Malleja vuosien varrelta:
https://docs.google.com/presentation/u/0/?q=sauna

- Tehdään koneella tai käsin

- Jokainen tekee oman

- Omanlainen, luovuus kunniaan!
- Joku fysiikkaan liittyvä osio on kiva!
(Saunan fysiikka-moniste)
- Ajatuksella "saunassa on fysiikkaa"
-" omannäköiset" saunasivut...mitä haluan oppia saunan fysiikasta...



- Joka tunti alkaa pikku teorialla, sitten omaa työaikaa...

- Kirjallinen esitys otsikolla SAUNA 

- Tyyli ja muoto vapaa
- slides
- Kuvia
- Kaavioita

VINKKEJÄ:
1. OMAN SAUNAN "VALOKUVAT"
2. SAUNAN MÄÄRITELMÄ
3. SAUNAN HISTORIAA
4. ERILAISET SAUNAT
5. ERILAISET KIUKAAT
6. ERILAISET KIUASKIVET
7. SAUNAN FYSIIKKA(pyydä opelta moniste)
8. LÖYLYMITTARI
9. SAUNAJUOMAT
10. TERVEYSVAIKUTUKSET + OMAT JUTUT

................................................................................................................................
- Lasku, ks. kirjan extraosiot, vihreät!Eriyttää lukioonmenijät!

.....ennen laskua, ks. Aineen olomuodot- osio kertausvideoista(lopussa sauna-aiheinen höyrystyminen kohta)

http://tiedonpolte.fi/fysiikka/fysiikka-7-lampo/


Kiukaalle laitetaan -20- asteista jäätä 1kg kimpalle. Kuinka paljon vie energiaa sen muuttaminen löylyksi?
(lämpöopin portaat; vaihtelee lämpötila ja olomuoto,
Oppilaat miettivät kirjan extraosioiden pohjalta millä kaavalla lasketaan mikäkin Lämpöopin porras. Ensin piirretään portaat vihkoon. 
1. Pystyakseli lämpötila; -20-astetta----- 0-astetta, lämpenee(nousu)
Kiinteän jään lämpötila nousee
( ks. Kaava s.152)

2. 0-astetta---------- sulaminen(tasanne)
Kiinteä jää sulaa vedeksi
(ks. Kaava s.146; sulaminen)

3. Lämpenee 0-asteesta 100 asteeseen ---(nousu)
Veden lämpötila nousee
(ks. Kaava s.152)

4. 100-astetta, höyrystyminen(tasanne)
Vesi höyrystyy vesihöyryksi
(ks. Kaava s. 146; höyrystyminen)

Lasketaan lopuksi kaikki yhteen.....
..........................

Huom!
Olomuodon MUUTOKSET tapahtuvat aineiden sulamis- ja kiehumispisteissä.
Kun ainetta lämmitetään sulamispisteeseen asti, KAIKKI energia kuluu olomuodon muutokseen. Tällöin rakenneosasten väliset sidokset katkeavat, ja aineen LÄMPÖTILA EI nouse.
Sidosten vahvuus vaikuttaa aineen sulamis- ja kiehumispisteeseen.



(luvalla lainattu Viljami Halla)