Tanskan, Norjan ja Ruotsin valtioliitto vuosina 1397–1523.

Tilaisuus, jossa Tanskan kuninkaan Kristian II kruunajaisten jälkeen tapettiin osa ruotsalaisesta aatelistosta kuninkaan määräyksestä. Tapahtuman oli tarkoitus pelotella ruotsalaiset tottelemaan kuningasta, mutta sen seurauksena puhkesikin kapina.

Järjestelmä, jossa kuninkaan arvo periytyy kuninkaan kuoltua saman suvun sisällä seuraajalle.

Herttuan arvon omaavan aatelisen hallitsemasta alueesta käytetty nimitys.

Suomessa vuosina 1596–97 käyty sota, jossa aateliset kukistivat kapinaan nousseet talonpojat.

Kirkon uudistusliike 1500-luvulla. Reformaation katsotaan alkaneen Martin Lutherin julkaisemista teeseistä, joissa hän arvosteli katolista kirkkoa.

Kristillinen kirkkokunta, joka syntyi reformaation seurauksena 1500-luvulla.

Suomalainen ratsuväen sotilas Ruotsin armeijassa 30-vuotisen sodan aikana.

Ruotsin historian ajanjakso 1600-luvulla. Ruotsi oli tuolloin voimakas suurvalta.

Vuokraviljelijä. Torppari ei omistanut omaa maatilaa, vaan vuokrasi viljelemänsä pellot. Vuokra maksettiin tekemällä töitä maanomistajan omalla tilalla sekä joskus luovuttamalla tälle osa sadosta.

1600-luvulla Ruotsin valtakunnassa käyttöön otettu järjestelmä. Kahdesta neljään maataloa muodosti ruodun, joka elätti yhden sotilaan antamalla tälle maata viljeltäväksi.

Männyn kaarnan alla oleva pehmeä aines, jota on käytetty jauhon korvikkeena.

Venäjän keisari. Nimitys tulee venäjän kielen keisaria tarkoittavasta sanasta.

Suuren Pohjan sodan aikaisesta venäläismiehityksestä Suomessa käytetty nimitys. Isoviha kesti vuodet 1713–1721.

Vuosina 1700–1721 käyty sota, jossa Ruotsi taisteli Venäjää, Tanskaa ja Puolaa vastaan. Ruotsin suurvalta-aika päättyi tappioon tässä sodassa.

Ruotsin historiassa vuosien 1719–1772 välisestä ajasta käytetty nimitys. Tuona ajanjaksona kuninkaalla oli vain hyvin vähän valtaa ja maata johtivat valtiopäivät.

Venäläismiehityksen aika Suomessa vuosina 1742–1743.

1700-luvun puolivälistä alkaen nykyisen Suomen alueella toteutettu viljelymaan uudelleenjakaminen. Isojaossa vanhat sarkapellot jaettiin talonpoikien omiksi pelloiksi eli jokainen maatalo sai yhtenäisen pellon.

Ennen isojakoa nykyisen Suomen maaseudulla käytössä ollut järjestelmä, jossa viljelysmaa oli jaettu kapeisiin sarkoihin. Pellot olivat kylän yhteisiä ja niitä viljeltiin yhteistoiminnassa. Jokainen omisti yhteisistä pelloista omat siivunsa.

Nykyisen Suomen alueella vuosina 1808–09 käyty sota, jossa Venäjä valloitti alueen Ruotsilta ja liitti sen itseensä.