4. Opiskelijan ohjaus ja tukeminen

4.1 Ohjaus

Joutsan lukiossa ohjausta järjestetään valtakunnallisen opetussuunnitelman tehtävien ja tavoitteiden mukaisesti.


4.1.1. Ohjauksen muodot

1. Opintojaksomuotoisena kontaktiopetuksena tai itsenäisesti suoritettavina opintojaksoina. Jaksot ovat osin pakollisia ja osin valinnaisia. Ne arvioidaan ja ne kerryttävät opintopisteitä

2. Henkilökohtaisena ohjauksena, jota voivat tehdä opinto-ohjaaja, RO, aineenopettaja tai muu henkilökunnan jäsen aina tarpeen mukaan. Päävastuu tästä on opinto-ohjaajalla, joka koordinoi toimintaa
  • Henkilökohtaiset ohjauskeskustelut opinto-ohjaajan kanssa vähintään yhden kerran 2.vuoden aikana ja opiskelijan tarpeen mukaan enemmänkin.
  • Ryhmänohjaaja jututtaa omia opiskelijoitaan lukuvuosien aikana.

3. Pienryhmäohjauksena, jossa ryhmiä kootaan tarpeen mukaan. Voidaan tehdä eri teemojen ympärille myös ikäluokkiin tai kouluasteeseen katsomatta.

4. Vertaisohjauksena opiskelijoiden kesken ikäluokkiin sitomattomasti.

5. Sekä tarvittaessa näiden yhdistelmänä.

Ohjausprosessin aikana opiskelija suunnittelee opinto-ohjelmaansa siten, että hän tunnistaa ja huomioi jatko-opintojen ja työelämän tarjoamia mahdollisuuksia. Näitä asioita käsitellään ohjauksessa koko lukio-opintojen ajan.



4.1.2 Ohjauksen järjestäminen, toimijat ja työnjako


Joutsan lukiossa ohjauksen koordinointi kuuluu opinto-ohjaajalle, mutta siihen osallistuvat myös kaikki lukion opettajat, rehtorit ja muu henkilökunta:

Rehtori luo edellytykset toimivalle ohjaukselle sekä tukee käytännön ohjaustyötä ja opiskelijahuoltoa. Hän tiedottaa lukio-opintojen ja ylioppilastutkinnon suorittamista koskevista säännöistä, määräyksistä ja yleisinformaatiosta. Hän hyväksyy itsenäisen opiskelun ja muualla suoritettujen kurssien korvaavuudet ja opintojen hyväksiluvut.

Opinto-ohjaaja suunnittelee ohjauskokonaisuutta yhdessä rehtorin ja ryhmänohjaajien kanssa. Hän tekee yhteistyötä koulun muun ohjaus- ja opiskeluhuollon henkilöstön sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden, kotien ja perusopetuksen sekä jatkokoulutuksesta vastaavien oppilaitosten kanssa. Hän antaa luokkamuotoisen ohjauksen lisäksi henkilökohtaista ja pienryhmäohjausta. Hän ohjaa opintojen suunnitteluun, sujumiseen ja haasteisiin liittyvissä asioissa sekä päättövaiheessa jatko-opintoihin ja ammatti/urasuunnitelmiin liittyvissä yleisissä kysymyksissä. Opinto-ohjaaja järjestää mahdollisuuksia tutustua työelämään sekä toisen ja korkea-asteen koulutuspaikkoihin.

Ryhmänohjaaja tukee ryhmänsä ryhmäytymistä ja yhteisöllisyyden syntyä. Hän vastaa ryhmänsä opiskelijoiden opintojen etenemisen seurannasta ja yhteydenpidosta huoltajiin. Hän seuraa poissaoloja, käyttäytymistä ja opintomenestyksessä tapahtuvia muutoksia sekä opiskeluvaikeuksia ja toimii yhteistyössä opiskelijahuollon kanssa.

Aineenopettaja ohjaa opiskelijaa opettamansa aineen opiskelussa sekä tukee opiskelijaa kehittämään oppimaan oppimisen taitojaan ja valmiuksiaan. Opettaja osallistuu myös oman aineensa asiantuntijana jatko-opintoihin ohjaamiseen ja alan työelämään tutustumiseen. Hän seuraa opiskelijoiden poissaoloja, käyttäytymistä ja opintomenestyksessä tapahtuvia muutoksia ja mahdollisia opiskeluvaikeuksia.

