Joutsan lukiossa ohjausta järjestetään valtakunnallisen opetussuunnitelman tehtävien ja tavoitteiden mukaisesti.

4.1.1. Ohjauksen muodot

• Henkilökohtaiset ohjauskeskustelut opinto-ohjaajan kanssa vähintään yhden kerran 2.vuoden aikana ja opiskelijan tarpeen mukaan enemmänkin.
• Ryhmänohjaaja jututtaa omia opiskelijoitaan lukuvuosien aikana.

Ohjausprosessin aikana opiskelija suunnittelee opinto-ohjelmaansa siten, että hän tunnistaa ja huomioi jatko-opintojen ja työelämän tarjoamia mahdollisuuksia. Näitä asioita käsitellään ohjauksessa koko lukio-opintojen ajan.

4.1.2 Ohjauksen järjestäminen, toimijat ja työnjako

Joutsan lukiossa ohjauksen koordinointi kuuluu opinto-ohjaajalle, mutta siihen osallistuvat myös kaikki lukion opettajat, rehtorit ja muu henkilökunta:

Rehtori luo edellytykset toimivalle ohjaukselle sekä tukee käytännön ohjaustyötä ja opiskelijahuoltoa. Hän tiedottaa lukio-opintojen ja ylioppilastutkinnon suorittamista koskevista säännöistä, määräyksistä ja yleisinformaatiosta. Hän hyväksyy itsenäisen opiskelun ja muualla suoritettujen kurssien korvaavuudet ja opintojen hyväksiluvut.

Opinto-ohjaaja suunnittelee ohjauskokonaisuutta yhdessä rehtorin ja ryhmänohjaajien kanssa. Hän tekee yhteistyötä koulun muun ohjaus- ja opiskeluhuollon henkilöstön sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden, kotien ja perusopetuksen sekä jatkokoulutuksesta vastaavien oppilaitosten kanssa. Hän antaa luokkamuotoisen ohjauksen lisäksi henkilökohtaista ja pienryhmäohjausta. Hän ohjaa opintojen suunnitteluun, sujumiseen ja haasteisiin liittyvissä asioissa sekä päättövaiheessa jatko-opintoihin ja ammatti/urasuunnitelmiin liittyvissä yleisissä kysymyksissä. Opinto-ohjaaja järjestää mahdollisuuksia tutustua työelämään sekä toisen ja korkea-asteen koulutuspaikkoihin.

Ryhmänohjaaja tukee ryhmänsä ryhmäytymistä ja yhteisöllisyyden syntyä. Hän vastaa ryhmänsä opiskelijoiden opintojen etenemisen seurannasta ja yhteydenpidosta huoltajiin. Hän seuraa poissaoloja, käyttäytymistä ja opintomenestyksessä tapahtuvia muutoksia sekä opiskeluvaikeuksia ja toimii yhteistyössä opiskeluhuollon kanssa.

Aineenopettaja ohjaa opiskelijaa opettamansa aineen opiskelussa sekä tukee opiskelijaa kehittämään oppimaan oppimisen taitojaan ja valmiuksiaan. Opettaja osallistuu myös oman aineensa asiantuntijana jatko-opintoihin ohjaamiseen ja alan työelämään tutustumiseen. Hän seuraa opiskelijoiden poissaoloja, käyttäytymistä ja opintomenestyksessä tapahtuvia muutoksia ja mahdollisia opiskeluvaikeuksia.

Erityisopettaja tekee luki-testaukset lukion alussa. Erityisopettaja auttaa tukea tarvitsevia opiskelijoita henkilökohtaisesti, mutta hän voi myös olla mukana oppitunnilla tarvittaessa. Erityisopettaja auttaa ja tukee aineopettajia eriyttämistä ja tuen muotoja koskevissa asioissa. Myös S2- opetuksen koordinointi on erityisopettajan vastuulla.

Tutor-opiskelijat opastavat ja auttavat 1. vuositason opiskelijoita arkipäiväisissä koulunkäyntiin liittyvissä asioissa sekä osallistuvat ryhmäyttämiseen. He järjestävät koulun yhteisiä tapahtumia, edustavat koulua mm. vanhempainilloissa sekä vierailevat perusopetuksen 8.-9. luokilla kertomassa lukio-opiskelusta.

Opiskelija laatii opintojensa alussa henkilökohtaisen opiskelusuunnitelmansa ja seuraa sen toteutumista sekä päivittää sitä tarvittaessa. Opiskelijan velvollisuus on osallistua sekä henkilökohtaiseen että ryhmänohjaukseen.

4.1.3 Ohjauksen arviointi

Joutsan lukiossa ohjaustoimintaa arvioidaan vuosittain tehtävillä kyselyillä ja toimintaa kehitetään edelleen.

