Valtakunnalliset valinnaiset opinnot

Energia ja lämpö (FY3) 2 op

Tavoitteena on, että opiskelija

  • syventää ymmärrystään energiasta fysiikan keskeisenä käsitteenä
  • osaa tutkia aineen termodynaamiseen tilaan ja olomuodon muutoksiin liittyviä ilmiöitä
  • osaa soveltaa termodynamiikan käsitteitä ja malleja energiantuotannon ratkaisujen tarkastelussa ja kestävän tulevaisuuden rakentamisessa
  • tunnistaa energiatasapainon ja lämmönsiirtymisen merkityksen ilmastonmuutoksessa
  • saa valmiuksia osallistua ympäristöä ja teknologiaa koskevaan keskusteluun ja päätöksentekoon.


Keskeiset sisällöt

  • voima vuorovaikutuksen voimakkuuden mittana
  • mekaaninen työ
  • termodynaaminen systeemi ja tilanmuuttujat
  • lämpötila, paine ja hydrostaattinen paine
  • energian säilyminen, sisäenergia, energian siirtyminen ja lämpömäärä
  • aineen lämpeneminen ja jäähtyminen sekä olomuodon muutokset
  • lämpölaajeneminen
  • kaasujen tilanmuutokset ja ideaalikaasun tilanyhtälö

 

  • Laaja-alainen osaaminen: Monitieteisyys, yhteiskunnallinen ja ympäristöosaaminen. 
  • Toteutus: Opiskelijat tutkivat kokeellisesti termodynamiikkaa sekä tutustuvat ilmastonmuutokseen ja energiankäyttöön. 
  • Arviointi: Kokeelliset tutkimukset, arvioitava työselostus ja osallistuminen keskusteluun. Summatiivinen ja formatiivinen arviointi. 
 

Voima ja liike (FY4) 2 op

Tavoitteena on, että opiskelija

  • osaa tutkia kokeellisesti voimaan ja liikkeeseen liittyviä ilmiöitä esimerkiksi liikenteen sekä urheilun yhteydessä
  • osaa tuottaa ja analysoida graafisia esityksiä mittausaineistosta
  • ymmärtää säilymislakien merkityksen fysiikassa
  • tuntee voimaan ja liikkeeseen liittyviä turvallisuusnäkökohtia.


Keskeiset sisällöt

  • tasainen ja tasaisesti kiihtyvä suoraviivainen liike
  • kappaleiden vuorovaikutus ja voima sekä Newtonin lait
  • voimien yhteisvaikutus, voimakuvio ja liikeyhtälö
  • paino ja kitka
  • liike-energia, potentiaalienergia ja mekaaninen energia
  • mekaanisen energian säilyminen ja mekaniikan energiaperiaate
  • liikemäärä, impulssi, liikemäärän säilyminen ja yksiulotteiset törmäykset

 

  • Laaja-alainen osaaminen: Hyvinvointi-osaaminen , Vuorovaikutus, monitieteisyys. 
  • Toteutus: Opiskelijat keräävät mittausantureilla dataa, analysoivat ja esittävät tulokset graafisesti. Opiskelijat perehtyvät voimaan ja liikkeeseen liittyviin turvallisuusnäkökohtiin. Vuorovaikutustaitoja vahvistetaan ryhmätyöskentelyllä. 
  • Arviointi: Laboratoriotyöt, graafinen analyysi, työskentelyn dokumentointi. Summatiivinen ja formatiivinen arviointi. 
 

Jaksollinen liike ja aallot (FY5) 2 op

Tavoitteena on, että opiskelija

  • syventää edellisessä moduulissa omaksumiaan tietoja ja taitoja
  • osaa mallintaa planetaarista liikettä ympyräliikkeenä
  • perehtyy värähtely- ja aaltoliikkeen perusteisiin tutkimalla mekaanista värähtelyä ja ääntä
  • osaa kuvata jaksollista liikettä fysikaalisilla ja matemaattisilla käsitteillä
  • osaa mallintaa mekaanista värähtelyä ja ääntä jaksollisena liikkeenä.


Keskeiset sisällöt

  • momentti ja kappaleen kiertyminen
  • tasapaino kiertymisen suhteen yksinkertaisissa tilanteissa
  • tasainen ympyräliike ja normaalikiihtyvyys
  • gravitaatiolaki ja planetaarinen liike
  • jaksollinen liike, jaksonaika, taajuus ja amplitudi
  • harmoninen voima ja värähtelyliike sekä harmonisen voiman potentiaalienergia
  • mekaanisten aaltojen synty, eteneminen ja heijastuminen
  • mekaanisten aaltojen diffraktio ja interferenssi sekä seisovat aallot
  • ääni aaltoliikkeenä, äänen intensiteettitaso, äänen ominaisuudet ja eteneminen
  • akustiikka ja äänentoisto, melun haittavaikutukset ja kuulon suojaaminen sekä ultraäänikuvaus.



    • Laaja-alainen osaaminen: Monitieteisyys, hyvinvointi. 
    • Toteutus: Tutkitaan kokeellisesti ääntä ja värähtelyä. Hyvinvointiosaamista esimerkiksi tutustumalla kuulon suojaamiseen fysiikan näkökulmasta. 
    • Arviointi: Kokeelliset tutkimukset ja osallistuminen keskusteluun. Summatiivinen ja formatiivinen arviointi. 
 