Erityisopettaja tekee luki-testaukset lukion alussa. Erityisopettaja auttaa tukea tarvitsevia opiskelijoita henkilökohtaisesti, mutta hän voi myös olla mukana oppitunnilla tarvittaessa. Erityisopettaja auttaa ja tukee aineopettajia eriyttämistä ja tuen muotoja koskevissa asioissa. Myös S2- opetuksen koordinointi on erityisopettajan vastuulla.

Tutor-opiskelijat opastavat ja auttavat 1. vuositason opiskelijoita arkipäiväisissä koulunkäyntiin liittyvissä asioissa sekä osallistuvat ryhmäyttämiseen. He järjestävät koulun yhteisiä tapahtumia, edustavat koulua mm. vanhempainilloissa sekä vierailevat perusopetuksen 8.-9. luokilla kertomassa lukio-opiskelusta.

Opiskelija laatii opintojensa alussa henkilökohtaisen opiskelusuunnitelmansa ja seuraa sen toteutumista sekä päivittää sitä tarvittaessa. Opiskelijan velvollisuus on osallistua sekä henkilökohtaiseen että ryhmänohjaukseen.



4.1.3 Ohjauksen arviointi


Joutsan lukiossa ohjaustoimintaa arvioidaan vuosittain tehtävillä kyselyillä ja toimintaa kehitetään edelleen.




4.1.4 Henkilökohtaiset opiskelijan suunnitelmat (HOPS)


a.Opintosuunnitelma

Lukiolain 26 §:n 2 momentin mukaan henkilökohtainen opintosuunnitelma laaditaan opintojen alussa oppilaitoksen opetus- ja ohjaushenkilöstön tuella ja sitä päivitetään säännöllisesti opintojen edetessä. Se koostuu seuraavista osista: aikaisempi koulutus ja muu osaaminen, suomen/ruotsin kielen taito ja muu kielitaito sekä kielenopiskeluvalmiudet, hyväksi luettavat opinnot ja/tai oppimäärät sekä muu hyväksi luettava osaaminen, suoritettavat opinnot; lukio-opinnoissa eteneminen, opintojaksovalinnat, opiskeluolosuhteet, opintojen suorittamistavat ja mahdolliset erityiset opetusjärjestelyt, opiskeluvalmiudet ja mahdollinen tuen tarve, korkeakouluissa ja mahdollisesti muissa oppilaitoksissa toteutettavat opiskelu- ja/tai tutustumisjaksot, työelämän tutustumisjaksot sekä arvioitu opiskeluaika.

Opiskelusuunnitelma -portfolion runko laaditaan ensimmäisen vuoden syksyn aikana ja sitä kerrytetään lukio-opintojen ajan. Portfolioon kootaan opinto-ohjauksen tunneilla, muussa toiminnassa ja ryhmänohjauksessa saatavaa materiaalia. Opintosuunnitelmaa täydennetään ja muutetaan vuosittain tarpeen mukaan ja siinä noudatetaan valtakunnallista suunnitelman ohjeistusta. Päävastuussa sen toteutuksesta on opinto-ohjaaja. Lisäksi sen tekemisessä mukana voivat olla rehtori, ryhmänohjaaja, aineenopettaja, erityisopettaja sekä opiskeluhuoltohenkilökunta. Aiemmin ja muualla hankitun osaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta vastaa rehtori yhteistyössä opinto-ohjaajan ja aineenopettajien kanssa.


b. Ylioppilastutkintosuunnitelma

Joutsan lukiossa ylioppilastutkintosuunnitelmasta vastaa opinto-ohjaaja. Lisäksi rehtori ja aineenopettajat vastaavat osaltaan ylioppilastutkintoon ohjaamisesta. Suunnitelma tehdään ohjauskeskustelun ja oppituntien puitteissa lomakkeelle. Suunnitelma laaditaan yleensä toisen opiskeluvuoden keväällä, mutta poikkeuksia tehdään opiskelijakohtaisesti riippuen opiskelusuunnitelman mukaisesta opintojen kestosta.