4.1.4 Henkilökohtaiset opiskelijan suunnitelmat (HOPS)

a. Opintosuunnitelma

Lukiolain 26 §:n 2 momentin mukaan henkilökohtainen opintosuunnitelma laaditaan opintojen alussa oppilaitoksen opetus- ja ohjaushenkilöstön tuella ja sitä päivitetään säännöllisesti opintojen edetessä. Se koostuu seuraavista osista: aikaisempi koulutus ja muu osaaminen, suomen/ruotsin kielen taito ja muu kielitaito sekä kielenopiskeluvalmiudet, hyväksi luettavat opinnot ja/tai oppimäärät sekä muu hyväksi luettava osaaminen, suoritettavat opinnot; lukio-opinnoissa eteneminen, opintojaksovalinnat, opiskeluolosuhteet, opintojen suorittamistavat ja mahdolliset erityiset opetusjärjestelyt, opiskeluvalmiudet ja mahdollinen tuen tarve, korkeakouluissa ja mahdollisesti muissa oppilaitoksissa toteutettavat opiskelu- ja/tai tutustumisjaksot, työelämän tutustumisjaksot sekä arvioitu opiskeluaika.

Opiskelusuunnitelma -portfolion runko laaditaan ensimmäisen vuoden syksyn aikana ja sitä kerrytetään lukio-opintojen ajan. Portfolioon kootaan opinto-ohjauksen tunneilla, muussa toiminnassa ja ryhmänohjauksessa saatavaa materiaalia. Opintosuunnitelmaa täydennetään ja muutetaan vuosittain tarpeen mukaan ja siinä noudatetaan valtakunnallista suunnitelman ohjeistusta. Päävastuussa sen toteutuksesta on opinto-ohjaaja. Lisäksi sen tekemisessä mukana voivat olla rehtori, ryhmänohjaaja, aineenopettaja, erityisopettaja sekä opiskeluhuoltohenkilökunta. Aiemmin ja muualla hankitun osaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta vastaa rehtori yhteistyössä opinto-ohjaajan ja aineenopettajien kanssa.

Joutsan lukiossa ylioppilastutkintosuunnitelmasta vastaa opinto-ohjaaja. Lisäksi rehtori ja aineenopettajat vastaavat osaltaan ylioppilastutkintoon ohjaamisesta. Suunnitelma tehdään ohjauskeskustelun ja oppituntien puitteissa lomakkeelle. Suunnitelma laaditaan yleensä toisen opiskeluvuoden keväällä, mutta poikkeuksia tehdään opiskelijakohtaisesti riippuen opiskelusuunnitelman mukaisesta opintojen kestosta.

Opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen jatko-opintosuunnitelma lukio-opintojen kuluessa. Se aloitetaan ensimmäisen lukuvuoden aikana osana portfolio työskentelyä, tai tarpeen mukaan, ja sitä täydennetään opintojen aikana. Tavoitteena on, että viimeistään opintojen loppuvaiheessa opiskelijalla on suunnitelma jatko-opintoja sekä mahdollisesti työelämää varten. Jatko-opiskelusuunnitelman laatimisesta vastaa opinto-ohjaaja.

4.1.5 Ohjaus siirtymävaiheissa

Perusopetuksen aikana tiedotetaan Joutsan, Luhangan ja Hartolan yläkoululaisille lukion toiminnasta ja opiskelumahdollisuuksista sekä jatkokoulutusmahdollisuuksista yhteistyössä yläkoulujen toimijoiden kanssa. 7. - 9. luokkien oppilaille järjestetään mahdollisuuksia tutustua lukion toimintaan yksittäin ja ryhmissä, huoltajia ja oppilaita varten järjestetään Hakijan ilta syyslukukaudella. Lukioon tulevista opiskelijoista pyydetään lähettäviltä kouluilta siirtotietoja opetuksen ja mahdollisen tuen järjestämiseksi oikea-aikaisesti.

Yhteistyötä kehitetään alueellisesti ja valtakunnallisesti. Toimintamuotoja voivat olla vaihtojaksot tai kurssit ammatillisessa koulutuksessa (Gradia), lukiolaisille avoimet korkeakoulukurssit kontakti- tai etäopetuksena, vierailut toisen asteen oppilaitoksiin sekä korkeakouluihin ja muu kehitettävä yhteistyömuoto. Näiden mahdollisuuksien luomisessa tehdään alueellista yhteistyötä toisen asteen ja korkea-asteen koulutuksen toimijoiden kanssa.

