VASTUUNPORTAAT (http://www.edu.fi/oppimateriaalit/vastuunportaat/) Vastuuntunnon kehittymistä edistävä tapa puuttua lasten ja nuorten tekemiin vääryyksiin.

1. Vastuunportaat Tutustu vastuunportaisiin klikkaamalla erikseen jokaisen portaan kuvaa. Aloita myöntämisestä ja etene vastuuntuntoon. 2. Johdanto Usein kuulee väitettävän, että monet nuorten ongelmat johtuvat heidän heikosta itsetunnostaan. Vastuunportaat pohjautuu näkemykselle, jonka mukaan nuorten ongelmat eivät johdu niinkään heikosta itsetunnosta kuin heikosti kehittyneestä vastuuntunnosta. Vastuuntunto on muista ihmisistä ja ympäristöstä välittämistä. Se on muun muassa muiden huomioimista, ympäristöstä huolehtimista, heikompien puolustamista sekä toisten auttamista. Joillakin vastuuntunto näyttäisi olevan sisäsyntyinen ominaisuus, mutta valtaosalle lapsista vastuuntuntoa täytyy kärsivällisesti opettaa vuodesta toiseen. Vastuuntuntoa voidaan opettaa monella tavalla niin arjen askareiden ohella, kuin myös kaikissa niissä tilanteissa, joissa lapsi tai nuori tekee jotain väärää tai vastuutonta. Onnistunut puuttuminen vastuuttomaan käyttäytymiseen on tehokas keino opettaa lapsia ja nuoria ymmärtämään, mitä vastuuntunto oikeastaan tarkoittaa. Vastuunportaat on toimintamalli, jonka avulla voidaan puuttua lasten ja nuorten tekemiin rikkomuksiin ja muihin vääryyksiin. Toimintamallin tarkoitus on ohjata oppilasta ottamaan vastuuta teostaan. Ideana on, että oppilaan ottaessa vastuun teostaan, hänen vastuuntuntonsa kasvaa ja siten todennäköisyys rikkomuksen uusimiseen pienenee. Vääryydellä tarkoitetaan tässä yhteydessä mitä tahansa moraalitonta tai kiellettyä tekoa, kuten varastamista, väkivaltaista käyttäytymistä, kiusaamista, ilkivaltaa tai muuta yhteisesti sovittujen sääntöjen rikkomista. Vastuun ottamisella tarkoitetaan vaiheittaista prosessia, jossa vääryyden tehnyt oppilas (1) suostuu keskustelemaan tapahtuneesta ja myöntää tekonsa, (2) osoittaa ymmärtävänsä tekonsa haitalliset seuraamukset, (3) pyytää anteeksi tekemänsä vääryyden, (4) suostuu vastaamaan tekonsa seurauksista, joista sovitaan muiden asianomaisten kanssa, (5) lupaa olla tekemättä toiste vastaavaa sekä sopii jo etukäteen tuon lupauksensa rikkomisen seurauksista ja (6) osoittaa vastuuntuntoa osallistumalla jollakin tavalla kyseisen kaltaisten vääryyksien ehkäisemiseen. Selkeyden vuoksi edellä mainituille kuudelle vaiheelle on annettu seuraavat nimitykset: 1. Myöntäminen Tekijä tunnustaa tekonsa. 2. Ymmärtäminen Tekijä ymmärtää tekonsa vaikutukset. 3. Anteeksipyyntö Tekijä osoittaa olevansa pahoillaan. 4. Sovittaminen Tekijä suostuu sovittamaan tekonsa. 5. Lupaaminen Tekijä lupaa olla tekemättä vastaavaa. 6. Vastuuntunto Tekijä osoittaa välittävänsä etteivät luokkatoveritkaan erehdy tekemään vastaavaa. Vastuunportaissa ei varsinaisesti ole mitään uutta. Se on malli, jonka tarkoitus on muistuttaa meitä siitä, minkä me oikeastaan tiedämme jo ennestään: kaavamaiset ja autoritäärisesti määrätyt rangaistukset eivät yleensä auta hillitsemään kiellettyä käyttäytymistä. Joissakin tapauksissa ne saattavat jopa lisätä sitä. Näin käy helposti, etenkin jos oppilas kokee hänelle määrätyn rangaistuksen epäoikeudenmukaisena ja reagoi siihen uhmakkaasti. Onnistuneella rikkomuksen selvittelyllä voi olla jopa pitkäaikainenkin myönteinen vaikutus oppilaan käyttäytymiseen edellyttäen, että oppilas kokee sen oikeudenmukaiseksi ja että se tapahtuu yhteisymmärryksessä hänen ja hänelle merkityksellisten ihmisten kanssa.