c. Jatko-opinto- ja urasuunnitelma

Opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen jatko-opintosuunnitelma lukio-opintojen kuluessa. Se aloitetaan ensimmäisen lukuvuoden aikana osana portfolio työskentelyä, tai tarpeen mukaan, ja sitä täydennetään opintojen aikana. Tavoitteena on, että viimeistään opintojen loppuvaiheessa opiskelijalla on suunnitelma jatko-opintoja sekä mahdollisesti työelämää varten. Jatko-opiskelusuunnitelman laatimisesta vastaa opinto-ohjaaja.




4.1.5 Ohjaus siirtymävaiheissa



a. Siirtymävaiheen yhteistyö perusopetuksen kanssa

Perusopetuksen aikana tiedotetaan Joutsan, Luhangan ja Hartolan yläkoululaisille lukion toiminnasta ja opiskelumahdollisuuksista sekä jatkokoulutusmahdollisuuksista yhteistyössä yläkoulujen toimijoiden kanssa. 7. - 9. luokkien oppilaille järjestetään mahdollisuuksia tutustua lukion toimintaan yksittäin ja ryhmissä, huoltajia ja oppilaita varten järjestetään Hakijan ilta syyslukukaudella. Lukioon tulevista opiskelijoista pyydetään lähettäviltä kouluilta siirtotietoja opetuksen ja mahdollisen tuen järjestämiseksi oikea-aikaisesti.

b.Siirtymävaiheen- ja muu yhteistyö ammatillisen koulutuksen ja korkea-asteen kanssa

Yhteistyötä kehitetään alueellisesti ja valtakunnallisesti. Toimintamuotoja voivat olla vaihtojaksot tai kurssit ammatillisessa koulutuksessa (Gradia), lukiolaisille avoimet korkeakoulukurssit kontakti- tai etäopetuksena, vierailut toisen asteen oppilaitoksiin sekä korkeakouluihin ja muu kehitettävä yhteistyömuoto. Näiden mahdollisuuksien luomisessa tehdään alueellista yhteistyötä toisen asteen ja korkea-asteen koulutuksen toimijoiden kanssa.




4.1.6 Yhteistyötahot



a.Yhteistyö työ- ja yrityselämän kanssa sekä opiskelijoiden työelämäkokemukset

Joutsan lukio tekee tiivistä yhteistyötä paikallisen elinkeinoelämän kanssa. Muodot voivat vaihdella vuosittain ja työelämän muuttuvien tilanteiden mukaan. Lukioaikana voidaan toteuttaa eri mittaisia TET (työelämään tutustuminen) –jaksoja (OP4 TET-kurssi). Joka 3.vuosi toteutettava Ammattilaisten aamupäivä tuo työelämän vierailijat koululle ja antaa ajankohtaista tietoa työelämän haasteista. Lukion tai eri työyhteisöjen tiloissa voidaan järjestää erilaisia ammatti- ja yritysesittelyitä. Nämä toiminnot kirjataan vuosittaiseen opon toimintakalenteriin. Lisäksi voidaan hyväksilukea yrittäjyystoimintaa ja työelämäkokemuksia sovittavalla tavalla.

b. Yhteistyö TE-palveluiden, etsivän- sekä seurakunnan nuorisotyön kanssa

Opiskelijoita ohjataan lukioaikana TE-palvelujen käyttöön ja sisältöön. Toimintatapoja voivat olla TE-palveluiden toimijoiden etävierailut oppitunnilla, tutustuminen sähköisiin palveluihin oppitunneilla tai muu sopiva tapa. Lukiolaisemme voivat myös ottaa yhteyttä lähimpään Ohjaamoon. Joutsan kunnan etsivän nuorisotyöntekijän kanssa tehdään yhteistyötä opiskelijoiden jälkiohjauksessa. Etsivä nuorisotyö tukee ja ohjaa lukion päättäneitä nuoria aina 29 ikävuoteen saakka. Joutsan seurakunnan nuorisotyöntekijä on koululla opiskelijoiden tavoitettavissa ja hänen kanssaan voi keskustella itseä mietityttävistä asioista matalalla kynnyksellä.

 c. Yhteistyö sosiaalitoimen ja terveydenhoidon kanssa

Joutsan lukiolla on käytössä terveydenhoitajan, kuraattorin, psykiatrisen sairaanhoitajan ja psykologin palvelut. Lukiolaisille järjestetään kouluterveyskyselyt, joiden tuloksia tarkastellaan lukion opiskelijahuoltoryhmässä. Opiskelijahuoltoasioissa toimitaan yhteistyössä opiskelijan lähtökunnan sosiaalityön kanssa.




