Mietteitä S2-oppillaan kohtaamisesta
Päädyin Soppi-sivuilla tarkastelemaan erityisesti opettajien kokemuksista tehtyjä videoklippejä, joiden pohjalta minulle nousi seuraavanlaisia S2-oppilaan kohtaamiseen liittyviä haasteita mieleen. Ensimmäinen liittyy oppilaan kulttuuriseen ja henkilökohtaiseen taustaan. Oppilasta ei tietenkään voi kohdata täysin ilman ennakkotietoja ja lähteä opettamaan asioita tietämättä oppilaan kulttuurista ja kokemuksista mitään.
Haasteena mielestäni on taustoista johtuvien erilasiten asenteiden ja käyttäytymisen kohtaaminen. Suomalaisen kulttuurin tavat ja asenteet esimerkiksi vaikkapa miehen ja naisen rooleja koskien voivat poiketa S2-oppilaan käsityksistä paljon. Miten siis saisi selitettyä meidän kulttuuriset tavat tarpeeksi hienovaraisesti, etteivät ne aiheuta torjuntaa ja ettei mukaan tule turhaa moralisointia. Tietenkin oppilaan on tärkeää tietää miten Suomessa toimitaan ja mikä meidän tapoihimme kuuluu. Liian yksioikoisesti ("Nyt ollaan Suomessa ja näin meillä tehdään") asiaa ei voi avata, vaan näkemyksiä pitäisi osata perustella jouhevasti.
Toiseksi mietin miten henkilökohtainen tausta ja erilaiset lähtökohdat lapsuudesta alkaen näkyvät S2-oppilaan käyttäytymisessä ja oppimisessa, ja miten opettaja ottaa ne huomioon. Pakolaisleiriltä toiselle seilannut ja vaikeita asioita kohdannut lapsi voi oireilla kokemuksiaan eri tavoin. Opettaja ei välttämättä ole tarkasti tietoinen oppilaan henkilökohtaisesta taustasta, joten syiden selvittäminen käytöksen takana voi olla vaikeaa. Kokemukset eivät näy papereissa ja jos luottamusta ei ole, oppilas ei välttämättä jaa kokemuksiaan kenenkään kanssa. Miten siis puuttua ja lähteä selvittämään syitä käytöksen takana.
Kolmanneksi videoklipeistä nousi esille materiaalin ja tehtävien valinnan haasteet, niin että materiaalit sopivat vaikeustasoltaan kaikille oppilaille. Tehtävien pitäisi olla tarpeeksi haastavia, jotta oppilaiden motivaatio pysyy yllä, mutta niiden ratkaisemisen pitäisi tarjota myös onnistumisen tunteita. Aineiston valitseminen ja kokoaminen kaikille mielekkääksi ei siis ole ongelmatonta.
Haasteena mielestäni on taustoista johtuvien erilasiten asenteiden ja käyttäytymisen kohtaaminen. Suomalaisen kulttuurin tavat ja asenteet esimerkiksi vaikkapa miehen ja naisen rooleja koskien voivat poiketa S2-oppilaan käsityksistä paljon. Miten siis saisi selitettyä meidän kulttuuriset tavat tarpeeksi hienovaraisesti, etteivät ne aiheuta torjuntaa ja ettei mukaan tule turhaa moralisointia. Tietenkin oppilaan on tärkeää tietää miten Suomessa toimitaan ja mikä meidän tapoihimme kuuluu. Liian yksioikoisesti ("Nyt ollaan Suomessa ja näin meillä tehdään") asiaa ei voi avata, vaan näkemyksiä pitäisi osata perustella jouhevasti.
Toiseksi mietin miten henkilökohtainen tausta ja erilaiset lähtökohdat lapsuudesta alkaen näkyvät S2-oppilaan käyttäytymisessä ja oppimisessa, ja miten opettaja ottaa ne huomioon. Pakolaisleiriltä toiselle seilannut ja vaikeita asioita kohdannut lapsi voi oireilla kokemuksiaan eri tavoin. Opettaja ei välttämättä ole tarkasti tietoinen oppilaan henkilökohtaisesta taustasta, joten syiden selvittäminen käytöksen takana voi olla vaikeaa. Kokemukset eivät näy papereissa ja jos luottamusta ei ole, oppilas ei välttämättä jaa kokemuksiaan kenenkään kanssa. Miten siis puuttua ja lähteä selvittämään syitä käytöksen takana.
Kolmanneksi videoklipeistä nousi esille materiaalin ja tehtävien valinnan haasteet, niin että materiaalit sopivat vaikeustasoltaan kaikille oppilaille. Tehtävien pitäisi olla tarpeeksi haastavia, jotta oppilaiden motivaatio pysyy yllä, mutta niiden ratkaisemisen pitäisi tarjota myös onnistumisen tunteita. Aineiston valitseminen ja kokoaminen kaikille mielekkääksi ei siis ole ongelmatonta.
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia vastauksen lisäämiseksi.