 

Sähkö (FY6) 2 op

Tavoitteena on, että opiskelija

  • osaa tutkia kokeellisesti sähköön liittyviä ilmiöitä ja tehdä sähköopin perusmittauksia
  • osaa käyttää kentän ja potentiaalin käsitteitä sähkökentän kuvaamisessa
  • tuntee sähkölaitteisiin, sähkötekniikan sovelluksiin ja sähköenergian siirtoon liittyviä turvallisuusnäkökohtia.


Keskeiset sisällöt

  • jännite ja sähkövirta tasavirtapiireissä
  • resistanssi ja Ohmin laki
  • sähköteho ja Joulen laki
  • vastusten kytkennät ja Kirchhoffin lait
  • akut ja akun latauspiiri
  • Coulombin laki ja homogeeninen sähkökenttä
  • potentiaalienergia ja potentiaali homogeenisessa sähkökentässä
  • kondensaattori ja kondensaattorin energia
  • puolijohteet, diodi ja LED komponentteina virtapiirissä
  • sähköturvallisuus: sulake, suojausluokitus ja läpilyöntilujuus

 

  • Laaja-alainen osaaminen: Vuorovaikutus, hyvinvointi, yhteiskunnallinen ja ympäristöosaaminen.  
  • Toteutus: Kokeellisesti tutustutaan sähköturvallisuuteen ja sähköenergian siirtoon liittyviin kysymyksiin. Vuorovaikutustaitoja vahvistetaan ryhmätyöskentelyllä. 
  • Arviointi: Kokeelliset tutkimukset, turvallisuusosaaminen, keskusteluihin osallistuminen. Summatiivinen ja formatiivinen arviointi. 

Sähkömagnetismi ja valo (FY7) 2 op

Tavoitteena on, että opiskelija

  • ymmärtää induktioilmiön keskeisen merkityksen sähkömagnetismissa
  • ymmärtää sähköenergian tuotannon ja siirron fysikaaliset perusteet ja merkityksen yhteiskunnan toiminnan kannalta
  • tunnistaa sähkömagneettisen säteilyn lähteitä ja vaikutuksia
  • ymmärtää valon sähkömagneettisena ilmiönä
  • ymmärtää sähkömagnetismiin perustuvien sovellusten merkityksen yhteiskunnan kehityksen mahdollistajana.


Keskeiset sisällöt

  • ferromagnetismi ja magneettinen dipoli
  • magneettinen vuorovaikutus ja magneettikenttä
  • varatun hiukkasen liike homogeenisessa sähkö- ja magneettikentässä
  • virtajohtimen magneettikenttä ja kahden virtajohtimen välinen voima
  • sähkömagneettinen induktio, Lenzin laki ja pyörrevirrat
  • generaattori, vaihtovirran synty, muuntaja energiansiirrossa 
  • sähkömagneettinen säteily ja sen spektri sekä mustan kappaleen säteilyn spektri
  • valon heijastuminen, taittuminen ja kokonaisheijastuminen
  • valon interferenssi ja diffraktio
  • valon polarisaatio kvalitatiivisesti


 

  • Laaja-alainen osaaminen: Hyvinvointiosaaminen, monitieteisyys, yhteiskunnallinen osaaminen. 
  • Toteutus: Opiskellaan sähköenergian tuotantoa ja siirtoa käytännön kokeiden ja yhteiskunnallisten keskustelujen kautta. Opiskelija perehtyy sähkömagneettisen säteilyn lajeihin ja niiden ominaisuuksiin sekä osaa arvioida niiden vaikutuksia. 
  • Arviointi: Kokeelliset tutkimukset ja osallistuminen keskusteluun. Summatiivinen ja formatiivinen arviointi. 

Aine, säteily ja kvantittuminen (FY8) 2 op

Tavoitteena on, että opiskelija

  • ymmärtää aineen rakenteen ja perusvuorovaikutukset sekä niiden vaikutukset aineen ominaisuuksiin
  • tuntee ionisoivan säteilyn vaikutukset ja tutustuu säteilyn turvalliseen käyttöön
  • tutustuu kvanttifysiikkaan perustuvaan maailmankuvaan alkeishiukkasfysiikasta kosmologiaan
  • ymmärtää kvantittumiseen perustuvan teknologian merkityksen nyky-yhteiskunnassa.


Keskeiset sisällöt

  • energian kvantittuminen aineen ja säteilyn vuorovaikutuksessa
  • fotoni sähkömagneettisen säteilykentän kvanttina
  • atomin rakenne, atomin elektronien kvanttitilat ja aaltomekaanisen atomimallin periaate
  • kvantittumiseen perustuva teknologia: laser ja kvanttirakenteet
  • atomiytimen rakenne ja muutokset, radioaktiivinen hajoaminen
  • ydinreaktiot, massan ja energian ekvivalenssi, ytimen sidosenergia
  • ydinvoima, fissio ja fuusio
  • hajoamislaki
  • ionisoivan säteilyn lajit ja biologiset vaikutukset sekä soveltaminen lääketieteessä ja teknologiassa
  • hiukkasfysiikan standardimalli
  • maailmankaikkeuden kehitys

 

  • Laaja-alainen osaaminen: Hyvinvointi, yhteiskunnallinen ja ympäristöosaaminen. 
  • Toteutus: Tutustutaan ionisoivan säteilyn vaikutuksiin ja turvallisuuteen, hyödynnetään esimerkkeinä säteilyn käyttö lääketieteessä. Perehdytään kvanttimekaniikan ja ydinfysiikan merkitykseen yhteiskunnassa. 
  • Arviointi: Summatiivinen ja formatiivinen arviointi.