4.1.7 Esteettömyys Joutsan lukiossa

 

Joutsan lukio toimii B-siivessä, joka on suunniteltu fyysisesti esteettömäksi. Oppimisessa esteettömyyttä tuetaan testaamalla opiskelijoiden luki-taidot lukion alussa. Kaikille opiskelijoille laaditaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma, jossa määritellään oppimisen esteet ja toimenpiteet niiden lievittämiseksi lukiolain mukaan. Esteettömyyden takaamiseksi lukioon tulevilta pyydetään tietoja peruskouluaikaisista tukitoimista ja tarvittaessa niiden taustatiedoista. Lukio tarjoaa erityisopetusta sitä tarvitseville HOPS:issa sovittavalla tavalla tai muun tarpeen määrityksen kautta. Opettajilla on mahdollisuus antaa tukiopetusta tarvittaessa ja tukea oppimista HOPS:ssa määritellyillä tai muuten sovituilla tavoilla. Ylioppilaskirjoituksia varten opiskelijalle tehdään tarvittaessa ylioppilastutkintolautakunnan kulloistenkin määräysten mukainen erityisjärjestelyhakemus, jonka edellytyksiä ja ohjeita noudatetaan jo opintojen aikana. Jatko-opintoihin hakeutuessa opiskelija saa tarpeen mukaan yksilöllistä ohjausta korkeakoulujen esteettömyydestä opintoihin hakeutumisessa, opintojen suorittamisessa ja ammatissa toimimisesta tarvittaessa asiantuntijan apua käyttäen. Tiedottaminen on kaikille tasapuolista.



4.1.8. Jatko-ohjaus lukio-opintojen jälkeen



Joutsan lukion opinto-ohjaaja noudattaa jatko-ohjauksessa lukiolakia, jossa asia sanotaan seuraavasti:

“Opiskelijalla on oikeus saada ohjausta muihin opintoihin hakeutumisessa, jos hänen opiskeluoikeutensa lukiokoulutuksen oppimäärän suorittamiseen on päättymässä tai hän on ilmoittanut eroamisestaan (lukiolaki 714/2018, 25 § 3 mom.). Lukiokoulutuksen oppimäärän suorittaneella opiskelijalla, joka ei ole saanut jatko-opiskelupaikkaa tutkintoon johtavassa koulutuksessa, on oikeus saada opintoihin hakeutumiseen ja urasuunnitelmiin ohjausta oppimäärän suorittamisvuotta seuraavan vuoden aikana. Ohjauksesta vastaa koulutuksen järjestäjä, jonka oppilaitoksessa opiskelija on suorittanut oppimäärän. (Lukiolaki 714/2018, 25 § 4 mom.)”

 

4.2  Erityisopetus ja muu oppimisen tuki

Erityisopetuksen ja opiskeluhuollon osalta Joutsan lukiossa tehdään yhteistyötä Joutsan yhtenäiskoulun kanssa ja paikallista opetussuunnitelmaa arvioidaan ja täydennetään tarpeen mukaan yhdessä yhtenäiskoulun suunnitelman kanssa. 

 

4.3. Opiskeluhuolto

4.3.1. Opiskeluhuollon keskeiset periaatteet 

Näissä lukion opetussuunnitelman perusteissa määrätään opiskeluhuollon keskeisistä periaatteista,
opetustoimeen kuuluvan opiskeluhuollon tavoitteista sekä opetussuunnitelman ja oppilaitoskohtaisen
opiskeluhuoltosuunnitelman laatimisesta (lukiolaki 714/2018, 32 §; oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013,
13 § [muutettu lailla 1501/2016]). 

