Historian aikakausi. Antiikiksi kutsutaan ajanjaksoa noin 800 eaa. – 500 jaa.

Rooman valtakunnan hajoamisen jälkeen sen läntisestä osasta käytetty nimi.

Tunnetaan myös nimellä Bysantti. Rooman valtakunta hajosi kahtia 300-luvun lopulla. Länsi-Rooma tuhoutui 400-luvulla, mutta Itä-Rooman valtakunta säilyi aina vuoteen 1453 asti.

Keskiajan ajanjako. Varhaiskeskiajaksi kutsutaan noin vuosia 500–900.

Katolisen kirkon johtaja.

Aateliset olivat kaikkein korkein sääty. He olivat yleensä varakkaita ja heillä oli monia etuoikeuksia kuten verovapaus ja yksinoikeus korkeimpiin virkoihin.

Keskiajalla raskaasti aseistettu ratsuväen sotilas.

Keskiajan Euroopan läänityslaitos. Läänityslaitos perustui kuninkaan ja aatelisten keskinäisiin sopimuksiin. Kuninkaat antoivat aatelisille maa-alueita eli läänityksiä. Aateliset huolehtivat lain noudattamisesta alueillaan ja varustivat ritareita kuninkaan armeijaan. Kuningas antoi aatelisille oikeuden kerätä veroja alueellaan asuvilta ihmisiltä.

Kirkon laitos, jossa munkit ja nunnat työskentelevät usein eristäytyneinä muusta maailmasta. Luostarilaitos on saanut alkunsa 300-luvulla. Keskiajan luostarit olivat usein myös tieteenharjoittamisen ja opiskelun keskuksia.

Paavin jollekin ihmiselle julistama rangaistus. Kirottu ihminen eristettiin muista ihmisistä, eikä hän saanut osallistua jumalanpalvelukseen tai solmia avioliittoa.

Katolisen kirkon pyhimykset ovat paavin pyhäksi julistamia ihmisiä, jotka elinaikanaan ovat tehneet ihmetekoja.

Katedraali eli tuomiokirkko on kristillinen kirkko, jota johtaa piispa.

Profeetta Muhammedin 600-luvun alkupuolella perustama uskonto. Islam syntyi nykyisen Saudi-Arabian alueella.

Filosofia on ajattelemisen taitoa korostava tiede, joka sai alkunsa antiikin Kreikasta. Filosofi on filosofiaa harjoittava henkilö.

Keskiajan ajanjakso. Sydänkeskiajaksi kutsutaan noin vuosia 1000–1200.

Keskiajalla kristinuskon puolesta käyty sota. Ristiretkien tarkoitus oli usein valloittaa pyhinä pidettyjä alueita kristittyjen haltuun. Ruotsalaisten nykyisen Suomen alueelle tekemillä ristiretkillä tavoitteena oli kristinuskon levittäminen uusille alueille.

Kaukaisten alueiden kanssa käyty ulkomaankauppa.

Eräänlainen kaupungintalo. Keskiajan Euroopassa kaupunkeja hallinneet raadit kokoontuivat raatihuoneella.

Keskiajalla mestarin alaisuudessa toiminut käsityöläinen, jolla ei ollut oikeutta perustaa omaa liikettään.

Porvaristo oli yksi keskiajan säädyistä ja porvari tähän säätyyn kuulunut henkilö. Porvareilla tarkoitettiin kaupunkien kauppiaita ja varakkaita käsityöläisiä.