Keskiaika Pohjolassa
Keskiaika Pohjolassa -sanasto
| viikinki |
Nykyisen Ruotsin, Tanskan ja Norjan alueella 700–1000-luvuilla eläneistä ihmisistä käytetty nimitys.
|
| siirtokunta |
Oman kotimaan ulkopuolelle perustettu kylä tai kaupunki.
|
| riimukivi |
Riimut ovat viikinkien kirjoitusta. Riimuja hakattiin riimukiviin, joita pystyttiin kuolleiden viikinkien muistoksi.
|
| käräjät |
Eräänlainen kokoontuminen tai neuvottelu. Suomessa on kokoonnuttu käräjille vuosisatojen ajan neuvottelemaan ja tekemään päätöksiä yhteisölle tärkeistä asioista.
|
| peijaiset |
Vanha suomalainen juhla, joka järjestettiin esimerkiksi karhun kaatamisen kunniaksi. Peijaisissa lepyteltiin kaadetun eläimen henkeä, jotta saalista saataisiin jatkossakin.
|
| saamelaiset |
Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Venäjällä elävä alkuperäiskansa. Saamelaisia on elänyt Pohjolassa jo ennen keskiaikaa.
|
| muinaisusko |
Muinaisuskonnot olivat niin kutsuttuja luonnonuskontoja, joissa uskotaan luonnonjumaliin kuten metsän-, puun- ja vedenhenkiin ja palvotaan niitä.
|
| Itämaa |
Nimitys, jota ruotsalaiset käyttivät nykyisen Suomen alueesta keskiajalla.
|
| piispa |
Kristillisen kirkon korkea-arvoinen pappi, joka johtaa tuomiokirkkoa.
|
| kerjäläisveli |
Kerjäläisveljet olivat munkkeja, jotka olivat luopuneet omaisuudestaan ja olivat ryhtyneet munkiksi. Esimerkiksi dominikaanit ja fransiskaanit olivat kerjäläisveljiä.
|
| Hansa-liitto |
Saksalaisten ja pohjoiseurooppalaisten kaupunkien liitto, joka hallitsi Itämeren alueen kauppaa 1200–1400-luvulla.
|
| savupirtti |
Pieni, yleensä köyhien ihmisten asumus entisajan Suomessa. Savupirtissä ei ollut savupiippua vaan savuaukot, joista savu pääsi ulos.
|
| riihi |
Entisajan maaseudulla yleinen rakennus, jota käytettiin viljan puimiseen ja kuivaamiseen.
|
| sarkajako |
Ennen isojakoa nykyisen Suomen maaseudulla käytössä ollut järjestelmä, jossa viljelysmaa oli jaettu kapeisiin sarkoihin. Pellot olivat yhteisiä ja niitä viljeltiin yhteistoiminnassa. Jokainen omisti yhteisistä pelloista omat siivunsa eli sarkansa.
|
| kaskiviljely |
Kaskiviljelyssä peltomaa raivattiin metsään ja lannoitettiin polttamalla sillä kohtaa kasvaneet puut tuhkaksi. Tuhka ravitsi kasvavaa viljaa ja tarjosi muutamiksi vuosiksi runsaan sadon.
|
| katedraalikoulu |
Keskiajalla tuomiokirkon yhteydessä sijainnut koulu, jossa koulutettiin muun muassa pappeja.
|