Yhteisöllinen opiskeluhuolto

Opiskeluhuoltoa toteutetaan ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä yhteisöllisenä opiskeluhuoltona. Opiskeluhuolto
on osa lukion toimintakulttuuria ja toimia, joilla edistetään opiskelijoiden osallisuutta, oppimista, hyvinvointia,
terveyttä ja sosiaalista vastuullisuutta. Lisäksi edistetään ja seurataan opiskeluyhteisön hyvinvointia sekä
opiskeluympäristön terveellisyyttä, turvallisuutta ja esteettömyyttä. (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki
1287/2013, 3 ja 4 §.) 

Yhteisöllisen opiskeluhuollon suunnittelun ja kehittämisen lähtökohtana on opiskelijan osallisuus, myönteinen
vuorovaikutus sekä aikuistuvan nuoren itsenäistymisen tukeminen. Kaikilla opiskelijoilla tulee olla
mahdollisuus osallistua yhteisöllisen opiskeluhuollon toimintatapojen kehittämiseen ja mielipiteensä
ilmaisemiseen opiskelijoita ja oppilaitosyhteisöä koskevissa asioissa (lukiolaki 714/2018, 33 §; oppilas- ja
opiskelijahuoltolaki 1287/2013, 18 §).  
Huoltajien mahdollisuutta osallistua yhteistyöhön tuetaan. Huoltajia kannustetaan osallistumaan yhteisöllisen
opiskeluhuollon kehittämiseen ja oppilaitosyhteisön hyvinvoinnin ja yhteistyön vahvistamiseen. Yhteistyötä
tehdään myös kunnassa nuorten hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta edistävien viranomaisten ja
toimijoiden kanssa. 
Lukiolain mukaan opiskelijalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön (lukiolaki 714/2018, 40 §). Siihen
kuuluu fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen turvallisuus. Opetuksen järjestämisen lähtökohtana on
opiskelijoiden ja henkilökunnan turvallisuuden takaaminen kaikissa tilanteissa. Opettajan tai rehtorin tulee
ilmoittaa tietoonsa tulleesta oppimisympäristössä tai koulumatkalla tapahtuneesta häirinnästä, kiusaamisesta,
syrjinnästä tai väkivallasta niistä epäillyn ja niiden kohteena olevan opiskelijan huoltajalle tai muulle lailliselle
edustajalle (lukiolaki 714/2018, 40 § 7 mom, muutettu lailla 165/2022).
   
Opiskelijoiden osallisuus opiskeluyhteisön turvallisuuden edistämisessä tukee hyvinvointia ja
tarkoituksenmukaista toimintaa turvallisuutta vaarantavissa tilanteissa. Opiskelijan on käyttäydyttävä muita
kiusaamatta ja syrjimättä sekä toimittava siten, ettei hän vaaranna muiden opiskelijoiden, oppilaitosyhteisön
tai opiskeluympäristön turvallisuutta tai terveyttä (lukiolaki 714/2018 30 § 2 mom, muutettu lailla 165/2022).
Turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen on osa lukion toimintakulttuuria, ja se otetaan huomioon kaikessa
lukion toiminnassa. 

Yksilökohtainen opiskeluhuolto

Yksilökohtaisella opiskeluhuollolla tarkoitetaan yksittäiselle opiskelijalle annettavia opiskeluhuollon palveluja,
joita ovat opiskeluterveydenhuollon palvelut, opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä yksittäistä
opiskelijaa koskeva monialainen yksilökohtainen opiskeluhuolto, jota toteutetaan monialaisessa
asiantuntijaryhmässä (oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013, 5 §). 
Yksilökohtaisen opiskeluhuollon tehtävänä on edistää hyvinvointia, terveyttä ja opiskelukykyä sekä tunnistaa
näihin ja opiskelijan elämäntilanteeseen liittyviä yksilöllisiä tarpeita. Tavoitteena on myös varhaisessa
vaiheessa ehkäistä ongelmia ja huolehtia tarvittavan tuen järjestämisestä. 
Yksilökohtaista opiskeluhuoltoa toteutetaan yhteistyössä opiskelijan kanssa ja hänen suostumuksellaan.
Opiskelijan omat toivomukset ja mielipiteet otetaan huomioon häntä itseään koskevissa toimenpiteissä ja
ratkaisuissa. Lähtökohtana on opiskelijaa arvostava, hänen mielipiteitään kuunteleva ja luottamusta rakentava
vuorovaikutus sekä opiskelijan itsenäinen asema opiskeluhuoltoon liittyvissä kysymyksissä. Opiskelijalle ja
hänen huoltajalleen annetaan tietoa yksittäisen opiskelijan oikeuksista opiskeluhuollossa sekä asioiden
käsittelyyn liittyvistä lain edellyttämistä menettelytavoista ja tietojen käsittelystä. (Oppilas- ja
opiskelijahuoltolaki 1287/2013, 11 ja 18 §.) 

