Lapsella on oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna oikeus saada esiopetusta. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevalla lapsella tämä oikeus alkaa sen vuoden syyslukukauden alussa, jolloin lapsi täyttää viisi vuotta. Päätös oppivelvollisuuden pidentämisestä tarvitaan ennen esiopetuksen alkua, jotta oikeus siihen voi toteutua.

Lapsen ohjautuminen riittävän varhain tuen piiriin edellyttää yhteistyötä eri hallintokuntien välillä. Lapsen huoltajalle tulee antaa ajoissa tietoa pidennetyn oppivelvollisuuden eri vaihtoehdoista ja valinnan vaikutuksista. Huoltaja päättää, osallistuuko lapsi oppivelvollisuutta edeltävään esiopetukseen. Esiopetuksen kesto ja perusopetuksen aloittaminen tulee suunnitella lapsen edistymisen, tuen tarpeen ja kokonaistilanteen perusteella.

Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden opetus voidaan järjestää vaihtoehtoisesti kolmella eri tavalla:

• Lapsi aloittaa oppivelvollisuutta edeltävässä esiopetuksessa sinä vuonna, kun hän täyttää viisi vuotta, jatkaa toisen vuoden oppivelvollisuuden suorittamiseen kuuluvassa esiopetuksessa ja aloittaa tämän jälkeen

 

• Lapsi aloittaa pidennettyyn oppivelvollisuuteen kuuluvan esiopetuksen sinä vuonna, kun hän täyttää kuusi vuotta ja opiskelee esiopetuksessa yhden vuoden, minkä jälkeen hän aloittaa
• Lapsi aloittaa pidennettyyn oppivelvollisuuteen kuuluvan esiopetuksen sinä vuonna, kun hän täyttää kuusi vuotta ja opiskelee esiopetuksessa kaksi vuotta. Tällöin lapsi aloittaa perusopetuksen vuotta säädettyä myöhemmin eli sinä vuonna, kun hän täyttää kahdeksan vuotta. Perusopetuksen myöhemmästä aloittamisesta on tehtävä erillinen hallintopäätös.

 

Oppilaan tarve pidennettyyn oppivelvollisuuteen arvioidaan erityisen tuen päätöksen tarkistamisen yhteydessä. Jos todetaan, ettei oppilas enää kuulu pidennetyn oppivelvollisuuden piirin, tehdään päätös pidennetyn oppivelvollisuuden päättämisestä, jonka jälkeen oppilas kuuluu yleisen oppivelvollisuuden piiriin. Tarvittaessa oppilaalle voidaan edelleen antaa erityistä tukea.

PIDENNETTY OPPIVELVOLLISUUS KANGASALLA

Pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluva oppilas opiskelee Kangasalla ensisijaisesti omassa lähikoulussaan, johon järjestetään riittävä tuki. Jos lähikouluun ei ole mahdollista luoda oppilaan oppimiselle riittävää tukea, on kunnassa erityisluokkamuotoista opetusta. Pidennetyn oppivelvollisuuden luokkamuotoinen erityisopetus järjestetään pääsääntöisesti Vatialassa. Opetus vaatii runsaasti strukturointia ja oppimistavoitteiden yksilöllistämistä. Opetus voi perustua oppimiskokonaisuuksiin.

Kuntouttava opetus on tarkoitettu oppilaille, joilla on sosiaalisten taitojen ja tunne-elämän haasteita. Koulunkäynti järjestetään tiiviissä yhteistyössä kodin ja hoitotahon kanssa. Opetus järjestetään Liuksialassa, Suoramalla (luokille 1–6) tai Pikkolassa ja Pitkäjärvellä (luokille 7–9).

Kangasalla varhaiskasvatuksen, neuvoloiden ja muiden asiantuntijoiden tehtävänä on arvioida lapsen koulunaloittamiseen liittyviä asioita. Kun arvio on suoritettu, tiedetään, kuuluuko lapsi mahdollisesti pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin. Päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta ja samalla erityisestä tuesta tehdään pääsääntöisesti ennen esi- tai perusopetuksen alkamista. Huoltajia kuullaan ennen päätöksen tekemistä. Huoltajille tulee kertoa ajoissa pidennetyn oppivelvollisuuden eri vaihtoehdoista ja valinnan vaikutuksista oppilaan koulupolkuun. Oppilaan tarve pidennettyyn oppivelvollisuuteen arvioidaan erityisen tuen päätöksen tarkistamisen yhteydessä.

Varhaiskasvatuksen ja koulun nivelvaiheen sujumisen takia on tärkeää, että yhteistyö aloitetaan mahdollisimman varhain, lapsen ollessa 4–5-vuotias. Huoltajien, päivähoidon ja muiden asiantuntijoiden vastuulla on olla yhteydessä kouluihin ja johtavaan erityisopettajaan. Johtava erityisopettaja tekee yhteistyötä perheiden, varhaiskasvatuksen henkilöstön ja muiden asiantuntijoiden kanssa opetuksen järjestämisen muodoista ja mahdollisuuksista.

Pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvien lasten kanssa työskentelee usein eri asiantuntijoita, joiden osallistuminen nivelvaiheen yhteistyöhön on keskeistä.

Jokaiselle pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaalle laaditaan HOJKS, jossa ilmenee, opiskeleeko oppilas oppiaineita yleisten vai yksilöllistettyjen tavoitteiden mukaisesti vai toiminta-alueittain.