1. Lähde maastoon mieluummin poutapäivänä. Sateisella säällä kerätyt kasvit vaativat myöhemmin enemmän työtä kuivaamisessa. KERÄÄ VAIN LUONNONKASVEJA!

2. Kerää kasvit maastossa muovipusseihin (etteivät ne näivety ennen prässäämistä).

3. Jos mahdollista, kerää koko kasvi mukaan. Juuret saa jättää maahan. Pitkän kasvin voit myöhemmin taitella.

Isot heinät ja muut vastaavat: ota mukaan tyviosa ja latva erikseen – mukana kokonaisia lehtiä ja kukinto

Puut ja pensaat: oksa riittää (n. 15 – 20 cm pituinen) .

MUISTA : Puiden oksia saat taittaa itsellesi vain metsän omistajan luvalla. Jos et ole saanut lupaa, voit ottaa vain muutaman puun lehden.

4. Mukaan myös esim. pieni vihko, johon kirjoitat muistiin kerätyn kasvin :

* (maantieteellisen) keräyspaikan (esim. Tikkakoski, Oulu, Turun saaristo...)

* biotoopin eli kasvuympäristön (esim. suo, pellon reuna, niitty, tien piennar...)

* keräyspäivämäärän

5. Retkelle kannattaa ottaa myös jokin määritysopas mukaan tai hyödyntää internetin määritysoppaita kännykän avulla. Tämä mahdollistaa lajien tunnistamisen jo maastossa niiden luonnollisessa kasvuympäristössä.

6. Puhdista kerätty kasvi roskista. Oio ja levittele kasvit taitettujen sanomalehtipapereiden väliin. Älä laita useita kasveja kuivumaan samaan nippuun, sillä silloin ne liimautuvat toisiinsa kiinni.

Sanomalehtiä tulee olla runsaasti – erityisesti, jos kasvi on mehevä eli sen rakenne sisältää paljon vettä . Sanomalehtiä tulee vaihtaa riittävän usein, jotta kasvi kuivaa hyvin ja säilyttää värinsä kauniina. LIIAN KOSTEAKSI JÄTETYT KASVIT PILAANTUVAT HELPOSTI HOMEISIKSI!

Levitä sammal- ja jäkälänäytteitä ”mytystä” niin, että kuivattavaksi tulee ohut kerros näytettä.

Oikein mehevien kasvien kuivauspaperit on vaihdettava jo muutaman tunnin kuluttua. Kuivempien kasvien osalta riittää paperin vaihtaminen päivän parin päästä.

Sanomalehtien reunaan kannattaa laittaa tietoja kasvista (nimi, keräyspäivä, biotooppi) tai numeroida kasvit yhteneväisesti keräysretkellä mukana olleen vihkon tietojen kanssa.

7. Vie kasvit sanomalehtitaitoksissa prässiin:

Kasvin annetaan olla puristimessa vähintään kaksi viikkoa. Jos ei ole varsinaista kasvipuristinta, sellaiseksi käy kaksi vaneri- tai lastulevyä: ladot sanomalehtitaitoksissa olevat kasvinäytteet ensimmäisen levyn päälle ja peität ne toisella levyllä. Laita vielä painoksi esim. pari- kolme tiiliskiveä.

Painoa pitää olla tarpeeksi, sillä muuten kasvien lehdet ja kukat jäävät helposti ryppyisiksi.

8. Kasvio:

Arkille sijoitat vain YHDEN kasvilajin. Arkin nurkkaan sijoitat tietolaatikon. Voit laatia tietolaatikon myös tietokoneella ja printata paperit valmiin laatikon kanssa. Koululta voit saada myös valmiiksi monistettuja tietolappuja. Seuraavat tiedot tulee lapussa olla:

Kasvin nimi: _______________________________
Tieteellinen nimi: _________________________
Keräyspaikka: _____________________________
Biotooppi: ________________________________
Päivämäärä: ______________________________
Kerääjä/kuvaaja: __________________________

Kiinnitä kasvit kapealla teipillä valkoiselle (mielellään tukevalle) paperiarkille (A4 tai A3).

Kasvit voi halutessaan myös päällystää kontaktimuovilla TAI A4-arkkeihin teipatut kasvit voi laittaa muovitaskuihin.

On myös mahdollista sijoittaa kasvit valmiisiin muovitaskuihin. Kasvit voi järjestää joko kasvupaikan mukaan ryhmitellen tai sitten systemaattiseen (siis esim. sanikkaiset, sammalet, jäkälät, heinäkasvit, varpukasvit…) järjestykseen.

9. Tee kasviolle kartongista kannet, niihin nauhat - ja väliin kasvit järjestyksessä.

Voit toki sijoittaa kasvit myös tavalliseen kansioon/mappiin, silloin kasvit voivat kyllä kärsiä (katkeilla) kasviota toistuvasti selattaessa.

Huolella tehty kasvio säilyy vuosikymmeniä hyväkuntoisena kuivassa säilytyspaikassa.

ARVIOINNISSA HUOMIOIDAAN:

* KASVION LAAJUUS:

o HYVÄKSYTYSSÄ KASVIOSSA TULEE OLLA VÄHINTÄÄN 15 ERI KASVILAJIA TIETOINEEN

o KIITETTÄVÄSSÄ TULEE OLLA VÄHINTÄÄN 40 ERI LAJIA

o ENIMMÄISMÄÄRÄÄ EI OLE, MUTTA MUISTA, ETTÄ MÄÄRÄ EI KORVAA LAATUA!!

* ONKO LAJIT MÄÄRITETTY OIKEIN: OPETTAJA AUTTAA TÄSSÄ VIELÄ SYKSYLLÄ ENSIMMÄISTEN BIOLOGIAN TUNTIEN AIKANA. (yksin tästä urakasta ei siis tarvitse kokonaan selviytyä)

* KASVION ULKOASU JA SIISTEYS

o OVATKO KASVINÄYTTEET HYVÄKUNTOISIA JA HELPOSTI TUNNISTETTAVISSA.

o DIGIKASVION LAATIJOILLE TÄMÄ ON ISO HAASTE: KUVIEN TULEE OLLA LAADULTAAN SELLAISIA, ETTÄ LAJINMÄÄRITYS MYÖS OPETTAJALTA TARKISTUSVAIHEESSA ONNISTUU.

o KUVIA KANNATTAA OTTAA USEAMPIA, MYÖS MAKROLLA, JOTTA ESIM. KUKKIEN JA LEHTIEN YKSITYISKOHDAT TULEVAT ESIIN.

* OVATKO KASVIN TIEDOT RIITTÄVÄT

o TIETOLAATIKOIDEN TIEDOT LÖYTYVÄT KAIKISTA NÄYTTEISTÄ/KUVISTA JA NE ON SELKEÄSTI LUETTAVISSA

DIGIKASVIOT HUOM!!

1) VAIN Word-asiakirja TAI Power Point-esitys. Muut tallennusmuodot eivät onnistu!!!

2) SANOMATTAKIN ON SELVÄÄ, ETTÄ DIGIKUVAT TULEE OLLA ITSE OTETTUJA. YHTÄÄN KOPIOITUA KUVAA EI SAA OLLA KASVIOSSA (= HYLÄTTY).