Opiskeluhuoltoryhmät monialaisessa yhteistyössä

Opiskeluhuollon monialaiseen yhteistyöhön kuuluvien opiskeluhuoltoryhmien toiminta on osa opiskeluhuollon
kokonaisuutta. Opiskeluhuoltoryhmiä ovat 1) opiskeluhuollon ohjausryhmä, 2) oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltoryhmä sekä 3) tapauskohtaisesti koottava monialainen asiantuntijaryhmä. (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013, 14 § [muutettu lailla 1501/2016].) 

Koulutuksen järjestäjä asettaa opiskeluhuollon ohjausryhmän ja oppilaitoskohtaisen opiskeluhuoltoryhmän.
Yksittäistä opiskelijaa koskevat asiat käsitellään tapauskohtaisesti koottavassa asiantuntijaryhmässä. Kaikki
opiskeluhuoltoryhmät ovat monialaisia, mikä tarkoittaa, että ryhmässä on mukana opetushenkilöstöä sekä
opiskeluterveydenhuollon palveluja ja psykologi- ja kuraattoripalveluja edustavia jäseniä. Jokaisella kolmella
ryhmällä on omat tehtävät ja niiden perusteella määräytyvä kokoonpano. 

Opiskeluhuollon ohjausryhmä vastaa koulutuksenjärjestäjäkohtaisen opiskeluhuollon yleisestä suunnittelusta,
kehittämisestä, ohjauksesta ja arvioinnista. Sille asetetut tehtävät voi hoitaa myös muu tehtävään soveltuva
ryhmä. Ohjausryhmä voi olla myös kahden tai useamman koulutuksen järjestäjän yhteinen. Sama ryhmä voi
olla useamman koulutusmuodon yhteinen.

Oppilaitoskohtaisen opiskeluhuoltoryhmän tehtävänä on vastata oppilaitoksen opiskeluhuollon suunnittelusta,
kehittämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista. Ryhmää johtaa koulutuksen järjestäjän nimeämä edustaja.
Koulutuksen järjestäjä ja opiskeluhuollon palveluja tuottavat tahot päättävät yhdessä sen kokoonpanosta sekä
tehtäviin liittyvistä toimintatavoista. Opiskeluhuoltoryhmä voi tarvittaessa kuulla asiantuntijoita. Ryhmän
keskeinen tehtävä on oppilaitosyhteisön terveellisyyden, hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen sekä
muun yhteisöllisen opiskeluhuollon toteuttaminen ja kehittäminen. Oppilaitoskohtaisen
opiskeluhuoltoryhmän sijasta edellä kuvattuja tehtäviä voi hoitaa opetuksen järjestäjän nimeämä muu
tehtävään soveltuva monialainen oppilaitoskohtainen ryhmä (oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013, 14 §
[muutettu lailla 1501/2016]). 