4.1.6 Yhteistyötahot

a.Yhteistyö työ- ja yrityselämän kanssa sekä opiskelijoiden työelämäkokemukset

Joutsan lukio tekee tiivistä yhteistyötä paikallisen elinkeinoelämän kanssa. Muodot voivat vaihdella vuosittain ja työelämän muuttuvien tilanteiden mukaan. Lukioaikana voidaan toteuttaa eri mittaisia TET (työelämään tutustuminen) –jaksoja (OP4 TET-kurssi). Joka 3.vuosi toteutettava Ammattilaisten aamupäivä tuo työelämän vierailijat koululle ja antaa ajankohtaista tietoa työelämän haasteista. Lukion tai eri työyhteisöjen tiloissa voidaan järjestää erilaisia ammatti- ja yritysesittelyitä. Nämä toiminnot kirjataan vuosittaiseen opon toimintakalenteriin. Lisäksi voidaan hyväksilukea yrittäjyystoimintaa ja työelämäkokemuksia sovittavalla tavalla.

b. Yhteistyö TE-palveluiden, etsivän- sekä seurakunnan nuorisotyön kanssa

Opiskelijoita ohjataan lukioaikana TE-palvelujen käyttöön ja sisältöön. Toimintatapoja voivat olla TE-palveluiden toimijoiden etävierailut oppitunnilla, tutustuminen sähköisiin palveluihin oppitunneilla tai muu sopiva tapa. Lukiolaisemme voivat myös ottaa yhteyttä lähimpään Ohjaamoon. Joutsan kunnan etsivän nuorisotyöntekijän kanssa tehdään yhteistyötä opiskelijoiden jälkiohjauksessa. Etsivä nuorisotyö tukee ja ohjaa lukion päättäneitä nuoria aina 29 ikävuoteen saakka. Joutsan seurakunnan nuorisotyöntekijä on koululla opiskelijoiden tavoitettavissa ja hänen kanssaan voi keskustella itseä mietityttävistä asioista matalalla kynnyksellä.

 c. Yhteistyö sosiaalitoimen ja terveydenhoidon kanssa

Joutsan lukiolla on käytössä terveydenhoitajan, kuraattorin, psykiatrisen sairaanhoitajan ja psykologin palvelut. Lukiolaisille järjestetään kouluterveyskyselyt, joiden tuloksia tarkastellaan lukion opiskeluhuoltoryhmässä. Opiskeluhuoltoasioissa toimitaan yhteistyössä opiskelijan lähtökunnan sosiaalityön kanssa.

4.1.7 Esteettömyys Joutsan lukiossa

Joutsan lukio toimii B-siivessä, joka on suunniteltu fyysisesti esteettömäksi. Oppimisessa esteettömyyttä tuetaan testaamalla opiskelijoiden luki-taidot lukion alussa. Kaikille opiskelijoille laaditaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma, jossa määritellään oppimisen esteet ja toimenpiteet niiden lievittämiseksi lukiolain mukaan. Esteettömyyden takaamiseksi lukioon tulevilta pyydetään tietoja peruskouluaikaisista tukitoimista ja tarvittaessa niiden taustatiedoista. Lukio tarjoaa erityisopetusta sitä tarvitseville HOPS:issa sovittavalla tavalla tai muun tarpeen määrityksen kautta. Opettajilla on mahdollisuus antaa tukiopetusta tarvittaessa ja tukea oppimista HOPS:ssa määritellyillä tai muuten sovituilla tavoilla. Ylioppilaskirjoituksia varten opiskelijalle tehdään tarvittaessa ylioppilastutkintolautakunnan kulloistenkin määräysten mukainen erityisjärjestelyhakemus, jonka edellytyksiä ja ohjeita noudatetaan jo opintojen aikana. Jatko-opintoihin hakeutuessa opiskelija saa tarpeen mukaan yksilöllistä ohjausta korkeakoulujen esteettömyydestä opintoihin hakeutumisessa, opintojen suorittamisessa ja ammatissa toimimisesta tarvittaessa asiantuntijan apua käyttäen. Tiedottaminen on kaikille tasapuolista.

4.1.8. Jatko-ohjaus lukio-opintojen jälkeen

Joutsan lukion opinto-ohjaaja noudattaa jatko-ohjauksessa lukiolakia, jossa asia sanotaan seuraavasti:

“Opiskelijalla on oikeus saada ohjausta muihin opintoihin hakeutumisessa, jos hänen opiskeluoikeutensa lukiokoulutuksen oppimäärän suorittamiseen on päättymässä tai hän on ilmoittanut eroamisestaan (lukiolaki 714/2018, 25 § 3 mom.). Lukiokoulutuksen oppimäärän suorittaneella opiskelijalla, joka ei ole saanut jatko-opiskelupaikkaa tutkintoon johtavassa koulutuksessa, on oikeus saada opintoihin hakeutumiseen ja urasuunnitelmiin ohjausta oppimäärän suorittamisvuotta seuraavan vuoden aikana. Ohjauksesta vastaa koulutuksen järjestäjä, jonka oppilaitoksessa opiskelija on suorittanut oppimäärän. (Lukiolaki 714/2018, 25 § 4 mom.)”