Monialainen asiantuntijaryhmä kootaan yksittäisen opiskelijan tai opiskelijaryhmän opiskeluhuollon tuen
tarpeen selvittämiseksi ja palvelujen järjestämiseksi. Ryhmän kokoaa se opetushenkilöstön tai opiskeluhuollon
palvelujen edustaja, jolle asia työtehtävien perusteella kuuluu. Asiantuntijaryhmän tapauskohtainen
kokoonpano perustuu yksilölliseen harkintaan, käsiteltävään asiaan ja siinä vaadittavaan osaamiseen.
Asiantuntijaryhmään voidaan nimetä asiantuntijoita jäseneksi vain opiskelijan tai, ellei opiskelijalla
poikkeuksellisesti ole edellytyksiä arvioida annettavan suostumuksen merkitystä, hänen huoltajansa
suostumuksella. Asiantuntijaryhmä nimeää keskuudestaan vastuuhenkilön. Opiskelijan yksilöidyllä kirjallisella
suostumuksella hänen asiansa käsittelyyn voi osallistua myös muita tarvittavia opiskeluhuollon yhteistyötahoja
tai opiskelijan läheisiä (oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013, 19 §). 

4.4. Suunnitelma kurinpitokeinojen käyttämisestä ja niihin liittyvistä menettelyistä

4.4.1 Kurinpitotoimien käyttämistä ja menettelyjä koskevan suunnitelman sisältö

Lukiossa noudatamme lukiolaissa säädettyjä kurinpitotoimia:

  • Opetusta häiritsevä opiskelija voidaan määrätä poistumaan jäljellä olevan oppitunnin ajaksi luokkahuoneesta tai muusta tilasta, jossa opetusta annetaan, taikka oppilaitoksen järjestämästä tilaisuudesta
  • Opiskelijan osallistuminen opetukseen voidaan evätä enintään kolmen työpäivän ajaksi, jos on olemassa vaara, että toisen opiskelijan tai oppilaitoksessa tai muussa opetustilassa työskentelevän henkilön turvallisuus kärsii opiskelijan väkivaltaisen tai uhkaavan käyttäytymisen vuoksi taikka opetus tai siihen liittyvä toiminta vaikeutuu kohtuuttomasti opiskelijan häiritsevän käyttäytymisen vuoksi. Opetuksen epäämisen aikana opiskelijalle on järjestettävä mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti opiskelijahuollon psykologin tai kuraattorin kanssa.
  • Opiskelijalle, joka häiritsee opetusta tai muuten rikkoo järjestystä taikka menettelee vilpillisesti, voidaan antaa kirjallinen varoitus.
  • Jos rikkomus on vakava tai jos opiskelija jatkaa edellä tarkoitettua epäasiallista käyttäytymistä kirjallisen varoituksen saatuaan, hänet voidaan erottaa oppilaitoksesta määräajaksi, enintään yhdeksi vuodeksi, sekä erottaa asuntolasta määräajaksi tai opintojen jäljellä olevaksi ajaksi. Oppivelvollinen voidaan erottaa oppilaitoksesta enintään kolmeksi kuukaudeksi.

Lisäksi:

  • Opiskelijalla on mahdollisuus opiskelijahuollon palveluihin opetuksesta epäämisen aikana, sekä opetukseen palatessa. Lukion oppilashuoltoryhmän palveluja (mm. kuraattori) tarjotaan kyseisissä tilanteissa. (Lukiolaki 714/2018, 41 § 3 mom, muutettu lailla 165/2022)
  • Opiskelijan oikeusturva taataan kurinpitotoimissa. Opiskelijaa kuullaan mahdollisimman pian rike- ja häiriötilanteissa ja selvitys niistä käynnistetään samalla. 
  • Henkilökunta perehdytetään lukion kurinpitotoimiin. Oppitunnilla sattuneen kurinpitotoimen kirjaa wilmaan oppitunnin opettaja. Muissa tilanteissa sattuvat kurinpitotoimet wilmaan kirjaa kyseisen oppilaan ryhmänohjaaja. Selvityksen aloittaa apulaisrehtori. 
  • Laissa säädetyistä kurinpitoimista, lukion järjestyssäännöistä ja suunnitelmista tiedotetaan henkilöstöä, huoltajia ja opiskelijoita.
  • Kodin ja koulun välinen yhteistyö toimii kurinpidollisissakin asioissa.
  • Lukio tekee tarvittaessa yhteistyötä eri viranomaistahojen kanssa.
  • Kurinpitomallin toteutumista seurataan ja arvioidaan lukion sisäisellä ja ulkoisella arvioinnilla. 

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä