Esiopetuksen toimintasuunnitelma 2021-2022
Esiopetuksen toimintasuunnitelma 2021-2022
ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2021–2022
1. ESIOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI JA TOIMINNALLISET TAVOITTEET
Jokioisten esiopetuksen toimintasuunnitelma laaditaan opetushallituksen esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden 2014 ja Seudullisen esiopetussuunnitelman 2016 pohjalta huomioiden Jokioisten omaleimaisuuden.
Jokioisilla esiopetus tukee lapsen kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä, oppimista ja identiteetin kehittymistä yhteistyössä perheiden kanssa turvallisessa ja kannustavassa ympäristössä. Toiminta perustuu lapsilähtöisyyteen, jossa otetaan huomioon lapsen persoonallisuus, yksilölliset tarpeet, kehitystaso, vahvuudet ja mielenkiinnon kohteet. Lapsella on oikeus oppia leikkien ja iloiten oppimisestaan. Esiopetus tarjoaa lapsille tilaisuuksia vuorovaikutukseen, ilmaisun eri muotoihin ja uusin kokemuksiin. Esiopetuksessa otetaan myönteisellä tavalla huomioon lasten erilaiset kielelliset, kulttuuriset, katsomukselliset ja uskonnolliset taustat.
Toiminnassa on tärkeää aikuisen ja lapsen aktiivinen vuorovaikutus, toimiminen koko ryhmänä ja erilaisissa pienryhmissä ja lasten keskinäisen toiminnan vahvistaminen. Aikuinen ohjaa ja havainnoi lasten toimia kannustaen ja opastaen lapsen ollessa aktiivinen toimija. Toiminnan suunnittelua, toteutusta ja arviointia tehdään yhdessä lasten kanssa lasten toiveita kuunnellen. Huoltajien osallisuus ja vaikutusmahdollisuus opetussuunnitelman sisältöihin varmistetaan vanhempainilloissa, keskusteluissa ja kyselyin luottamuksellisuuden säilyttäen.
Työtavat ovat esiopetukseen soveltuvia, toiminnallista oppimista käytetään paljon, samoin oppimista leikin keinoin. Päivittäin annetaan riittävästi aikaa leikille niin sisällä kuin ulkona.
Tunne- ja vuorovaikutustaitoja, itsetuntoa, empatiakykyä, ristiriitatilanteiden ja tunteiden käsittelytaitoja ja yhteishenkeä vahvistetaan ja tuetaan aktiivisesti.
Kiusaamisen ehkäisyn toimenpiteet on kirjattu kunkin esiopetuspaikan kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän ehkäisysuunnitelmiin. Turvalliseen kasvuympäristöön kiinnitetään aktiivisesti huomiota kaikessa toiminnassa. Syksyllä sekä varhaiskasvatuksessa että esiopetuksessa otettiin käyttöön Kiusaamiseen puuttuminen ja seuranta- lomake.
Esiopetuksessa painotetaan kotiseudun ja lähiympäristön merkitystä lapsen kasvulle. Oppimisympäristönä hyödynnetään päiväkotien ja koulujen lisäksi myös lähiympäristöä monin tavoin. Esiopetustoimintaan sisältyy retkiä mm. luontoon ja Elonkierto-puistoon. Esiopetuksessa hyödynnetään kuntaan laadittua Kestävän kehityksen toimintaopasta.
Urheilukenttää käytetään ahkerasti ympäri vuoden, sekä annetaan liikenneturvallisuusopetusta taajama- alueella. Kunnan kirjastoa käytetään säännöllisesti, liikuntasaleja käytetään mahdollisuuksien mukaan.
Systemaattisella havainnoinnilla ja dokumentoinnilla ja tarvittaessa tukitoimia lisäämällä vahvistetaan lapsen kasvua ja oppimista.
Esiopetuksen yhtenäisiin toimintatapoihin ja hyvään laatuun Jokioisten kunnassa panostetaan säännöllisillä esiopetushenkilöstön yhteisillä keskusteluilla, suunnitteluilla, arvioinneilla ja koulutuksilla.
2. ESIOPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN
2.1 Esiopetuspaikat ja kaksivuotinen esiopetuksen kokeilu
Esiopetusta järjestetään lukuvuonna 2021-2022 Teerimäen päiväkodin Talitinttien ja Punatulkkujen ryhmissä ja Miinan esiopetusryhmässä sekä Mäntypuiston päiväkodissa Käpysten ryhmässä. (Miinan esiopetusryhmä toimii Teerimäen ns. satelliittina.) Kaksivuotiseen esiopetuskokeiluun kuuluvia lapsia on Teerimäen päiväkodin kaikissa ryhmissä sekä Mäntypuiston Neulasten ryhmässä.
Esiopetusaika on klo 9-13, Mäntypuistossa 8.30-12.30. Esiopetuksen lisäksi järjestetään täydentävää varhaiskasvatusta tarpeen mukaan Teerimäessä ja Mäntypuistossa. Mäntypuistossa järjestetään myös vuorohoitoa. Esiopetukseen osallistuu toimintavuonna 52 lasta ja kokeiluun osallistuvia lapsia 30.
Varhaiskasvatuksen opettajina esiopetuksessa toimivat lukuvuonna 2021-2022:
Teerimäki:
Esiopetuksesta vastaavat opettajat: Anna Järvinen, Maarit Ryhänen ja Teija Lumme.
Varhaiskasvatuksen opettajat: Minna Heinämäki, Marika Tuomola ja Emilia Pakarinen.
Miina: Leena Simola
Mäntypuisto:
Esiopetuksesta vastaavat opettajat: Marjo Ramstadius ja Anu Nokkala
Varhaiskasvatuksen opettaja: Aino Rantanen.
Lisäksi esiopetusryhmissä työskentelee tarpeen mukaan varhaiskasvatuksen lastenhoitajia ja avustajia.
Varhaiskasvatuksen erityisopettajana toimii Ulla Heinämäki.
Kaksivuotisen esiopetuksen kokeilun tarkoituksena on:
• vahvistaa koulutuksellista tasa-arvoa
• kehittää esiopetuksen laatua ja vaikuttavuutta
• selvittää varhaiskasvatuksen sekä esi- ja alkuopetuksen välisiä jatkumoita
• selvittää perheiden palveluvalintoja
• saada tietoa kaksivuotisen esiopetuksen vaikutuksista lasten kehitys- ja oppimisedellytyksiin, sosiaalisiin taitoihin ja terveen itsetunnon muodostumiseen.
Kaksivuotisen esiopetuksen kokeilu on osa Opetus- ja kulttuuriministeriön Oikeus oppia –kehittämisohjelmaa. Opetushallitus laati kokeilulle opetussuunnitelman perusteet. Jokioisten paikalli-nen suunnitelma on vielä tässä vaiheessa kesken, mutta toiminta aloitettu valtakunnallisen suunnitelman mukaisesti. Kokeilun toteutumista selvitetään seuraamalla ja arvioimalla kokeilun toimeenpanoa, kohdejoukkoa, kokeilun pedagogisia ja toiminnallisia käytäntöjä sekä kokeilun opetussuunnitelman perusteita ja paikallisia opetussuunnitelmia. Kokeilukunnan tulee osallistua ulkopuoliseen toimintan-sa arviointiin. Tutkimushankkeella saatua tietoa käytetään valtakunnallisen päätöksenteon pohjana
2.2 Ajankohdat ja tuntimäärä
Esiopetuksen toiminta-ajat:
Syyslukukausi 11.8. - 20.12.2021
Syyslomaviikko 18.10. - 24.10.2021 (vko 42)
Talviloma 28.2. - 6.3.2022 (vko 9)
Kevätlukukausi 10.1. - 3.6.2022
Esiopetusta tulee järjestää perusopetusasetuksen mukaan vähintään 700 tuntia lukuvuoden aikana. Työ- ja loma-ajat noudattavat koulun työ- ja loma-aikoja, lukuun ottamatta mahdollisia lauantaityöpäiviä tai koulujen päättäjäispäiviä, ellei erikseen toisin sovita. Esiopetusta annetaan pääsääntöisesti 20 h/vko, 4 h/päivä.
Toimintavuonna 2021-2022 esiopetustunteja on Jokioisilla 756.
3. ESIOPETUKSEN TYÖNORGANISOINTI
3.1 Tavoitteet ja painopistealueet
Esiopetus on suunnitelmallista ja tavoitteellista toimintaa. Sen tavoitteena on edistää lasten kehitys- ja oppimisedellytyksiä sekä vahvistaa lasten sosiaalisia taitoja ja tervettä itsetuntoa leikin ja myönteisten oppimiskokemusten avulla.
Esiopetus toteutetaan yhteistyössä huoltajien kanssa jolloin yksilölliset tavoitteet tukevat lapsen kasvua ja oppimista. Esiopetuksessa havainnoidaan ja tuetaan lapsen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kehitystä sekä hänen tietojensa ja taitojensa kehittymistä. Tavoitteena on lapsen myönteisen minäkäsityksen vahvistaminen arvostavan vuorovaikutuksen, monipuolisten oppimiskokemusten sekä kannustavan palautteen avulla.
Esiopetuksen yhteiset tavoitteet on ryhmitelty viideksi kokonaisuudeksi ja kuhunkin kokonaisuuteen on koottu tavoitteita, joilla on toisiinsa liittyviä kasvatuksellisia ja opetuksellisia
tehtäviä. Eri kokonaisuuksien tavoitteita ja sisältöjä yhdistellään pedagogisesti tarkoituksenmukaisella tavalla opetuksen oppimiskokonaisuuksia muodostettaessa.
3.2 Tapahtumat ja retket
Tapahtumia pyritään järjestämään lasten mielenkiinnon, toiveiden ja suunnitelmien mukaisesti. Tapahtumia järjestetään yhteistyössä koko varhaiskasvatuksen ja esiopetusryhmien kesken ja kukin omissa ryhmissään ryhmälleen sopivilla tavoilla.
Alustavia suunniteltuja tapahtumia lukuvuodelle 2021-2022 (mikäli epidemiatilanne sallii):
Elokuu/Syyskuu:
Lasten suunnittelemat retket
Retket lähiympäristöön (metsä, Elonkierto, Rantabulevardi, urheilukenttä jne.)
Teatteri Mukamas: Hiiren suuri seikkailu
Tiedeviikko Elonkierrossa
Hevosviikko
Virtuaalinen kirjailijavierailu
Lokakuu:
Nallepäivä
Syystempaus Kartanonpuistossa
Syysnaamiaiset
Syysretki Eerikkilään
Etäkonsertti
Lukuviikko
Marraskuu:
Isien huomioiminen (isänpäivä)
Lapsen oikeuksien viikko
Pikkujoulut
Jokioisten joulunavaus
Joulukuu:
Itsenäisyyspäiväjuhlat
Eskareiden korttitervehdys jokaiselle kunnan veteraanille
Pikkujoulut
Esiintyminen Intalankartanossa
Joulujuhlat
Elonkierron tonttupolku
Tammikuu:
Sadas eskaripäivä - juhla (Miina ja Teerimäki)
Eskareiden kirjaleikit (yhteistyössä kirjaston kanssa) jatkuvat kevätkaudella
Helmikuu:
Laskiaisrieha
Ystävänpäiväjuhlat
Kalevalanpäivä (kansanperinne)
Mahdollinen yhteistyötapahtuma alkuopetuksen kanssa
Maaliskuu:
Isovanhempien vierailut / läheisen aikuisen päivä
2015-syntyneiden uimakoulu
Huhtikuu:
Noitavalkeat
Pääsiäistapahtumat
Pääsiäispolku Elonkierrossa
Lukuviikko
Liikenneturvallisuuspäivä
Toukokuu:
Vappujuhlat
Äitien huomioiminen (äitienpäivä)
Koulukuraattorin vierailu
Koulutulokkaiden tutustumispäivä esiopetuspäivän aikana
Eskareiden juhlaruokailu ravintolassa
Kevätretket ja kevätjuhlat
Kesäkuu:
Tapulimakasiinin varhaiskasvatuksen taidenäyttely vuoden aikana tehdyistä käden töistä.
Lukuvuoden alussa tehdyn suunnitelman lisäksi vuoden aikana järjestetään muita tapahtumia ja retkiä mahdollisuuksien ja tarpeen mukaan. Retkiä ja tutustumiskäyntejä lähiympäristöön, luontoon ja Elonkiertoon tehdään ympäri vuoden. Kirjaston kanssa tehdään yhteistyötä koko toimintavuoden ajan monin eri tavoin (mahdollisuus varata lainauskäyntiaikoja etukäteen, erilaiset tapahtumat ja näyttelyt, lukukampanjat, eskareiden kirjaleikit, lukuvinkkilistat). Liikuntavuorot Datumin tai Miinan koulun salissa.
3.3 Yhteistyötahot
Huoltajat:
Huoltajien kanssa tehdään aktiivista yhteistyötä. Käytössä on WILMA ja Pedanet. Lisäksi käydään keskusteluja palavereissa (käytössä Teams- yhteydet tarpeen mukaan), vanhempainilloissa, tuonti- ja hakutilanteissa, tiedotetaan tekstiviestein, puhelimitse, kirjallisilla tiedotteilla ja ilmoitustauluilla. Jokaiselle lapselle laaditaan yhdessä huoltajien kanssa esiopetuksen alussa oppimissuunnitelma, jota arvioidaan koko lukuvuoden ajan. Kevään palaverissa käydään läpi oppimissuunnitelman toteutuminen yhdessä lapsen ja huoltajien kanssa ja sovitaan tiedon siirtämisestä lapsen tulevalle opettajalle. Huoltajilla on mahdollisuus milloin tahansa pyytää palaveria lapseen ja esiopetusasioihin liittyen. Jos työntekijöillä herää huoli lapsen hyvinvoinnista, pidetään ”Lapset puheeksi”-menetelmän mukainen keskustelu vanhempien kanssa mahdollisine jatkotoimenpiteineen.
Muut yhteistyötahot:
Lapsen kasvun ja oppimisen tueksi voidaan käyttää eri asiantuntijoiden palveluja mm. varhaiskasvatuksen erityisopettaja, koulukuraattori, koulupsykologi, neuvola, perheneuvola, puheterapia ja toimintaterapia.
Koulujen kanssa tehdään yhteistyötä, että lapsen siirtyminen kouluun onnistuisi mahdollisimman hyvin. Muita keskeisiä yhteistyötahoja ovat päivähoito, kirjasto, seurakunta, Luke, palokunta ja poliisi.
3.4 Esiopetuskuljetukset
Oppilaiden koulukuljetukset järjestetään perusopetuslain sekä koulutuslautakunnan erikseen tekemien päätösten mukaisesti. Jokioisilla koulutuslautakunnan päätöksen mukaan esikouluikäiset saavat ikänsä ja edellytystensä perusteella maksuttoman kuljetusedun, mikäli kuljettava matka on yli kolme (3) kilometriä. Matkan vaikeudesta, rasittavuudesta tai vaarallisuudesta päätetään jokaisen lapsen kohdalla tarvittaessa erikseen. Esiopetuksessa oleva lapsi on oikeutettu maksuttomaan kuljetukseen vain, mikäli hän osallistuu esiopetukseen hänelle määrätyssä lähiesiopetustoimipaikassaan. Miinan koulun koulunkäynninohjaajat valvovat Miinan esioppilaiden koulukyydin odotuksia ennen ja jälkeen varsinaisen esiopetusajan. Mikäli esiopetuksen lisäksi tarvitaan päivähoitoa, huoltajat järjestävät kuljetuksen itse. Esiopetuskuljetuksen myöntämisestä päättää varhaiskasvatuksen johtaja, kuljetusjärjestelyistä Miinan koulun rehtori.
3.5 Johtamistoiminta
Jokioisten kunnassa varhaiskasvatusta (päivähoito ja esiopetus) johtaa koulutuslautakunnan alaisuudessa varhaiskasvatuksen johtaja. Varhaiskasvatuksen johtajan tehtävä on huolehtia varhaiskasvatuksen taloudesta, henkilöstöhallinnosta, varhaiskasvatuksen pedagogisesta kehittämisestä, työntekijöiden johtamisesta, toiminnan arvioinnin kokonaisuudesta sekä asiakaspalvelusta. Esiopetuksessa varhaiskasvatuksen opettajat vastaavat esiopetusryhmänsä toiminnasta, opetuksen suunnittelusta, toteuttamisesta, kehittämisestä ja esiopetustoiminnan arvioinnista omalta osaltaan. Varhaiskasvatuksen opettajat, varhaiskasvatuksen erityisopettaja ja varhaiskasvatuksen johtaja tapaavat toisiaan säännöllisesti palaverissa. Näissä tapaamisissa käydään läpi esiopetuksen pedagogisia linjauksia, toiminnan kehittämistä, arviointia ja käytännön toimintaa ja järjestelyjä.
4. OPPIMISEN EHEYTTÄMINEN JA MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET
4.1 Ilmaisun monet muodot
Taito- ja taidekasvatuksella tuetaan luovuutta, mielikuvitusta ja itseilmaisun kehittymistä. Omakoh-taiset elämykset ja leikit eri taiteiden alueilla rikastuttavat lasten ajatus-, kokemus- ja tietomaailmaa ja innostavat lapsia kokeilemaan uusia ilmaisun muotoja. Monipuolisen taiteellisen ilmaisun aihepiirit ovat usein sidoksissa muuhun opetukseen ja tukevat lapsen yksilöllistä kehittymistä.
Lasten omia mielenkiinnon kohteita työstetään monin eri ilmaisun keinoin.
Toimintamuotoina on askartelu, rakentelu, tekstiili- ja tekninen käsityö, kuvallinen ilmaisu. Musiikki-kasvatuksella tuetaan lapsen luontaista musikaalisuutta, jolle on ominaista musiikin ja liikkumisen läheinen yhteenkuuluvuus, ilo ja spontaanius. Lapsia rohkaistaan suulliseen ja keholliseen ilmaisuun monipuolisten harjoitusten ja leikin avulla. Opetuksessa hyödynnetään loruja, runoja sekä lasten kirjallisuutta. Ilmaisumuotona voidaan käyttää draamaa, sanataidetta ja tanssia.
Mahdollisuuksien mukaan tehdään yhteistyötä paikallisten taiteentekijöiden kanssa sekä osallistutaan kulttuuriyhdistys Kuvion järjestämiin tilaisuuksiin.
Kuntaan on laadittu Kulttuurikasvatussuunnitelma yhdessä kulttuuriyhdistys Kuvion kanssa, Pikku MIINAN Kulttuuripolku 2018 ja sitä päivitetään kahden vuoden välein.
4.2 Kielen rikas maailma
Esiopetusiässä kielestä tulee yhä vahvemmin lasten ajattelun, ilmaisun ja vuorovaikutuksen väline, jonka avulla he jäsentävät arkeaan ja rakentavat maailmankuvaansa. Esiopetuksen tehtävänä on tukea lasten kielellisten taitojen kehitystä, vahvistaa lasten kiinnostusta puhuttua kieltä sekä luke-mista ja kirjoittamista kohtaan. Erilaisten viestien tulkitseminen ja tuottaminen suullisesti ja viestin-nän välineitä käyttäen ovat osa monilukutaitoa sekä tieto- ja viestintäteknologian osaamista. Esiope-tuksen tehtävänä on tukea lasten kielellisten taitojen kehittymistä kokonaisvaltaisesti. Kielen kehitys-tä tuetaan saduin, runoin, loruin, sadutuksin, kerronnalla, sanaleikeillä ja tavutuksilla. Aikuinen toimii hyvän kielen käytön mallina. Tutustutaan kirjaimiin ja äänteisiin. Monipuolinen liikkuminen ja erilaiset leikit ovat tärkeitä myös kielellisten valmiuksien kehittymisen kannalta. Oman kehon hahmottami-nen sekä rytmisyyden ja koordinaation kehittyminen ovat tärkeitä kielellisten taitojen oppimiselle. Erilaisiin kieliin ja murteisiin kiinnitetään positiivista huomiota. Pyritään siihen, että monikulttuurisuus ja kansainvälisyys rikastuttaisivat yhteisöä ja kasvattaisivat suvaitsevuuteen. Hyödynnetään LUKU-LUMO monikielistä kuvakirjapalvelua.
4.3 Minä ja meidän yhteisömme
Lapsen osallisuutta oma ryhmän toimintaan ja laajemminkin muun esiopetuksen ja päivähoidon
kanssa vahvistetaan eri toimintamuodoin. Hyvät tavat ja vuorovaikutustaitojen vahvistaminen ovat osa päivittäistä toimintaa. Vuorovaikutustaitoja harjoitellaan arjen tilanteissa sekä erilaisten tunne- ja vuorovaikutus materiaalinen pohjalta (esim. Muksuoppi, Askeleittain – ohjelma, MiniVerso- sovittelu). Ryhmässä harjoitellaan päivittäin hyviä kaveritaitoja ja toisten hyväksymistä.
Tutustutaan ryhmän erilaisista taustoista sekä kansallisuuksista olevien lasten kulttuuriin. Lasten kanssa keskustellaan erilaisista katsomuksista. Tutustutaan kirkollisiin toimituksiin ja seurakunnan työntekijät vierailevat kerran kuussa esiopetusryhmissä pitämässä pyhäkouluhetken. Näihin tilaisuuksiin osallistutaan vapaaehtoisesti perheiden toiveen mukaan ja muille järjestetään korvaavaa laadukasta toimintaa.
Laajempana tavoitteena on vahvistaa lasten valmiuksia ymmärtää yhteiskunnan monimuotoisuutta. Aihetta lähestytään historiallisesta ja yhteiskunnallisesta sekä etiikan ja katsomusten näkökulmista. Lähiyhteisön menneisyyttä sekä ajankohtaisia asioita pohtimalla suunnataan lasten mielenkiintoa yhteiskunnallisiin asioihin lapsen ikätasoa vastaavalla tavalla. Tavoitteena on saada lapsi kiinnostumaan omasta lähiympäristöstään ja sen menneisyydestä. Lasten toimintaympäristö, lähiluonto ja rakennettu ympäristö, sekä muut esiopetuksen oppimisympäristöt tarjoavat runsaasti aineksia lasten oppimiselle. Tärkeää on opetuksen liittäminen lasten omaan kokemusmaailmaan ja toimintaympäristöön. Lasten kanssa keskustellaan mediakriittisyydestä, mikä on totta ja mikä ei. Tuetaan ja vahvistetaan lapsen ajattelun taitoja, mielipiteen ilmaisua, perustelua ja erilaisten mielipiteiden kunnioittamista.
4.4 Tutkin ja toimin ympäristössäni
Opetuksessa tutustutaan tutkivaan työtapaan. Lapsia rohkaistaan tekemään kysymyksiä ja etsimään niihin yhdessä selityksiä. Harjoitellaan ongelmanratkaisua ajattelun taitoja kehittäen. Esiopetus toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa otetaan huomioon lasten yksilöllisyys sekä ryhmä- että projektitaitojen harjoittelu. Valmiuksien harjoittelu tapahtuu leikin, toiminnan ja välineiden avulla. Hyödynnetään monipuolisia oppimisympäristöjä, kuten luontoa ja esiopetustilaa. Ongelmanratkaisutaitoja harjoitellaan yksin ja ryhmässä. Tärkeää on oppimisen ilo ja onnistumisen kokemukset.
Lasten matemaattisia valmiuksia kartoitetaan esiopetuksen alkaessa ja seurataan esiopetusvuoden ajan. Tavoitteena on tarjota oivaltamisen ja oppimisen iloa matemaattisen ajattelun eri vaiheissa oleville lapsille. Matemaattista ajattelua vahvistetaan arkipäivän tilanteissa ja toimissa huomioiden tilanteita myös matematiikan näkökulmasta: lasta ohjataan huomioimaan muutoksia, tekemään vertailuja ja laskemaan eri asioita. Matemaattisia taitoja harjoitellaan arjen eri toimintoihin eheyttäen.
Leikki, pelit, liikunta, musiikki ja monipuolinen toiminta tuottavat lapsille myönteisiä matemaattisia kokemuksia. Tieto- ja viestintäteknologiaa hyödynnetään esim. oppimispeleissä, numeroiden/kirjaimien harjoittelussa, muotojen piirtämisessä, omien ajatusten ja tuotosten esille tuomisessa ja dokumentoinnissa. Esiopetusvuoden aikana harjoitellaan seuraavia matematiikan valmiuksia; lukukäsite, lukujonotaidot, lukumäärät, nimeäminen, luokittelu, sarjoittaminen, vertaaminen, geometrinen ajattelu: avaruudellisuus, muodot (kolmio, neliö, suorakulmio, ympyrä) rakentelu, askartelu, muovailu, mittaaminen, ajankäsitys, suhdekäsitteet, muistin kehittäminen, hahmottaminen, rahaan tutustuminen.
Ympäristö- ja luontokasvatuksessa hyödynnetään Jokioisissa luonnon läheisyyttä. Vuodenaikojen vaihtelun seuraaminen ja luonnossa liikkuminen vahvistavat lasten käsitystä ihmisestä osana ympäristöään. Lasten ympäristöherkkyyden ja luontosuhteen kehittymistä tuetaan tarjoamalla lapsille kokemuksia luonnossa liikkumisesta sekä sen tutkimisesta. Lapsia opetetaan kunnioittamaan ja suojelemaan luontoa. Toiminta on elämyksellistä, kokemuksellista, tutkivaa, kokeilevaa ja osallistavaa. Lapsia kannustetaan huolehtimaan kestävästä kehityksestä ja heille opetetaan ekologista ajattelua. Kierrätystä tehdään arjessa ja kierrätyspisteillä. Kierrätys- ja luonnonmateriaalia hyödynnetään toiminnassa ja innostetaan lapsia rakentamaan ja keksimään omia teknologisia ratkaisuja. Yhteistyökumppanina hyödynnetään Loimi - Hämeen jätehuoltoa.
Jokioisten kunnan varhaiskasvatuksessa on laadittu Kestävän kehityksen toimintaopas ja Ympäristökasvatuksen suunnitelma Mäntypuiston ja Teerimäen päiväkoteihin ja perhepäivähoitoon.
4.5. Kasvan ja kehityn
Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot ovat osa laaja-alaista osaamista. Lasta kannustetaan yrittämään itse ja hänen omatoimisuuttaan vahvistetaan.
Esiopetuksessa harjoitellaan itsestä ja omista tavaroista huolehtimista. Esiopetuksessa arjen taitoja harjoitellaan liikunnan, ruuan, kuluttajuuden, terveyden sekä turvallisuuden näkökulmista.
Lapset saavat monipuolisia kokemuksia liikunnasta. Toiminta tarjoaa mahdollisuuksia lasten moto-risten ja sosiaalisten taitojen kehittymiselle. Lapsia kannustetaan liikkumaan erilaisissa arjen tilan-teissa ja esiopetusvuoden aikana tutustaan eri liikuntalajeihin. Kaikilla ryhmillä on hyvät ulkoliikun-tamahdollisuudet, pihalla, luonnossa ja urheilukentällä. Talviliikunta on esiopetusvuoden aikana erit-täin aktiivista, sään salliessa. Liikunnan suunnittelussa ja toteutuksessa otetaan huomioon valtakun-nalliset lasten liikunnan suositukset. Lasten osallisuus ja ehdotukset otetaan huomioon. Liikunnassa lapsi oppii; tuntemaan oman kehonsa ja hallitsemaan perusliikkeet, liikkumaan monipuolisesti, erilai-sia käsitteitä, ongelmanratkaisutaitoja, ilmaisemaan ja hallitsemaan tunteitaan, tekemään yhdessä, tutustumaan eri liikuntalajeihin, liikkumaan aika-, tila- ja voimatekijät huomioiden. Hyödynnetään yhteistyötahojen kanssa tehtävää liikuntaa esim. liikuntajärjestö Valo, Suomen Latu ja paikalliset järjestöt. Yhteisiä tapahtumia voidaan järjestää perhetapahtumina ja pihatempauksina.
Lasten kanssa tutustutaan terveelliseen ruokaan ja pohditaan sen merkitystä. Ruokailu on vuoro-vaikutuksellinen, myönteinen, syömään kannustava tapahtuma, joissa harjoitellaan hyviä pöytäta-poja ja ruokailutottumuksia. Tutustutaan paikallisiin ruokatuottajiin, kuten maatilamiljööt ja tutustu-taan Elonkiertoon. Jokioisten ruokahuollon kanssa tehdään lukuvuoden aikana yhteistyötä mm. Ammattikeittiöosaajat ry:n tuottamaa Makuaakkoset – diplomin pohjalta. Diplomimalli tukee kansal-listen ravitsemussuositusten jalkauttamista ja nostavat suomalaisen joukkoruokailun ja sen tekijöi-den arvostusta. Pääteemoina ovat ravitsemusosaaminen, ruokakulttuurin opettelu osana lapsen sosiaalistumisprosessia, ruoka-, hygienia- ja ympäristöosaaminen sekä päiväkodin ja ruokapalvelun välinen yhteistyö ruokailuun ja ruokakasvatukseen liittyvissä asioissa.
Lasten kanssa keskustellaan kestävästä kehityksestä ja pohditaan luonnonvarojen riittävyyttä, omia kulutustottumuksia, tavaroista huolehtimista sekä luonnonvarojen ja omien valintojen merkitystä lapsen ikätason huomioiden.
Lapset saavat turvallisuuskasvatusta liikuttaessa lähiympäristössä ja esiopetuksen kaikissa oppimisympäristöissä. Liikenneturvaa ja poliisia hyödynnetään liikennekasvatuksessa ja palokuntaa paloturvallisuutta käsiteltäessä (vierailut ja tutustumiskäynnit).
Oman toimintaympäristön turvallisuudesta sisällä ja ulkona huolehditaan järjestelmällisesti lasten kanssa keskustellen ja yhteisistä turvallisuus-säännöistä sopien. Opetellaan yleinen hätänumero ja sen käyttö.
5. Laaja-alaisen osaamisen painotukset
Uudessa opetussuunnitelmassa painotetaan laaja-alaista osaamista, johon kuuluvat:
- ajattelu ja oppiminen
- kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu
- itsestä huolehtiminen ja arjen taidot
- monilukutaito
- tieto ja viestintäteknologian osaaminen
- osallistuminen ja vaikuttaminen.
Laaja-alainen osaaminen tarkoittaa tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden ja tahdon muodostamaa kokonaisuutta, kykyä käyttää tietoja ja taitoja tilanteen edellyttämällä tavalla. Se huomioidaan esiopetuksen kaikessa toiminnassa, sillä laaja-alaisen osaamisen kehittymiseen vaikuttaa opeteltavia tietosisältöjä enemmän se, miten esiopetuksessa työskennellään, millaiset oppimisympäristöt rakennetaan ja miten lasten oppimista ja hyvinvointia tuetaan.
Ajattelu ja oppiminen: Lapsi oppii luottamaan omaan osaamisensa ja ponnistelemaan tavoitteiden saavuttamiseksi. Lapsi oppii ajattelun taitoja ja toimimaan aikuisen tuella. Lasten muistin ja mielikuvituksen kehittymistä tuetaan erilaisilla tehtävillä ja toiminnalla, joissa havainnoidaan eri oppimistyylit.
Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu: Vuorovaikutustaitojen harjoittelu aloitetaan tunnistamalla ja nimeämällä tunteita. Tunteiden tunnistaminen on lähtökohta itsesäätelytaitojen kehittymiselle. Omien tunteiden hallinta on lähtökohta vuorovaikutustaitojen oppimiselle. Opetellaan toimimaan ryhmän jäsenenä, huomioimaan muut ihmiset, kulttuurit ja ihmisten erilaisuus. Aikuiset ovat aktiivisesti läsnä lapsille ja auttavat lasta toimimaan yhteisön jäsenenä ja selviytymään erilaisissa tilanteissa hyvällä tavalla. Käytössä on mm. Askeleittain -materiaali ja MiniVerso (sovitteleva työote-tekniikka).
Ilmaisutaitoja kehitetään luovalla toiminnalla, jossa lapselle annetaan mahdollisuuksia toteuttaa mielenkiinnon kohteita. Ilmaistessaan itseään lapset kehittävät mielikuvitustaan, esiintymistaitojaan ja itsetunto vahvistuu. Luovan toiminnan menetelmiä ovat mm. teatteri ja näytelmät, sadut ja runot, tanssi, musiikki, liikunta ja kädentaidot.
Itsestä huolehtimisen ja arjen taitoja opetellaan itseä, toisia ja yhteistä ympäristöä ajatellen iän ja kehitystason huomioiden. Opetellaan arjen taitoja mm. ruokailua, pukemista, hygieniaa ja turvallisuutta. Huolehditaan lasten riittävästä ja monipuolisesta liikunnasta päivittäin.
Monilukutaito yhdistyy esiopetuksen erilaisiin toiminnallisiin menetelmiin. Monilukutaitoa kartutetaan havainnoimalla ja arvioimalla erilaisia kuvia ja tekstejä yhdessä aikuisten kanssa. Sanastoa ja yleistietoa haetaan erilaisista lähteistä. Tietoisuutta kehitetään erilaisten teema-alueiden avulla (esim. luonto, eläimet jne). Kirjaimia ja numeroita harjoitellaan ja tuotetaan eri tavoilla, leikeissä kirjataan logoja (kauppa, autokorjaamo ym. leikkeihin) ja liikennekasvatuksessa tutustutaan liikennemerkkeihin. Arjen struktuurin hahmottamiseen voidaan käyttää apuna tukikuvia.
Esiopetuksessa kuvallinen lukutaito painottuu ennen kirjoitetun kielen lukutaitoa. Kuulun ymmärtäminen edeltää luetun ymmärtämistä.
Tieto- ja viestintäteknologia on laaja-alaisen osaamisen yksi osa-alue: esiopetusvuonna tutustutaan erilaisiin tieto- ja viestintäteknologisiin välineisiin ja oppimispeleihin aikuisen avulla lapsen ikätasoon sopivalla tavalla.
Esiopetuksessa ei käytetä valmista esiopetuskirjaa, vaan kaikille lapsille kootaan vuoden aikana oma kasvun kansio, jossa näkyy lapsen yksilöllinen kehittyminen ja oppiminen ja mielenkiinnon kohteet.
6. OSALLISTAMINEN
6.1 Lasten osallistaminen
Aktiivinen ja vastuullinen osallistuminen ja vaikuttaminen luovat perustan demokraattiselle ja kestävälle tulevaisuudelle. Tavoitteena on vahvistaa lapsen halua ja taitoa vaikuttaa omaan ja yhteisönsä toimintaan sekä luottamusta omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa. Lapset haastatellaan toimintakauden alussa, lasten toimintaa, leikkiä ja palautetta havainnoidaan jatkuvasti. Koko lukuvuoden ajan kartoitetaan siten lasten toivomuksia, mielenkiinnon kohteita ja ajatuksia toiminnan suunnittelua ja toteuttamista ajatellen. Lukuvuoden lopussa lapset saavat arvioida esiopetuksen toimintaa.
Toimintatapana on käydä säännöllisesti myös kahdenkeskisiä keskusteluja lapsen kanssa.
6.2 Huoltajien osallistaminen
Jokaiselle lapselle laaditaan Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma/HOJKS yhdessä huoltajan/huoltajien kanssa toimintakauden alkaessa. Yhteisessä keskustelussa suunnitellaan yhdessä lapsen esiopetusvuotta ja kuunnellaan huoltajien toiveita sekä lapsensa asioissa, että esiopetukselle yleensä. Vanhempainilloissa, mahdollisissa päivittäisissä kohtaamisissa, puhelimitse, Wilman välityksellä ja toimintavuoden alussa täytettävällä kyselylomakkeella huoltajat voivat esittää esiopetukseen liittyviä ajatuksiaan, ehdotuksiaan ja mielipiteitään. Tarvittaessa käydään Lapsi-puheeksi keskustelut huoltajien kanssa. Keväällä pyydetään loppuarviointikyselyllä palautetta kuluneesta eskarivuodesta.
6.3 Yhteistyötahojen osallistaminen
Koulu: Koulun järjestämä vanhempainilta kouluun menevien lasten huoltajille, lasten kouluun tutustuminen. Koulukuraattorin palvelut. Koululuokkien kanssa tehtävä yhteistyö.
Seurakunta: Pyhäkoulu, juhlapyhien tapahtumat, Jokioisten kirkkoon tutustuminen
Palvelukeskus Intalankartano: esiintymistilaisuudet, vierailut
Forssan pelastuslaitos, poliisi
Paikalliset seurat ja järjestöt, muut yhteiskunnalliset toimijat (esim. Kulttuuriyhdistys Kuvio, Liikenneturva, Valo, Suomen Latu, Lounais-Hämeen Rasti, Mediakasvatus jne) tarpeen mukaan.
7. OPPILASHUOLTO, HYVINVOINTI JA TURVALLISUUS
7.1. Kasvun ja oppimisen tuki
Esiopetuksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana ovat sekä esiopetusryhmän että kunkin lapsen yksilölliset vahvuudet, oppimis- ja kehitystarpeet. Kasvun ja oppimisen tukeminen merkitsee yhteisöllisiä ja oppimisympäristöön liittyviä ratkaisuja sekä lapsien yksilöllisiin tarpeisiin vastaamista. Esiopetusta ja tukea suunniteltaessa otetaan huomioon lapsen tuen tarpeen vaihtelu tilapäisestä jatkuvaan, vähäisestä vahvempaan tai yhden tukimuodon tarpeesta useamman tukimuodon tarpeeseen. Jokaisella lapsella tulee olla mahdollisuus omista lähtökohdistaan käsin saada tukea kasvulleen ja oppimiselleen sekä kehittää oppimisvalmiuksiaan.
Lasten taitoja arvioidaan havainnoilla ja alkukartoitustehtävistöillä, jotka sisältävät sekä kielellisiä että matemaattisia tehtäviä sekä käytössä olevalla havainnointilomakkeella. Lisäksi lasten taitojen havainnointi ja dokumentointi arjen eri tilanteissa on merkityksellistä. Näitä em. tietoja hyödynnetään kunkin lapsen suunnitelman laadinnassa varmistamaan jokaisen lapsen hyvä yksilöllisen opinpolku kohti koulua ja elämää.
Lapsella on mahdollisuus saada yleistä, tehostettua tai erityistä tukea kasvulleen ja oppimiselleen kolmiportaisen tuen mukaisesti. Kaikilla lapsilla on mahdollisuus yleiseen tukeen. Silloin kun yleinen tuki ei riitä, lapselle annetaan tehostettua tukea, joka on luonteeltaan vahvempaa ja pitkäjänteisempää kuin yleinen tuki. Erityistä tukea annetaan niille lapsille, joiden esiopetusta ei kasvun ja oppimisen vaikeuksien vuoksi voida järjestää muuten. Lapsen edellytykset ovat voineet heikentyä esimerkiksi vamman, sairauden toimintavajavuuden tai kasvuympäristöön liittyvien riskitekijöiden vuoksi. Erityinen tuki kattaa esiopetuksen kaikki tukimuodot.
Lapselle laaditaan yhteistyössä huoltajan kanssa tuesta riippuen Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma (sisältäen yleisen tuen), Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma tehostetulla tuella tai erityisen tuen suunnitelmalla (henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma eli HOJKS).
Lapsen kasvua ja oppimista seurataan ja arvioidaan säännöllisesti yhdessä huoltajien kanssa ja tarkennetaan mahdolliset tuen tarpeen muutokset. Lapsen tuen tarpeen kasvaessa/vähentyessä esiopetuksen opetushenkilöstön käytössä on työvälineinä ”Pedagoginen arvio” ja ”Pedagoginen selvitys” -lomakkeet.
Lapsen kasvun ja oppimisen tuen suunnitelmallisesta jatkumosta esiopetuksesta perusopetukseen huolehditaan yhteistyössä huoltajien kanssa ns. tiedonsiirtopalaverin muodossa.
7.2. Oppilashuoltoryhmät
Oppilashuolto koostuu yhteisöllisestä ja yksilökohtaisesta oppilashuollosta. Kunnassamme toimii esiopetuksen yhteinen oppilashuoltoryhmä, joka kokoontuu kaksi kertaa lukuvuoden aikana. Oppilashuoltoryhmään kuuluu varhaiskasvatuksen johtaja, varhaiskasvatuksen opettaja jokaisesta esiopetusryhmästä, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, koulukuraattori, koulupsykologi, neuvolan terveydenhoitaja ja sosiaalityöntekijä. Ryhmän koollekutsujana toimii varhaiskasvatuksen johtaja.
Yksittäisen lapsen on mahdollista saada yksilökohtaista oppilashuoltoa. Esiopetuksessa ryhmän kutsuu koolle varhaiskasvatuksen erityisopettaja, joka hän pyytää huoltajan/huoltajien kirjallisen suostumuksen asian käsittelylle. Oppilashuollosta ja oppilashuoltoryhmien toiminnasta tiedotetaan huoltajia mm. vanhempainillassa ja yksilöidysti tarpeen ilmetessä.
7.3. Suunnitelma lasten suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä
Kaikissa varhaiskasvatusyksiköissä on laadittu suunnitelmat väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän ehkäisemiseksi ja henkilöstö toimii aktiivisesti suunnitelmien mukaisesti varmistaakseen lasten turvallisen varhaiskasvatuksen. Jokioisilla on käytössä myös seurantalomake, jolla varmistetaan, että nämä tilanteet tulevat asianmukaisesti hoidettua myös pitkäkestoisesti. Syksyllä sekä varhaiskasvatuksessa että esiopetuksessa otettiin käyttöön Kiusaamiseen puuttuminen ja seuranta- lomake.
7.4. Esiopetusyksikön säännöt
Esiopetuksen säännöt laaditaan yhdessä lasten kanssa heti esiopetuksen alkaessa. Keskustellaan sääntöihin sitoutumisesta sekä niiden merkityksestä turvallisuuteen. Yhteisin keskusteluin ja sääntöjen kirjaamisin varmistetaan, että myös kaikilla lasten kanssa toimivilla aikuisilla on yhteinen toimintatapa sääntöjen suhteen.
7.5. Suunnitelma turvallisuussuunnitelman ylläpitämiseksi
Toiminnassa kiinnitetään huomiota päivittäin lasten kanssa turvallisten toimintatapojen opettamiseen ja toteuttamiseen kaikissa tilanteissa.
Lasten kanssa harjoitellaan turvallisuuteen liittyviä asioita esimerkiksi poistumisharjoituksella ja liikennekasvatuksella.
8. ARVIOINTITOIMINTA
8.1 Edellisen lukuvuoden työn ja tavoitteiden toteutumisen arviointi
Lukuvuonna 2020 – 2021 esiopetukseen osallistui 52 lasta, lähes 100% kunnan esiopetusikäisistä. Kevään 2021 aikana kuntaamme muutti neljä esiopetusikäistä lasta ja meiltä muutti pois kaksi lasta. Esiopetusta annettiin Teerimäen päiväkodissa Talitinttien ryhmässä, Miinan esiopetusryhmässä ja Mäntypuiston päiväkodissa Käpysten ryhmässä
Toimintavuonna koronaepidemia vaikutti esiopetuksen toteutukseen vähentäen tapahtumien järjestämistä ja yhteistyötä eri tahojen kanssa. Tapahtumia järjestettiin etänä. Tulevaan kouluun tutustuttiin videon välityksellä. Lisäksi koulussa käytiin koronaturvallisesti oman ryhmän kanssa.
Varhaiskasvatus mukaan lukien esiopetus osallistui Lukuliike-kampanjaan kunnan linjauksen mukaan vahvistaakseen lasten kiinnostusta lukemista kohtaan kullekin ikäryhmälle sopivin toimenpitein ja tavoittein. Kaksi varhaiskasvatuksen opettajaa kuuluu kunnan Lukuliike-työryhmään, jonka nimi on Lukujuttu. Tammikuussa esiopetuksessa otettiin Lukulumo käyttöön.
Lapsen kasvun ja oppimisen tukemisessa oli opetushenkilöstön toimintatapana varhainen lapsen auttaminen ja mahdollisten vaikeuksien ennaltaehkäiseminen.
Käytössä olevilla arviointimenetelmillä esiopetuksen alkaessa tarkennettiin kaikkien lasten vahvuuksia ja taitoalueita. Tätä tietoa hyödynnettiin lapsen kasvun ja oppimisen tueksi ja lapselle laadittavan suunnitelman pohjaksi.
Lapset saivat apua kasvun ja oppimisen polulleen kohti koulua kolmiportaisen tuen mukaisesti.
Kaikille tukea tarvitseville lapsille laadittiin heidän kasvuaan ja oppimistaan edistävä suunnitelma yhteistyössä huoltajien, varhaiskasvatuksen opettajan ja varhaiskasvatuksen erityisopettajan kanssa. Lapsen suunnitelman laadintaan osallistui tarvittaessa myös muita asiantuntijoita.
FSHKY:n oppilashuollolla ei ollut osoittaa Jokioisten kunnalle omaa koulupsykologia, jo-ten psykologin palvelut toteutuivat Oppilashuollon toimesta ostopalveluna Psykologipalvelu Poijul-ta. Koulukuraattorin palvelut olivat käytettävissä. Lasten suunnitelmia arvioitiin ja tarkennettiin toi-mintavuoden aikana ja keväällä pidettiin päätösarviointi. Tehostetun ja erityisen tuen piirissä olevat lapset siirtyivät kouluun Yhdessä saattaen - periaatteella tiedonsiirtopalaverien muodossa.
Kevään koronatilanteen vuoksi tiedonsiirrot toteutettiin etäyhteydellä – mukana vastaanottava opet-taja, lapsi, huoltaja(t) esiopetusryhmän opettaja, varhaiskasvatuksen erityisopettaja ja koulun laaja-alainen erityisopettaja. Lapsen tarpeiden mukaisesti tiedonsiirtoon osallistui tarvittaessa myös kou-lupsykologi.
Lapsen kokonaisvaltaista kasvua ja oppimista vahvistava toiminta ryhmissä koostui sekä rakenteel-lisista että pedagogisista tukitoimista. Toimintavuoden aikana kaikista esiopetukseen osallistuneista lapsista 15,1 % sai joko tehostettua tai erityistä tukea. Esiopetusryhmänsä päivittäisen pedagogisen toiminnan lisäksi lapsen oli mahdollista saada tarpeidensa mukaista säännöllistä tukea viikoittain varhaiskasvatuksen erityisopettajan (veo:n) palveluiden kautta joko yksilöllisenä tai pienryhmämuo-toisena ohjauksena. Maaliskuusta lähtien nämä jäivät tauolle
koronatilanteesta johtuvien varotoimenpiteiden vuoksi. Näiden lasten osalta veo konsultoi ryhmän opettajia lasten tuen toteuttamisesta.
Toiminta eskarilaisten kanssa:
Lapsen haastattelut ja kielellisten ja matemaattisten tehtävien alkukartoitus tehtiin aikuisen kanssa syksyllä. Käytiin keskusteluja lapsen kanssa ja kuunneltiin lapsen mielipiteitä ja toiveita.
Toimintavuoden aikana oli monipuolista kasvua ja oppimista tukevaa toimintaa esiopetus- ja toimintasuunnitelman suunnitelman mukaisesti ja yhteistyötä tehtiin useiden eri toimijatahojen kanssa.
Toista kertaa Jokioisilla järjestettiin eskarilaisten uimakoulu Vesihelmessä, minkä mahdollisti osaltaan liikuntahankkeeseen saatu hankerahoitus.
Toiminta huoltajien kanssa:
Tiedonkulussa oli käytössä Wilma ja Pedanet. Koronaepidemian aikana keskustelut huoltajien kanssa käytiin Teams-yhteydellä tai puhelimitse tai esiopetusyksikön piha – alueella.
Lasten suunnitelmia arvioitiin keskustellen yhteistyössä huoltajan/huoltajien kanssa vähintään kaksi kertaa lukuvuoden aikana, tarvittaessa useammin.
Työntekijä:
Esiopetus vuoden aikana pidettiin opettajien palavereja, oman toiminnan arviointia yksilö- ja tiimitasolla, arviointi- ja suunnittelupäivä kesäkuun alussa. Palaverit pidettiin Teamsin välityksellä. Työntekijät osallistuivat koulutuksiin etänä.
Tapahtumia toimintavuonna 2020-2021:
Elokuu/Syyskuu:
kirjastovierailu: Kirjastopupun kirjavinkkaus
Lokakuu:
Nallepäivä
YK:n päivän tapahtumat
Marraskuu:
Naamiaiset
Isien huomioiminen (isänpäivä)
Lasten oikeuksien päivä
Pyhäinpäivän kynttilät hautausmaalle (Mäntypuisto)
Pukeutumispäivä yhdessä Miinan koululaisten kanssa (Miina)
Adventtikirkko (Miina)
Elonkierron joulupolku
Joulukuu:
video-joulutervehdys koteihin
Eskareiden korttitervehdys jokaiselle kunnan veteraanille (Mäntypuisto)
Itsenäisyyspäiväjuhlat
Valtakunnallinen puhtauspäivä, Kiitä siivoojaa. Siivoojien muistaminen kortilla
Pikkujoulut
Joulujuhlat
Tammikuu:
Sadas eskaripäivä-juhla (Miina ja Teerimäki)
Lukulumo-sovellus käyttöön
Helmikuu:
Ääneen luku-haaste (yhteistyössä kirjaston kanssa)
Talvirieha
Ystävänpäiväjuhlat
Kalevalanpäivä (kansanperinne)
Runebergin päivän tehtävät koululaisten kanssa
Prinsessa Pikkiriikki – Kaikkien tuhmuroijien sankari (videotallenne-esitys)
Maaliskuu:
MLL: Media ja netissä toimiminen verkkotapahtuma
Elonkierron pääsiäiäspolku
Huhtikuu:
Vappujuhlat
Toukokuu:
Uimakoulut eskarilaisille Vesihelmessä
Vappujuhlat
Kevätjuhlat lapsille, ilman vanhempia (Teerimäki).
Kevätjuhlahetki koululaisten kanssa Miinan koulun pihalla (Miina).
Juhlapizzat eskareille
Kesäkuu:
Virtuaalinen varhaiskasvatuksen taidenäyttely vuoden aikana tehdyistä käden töistä
8.2 Palautteen antamisen periaatteet ja palautteen pedagoginen tehtävä oppimisen edistämisessä
Opeteltiin lasten kanssa antamaan myönteistä palautetta sekä itselle että toisille ja opeteltiin myös ottamaan vastaan palautetta. Pysyvänä toimintatapana esiopetuksessa on luoda myönteistä ilmapiiriä, jossa jokaisella on mahdollisuus onnistua ja jossa ei pelätä epäonnistumistakaan.
9. KEHITTÄMISTOIMINTA 2021-2022
Pitkäkestoisia ja jatkuvia kehittämiskohteita:
Vahvistetaan esiopetussuunnitelman mukaista ajattelua, toiminnan suunnittelua ja toteutusta mm. osallistumalla mahdollisuuksien mukaan esiopetustoimintaa tukeviin koulutuksiin ja muihin tilaisuuksiin.
Mäntypuistossa kehitetään esiopetustoimintaa vuorohoidossa olevien lasten tarpeet huomioiden.
Yhtenäistetään esiopetuksen laatua ja toiminnan sisältöjä yhteisin keskusteluin ja suunnitteluin, apuna mm. itsearvioinnit omassa työtiimissä ja yhteisissä varhaiskasvatuksen opettajien palavereissa.
Kiusaamisen ehkäisyyn, väkivallalta ja muulta häirinnältä suojaamiseen kiinnitetään vahvasti huomiota, tehdään riittävät toimenpiteet ja kirjatut seurantatoimenpiteet.
Wilman ja Pedanetin käytön kehittäminen yhä toimivammaksi ja yhteneväiseksi koko esiopetuksessa jatkuen perusopetukseen. Varhaiskasvatuksen TVT-ryhmä edistää näitä taitoja ja yhtenäistää lasten iän huomioivia toimintatapoja ja -tekniikoita kaikissa varhaiskasvatuksen ryhmissä. Otamme toimintakauden aikana käyttöön lasten sähköiset kasvun kansiot.
Lukuliike-toiminta jatkuu. Lukulumo-sovellus on perheiden käytössä.
Kulttuurisuunnitelma päivitetään tämän toimintavuoden aikana.
Päivitetään päiväkotien sekä perhepäivähoidon ympäristökasvatussuunnitelmat.
Leikkipedagogiikkaa keskeisenä toimintatapana laajennetaan edelleen. Tavoitteena on, että kaikki lasten toiminta kiinnittyy lasten ominaiseen tapaan oppia leikin ja leikin tuoman mielenkiinnon ja ilon kautta.
Yhtenä tavoitteena on lisätä lasten jokapäiväistä liikuntaa riittävälle tasolle.
1. ESIOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI JA TOIMINNALLISET TAVOITTEET
Jokioisten esiopetuksen toimintasuunnitelma laaditaan opetushallituksen esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden 2014 ja Seudullisen esiopetussuunnitelman 2016 pohjalta huomioiden Jokioisten omaleimaisuuden.
Jokioisilla esiopetus tukee lapsen kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä, oppimista ja identiteetin kehittymistä yhteistyössä perheiden kanssa turvallisessa ja kannustavassa ympäristössä. Toiminta perustuu lapsilähtöisyyteen, jossa otetaan huomioon lapsen persoonallisuus, yksilölliset tarpeet, kehitystaso, vahvuudet ja mielenkiinnon kohteet. Lapsella on oikeus oppia leikkien ja iloiten oppimisestaan. Esiopetus tarjoaa lapsille tilaisuuksia vuorovaikutukseen, ilmaisun eri muotoihin ja uusin kokemuksiin. Esiopetuksessa otetaan myönteisellä tavalla huomioon lasten erilaiset kielelliset, kulttuuriset, katsomukselliset ja uskonnolliset taustat.
Toiminnassa on tärkeää aikuisen ja lapsen aktiivinen vuorovaikutus, toimiminen koko ryhmänä ja erilaisissa pienryhmissä ja lasten keskinäisen toiminnan vahvistaminen. Aikuinen ohjaa ja havainnoi lasten toimia kannustaen ja opastaen lapsen ollessa aktiivinen toimija. Toiminnan suunnittelua, toteutusta ja arviointia tehdään yhdessä lasten kanssa lasten toiveita kuunnellen. Huoltajien osallisuus ja vaikutusmahdollisuus opetussuunnitelman sisältöihin varmistetaan vanhempainilloissa, keskusteluissa ja kyselyin luottamuksellisuuden säilyttäen.
Työtavat ovat esiopetukseen soveltuvia, toiminnallista oppimista käytetään paljon, samoin oppimista leikin keinoin. Päivittäin annetaan riittävästi aikaa leikille niin sisällä kuin ulkona.
Tunne- ja vuorovaikutustaitoja, itsetuntoa, empatiakykyä, ristiriitatilanteiden ja tunteiden käsittelytaitoja ja yhteishenkeä vahvistetaan ja tuetaan aktiivisesti.
Kiusaamisen ehkäisyn toimenpiteet on kirjattu kunkin esiopetuspaikan kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän ehkäisysuunnitelmiin. Turvalliseen kasvuympäristöön kiinnitetään aktiivisesti huomiota kaikessa toiminnassa. Syksyllä sekä varhaiskasvatuksessa että esiopetuksessa otettiin käyttöön Kiusaamiseen puuttuminen ja seuranta- lomake.
Esiopetuksessa painotetaan kotiseudun ja lähiympäristön merkitystä lapsen kasvulle. Oppimisympäristönä hyödynnetään päiväkotien ja koulujen lisäksi myös lähiympäristöä monin tavoin. Esiopetustoimintaan sisältyy retkiä mm. luontoon ja Elonkierto-puistoon. Esiopetuksessa hyödynnetään kuntaan laadittua Kestävän kehityksen toimintaopasta.
Urheilukenttää käytetään ahkerasti ympäri vuoden, sekä annetaan liikenneturvallisuusopetusta taajama- alueella. Kunnan kirjastoa käytetään säännöllisesti, liikuntasaleja käytetään mahdollisuuksien mukaan.
Systemaattisella havainnoinnilla ja dokumentoinnilla ja tarvittaessa tukitoimia lisäämällä vahvistetaan lapsen kasvua ja oppimista.
Esiopetuksen yhtenäisiin toimintatapoihin ja hyvään laatuun Jokioisten kunnassa panostetaan säännöllisillä esiopetushenkilöstön yhteisillä keskusteluilla, suunnitteluilla, arvioinneilla ja koulutuksilla.
2. ESIOPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN
2.1 Esiopetuspaikat ja kaksivuotinen esiopetuksen kokeilu
Esiopetusta järjestetään lukuvuonna 2021-2022 Teerimäen päiväkodin Talitinttien ja Punatulkkujen ryhmissä ja Miinan esiopetusryhmässä sekä Mäntypuiston päiväkodissa Käpysten ryhmässä. (Miinan esiopetusryhmä toimii Teerimäen ns. satelliittina.) Kaksivuotiseen esiopetuskokeiluun kuuluvia lapsia on Teerimäen päiväkodin kaikissa ryhmissä sekä Mäntypuiston Neulasten ryhmässä.
Esiopetusaika on klo 9-13, Mäntypuistossa 8.30-12.30. Esiopetuksen lisäksi järjestetään täydentävää varhaiskasvatusta tarpeen mukaan Teerimäessä ja Mäntypuistossa. Mäntypuistossa järjestetään myös vuorohoitoa. Esiopetukseen osallistuu toimintavuonna 52 lasta ja kokeiluun osallistuvia lapsia 30.
Varhaiskasvatuksen opettajina esiopetuksessa toimivat lukuvuonna 2021-2022:
Teerimäki:
Esiopetuksesta vastaavat opettajat: Anna Järvinen, Maarit Ryhänen ja Teija Lumme.
Varhaiskasvatuksen opettajat: Minna Heinämäki, Marika Tuomola ja Emilia Pakarinen.
Miina: Leena Simola
Mäntypuisto:
Esiopetuksesta vastaavat opettajat: Marjo Ramstadius ja Anu Nokkala
Varhaiskasvatuksen opettaja: Aino Rantanen.
Lisäksi esiopetusryhmissä työskentelee tarpeen mukaan varhaiskasvatuksen lastenhoitajia ja avustajia.
Varhaiskasvatuksen erityisopettajana toimii Ulla Heinämäki.
Kaksivuotisen esiopetuksen kokeilun tarkoituksena on:
• vahvistaa koulutuksellista tasa-arvoa
• kehittää esiopetuksen laatua ja vaikuttavuutta
• selvittää varhaiskasvatuksen sekä esi- ja alkuopetuksen välisiä jatkumoita
• selvittää perheiden palveluvalintoja
• saada tietoa kaksivuotisen esiopetuksen vaikutuksista lasten kehitys- ja oppimisedellytyksiin, sosiaalisiin taitoihin ja terveen itsetunnon muodostumiseen.
Kaksivuotisen esiopetuksen kokeilu on osa Opetus- ja kulttuuriministeriön Oikeus oppia –kehittämisohjelmaa. Opetushallitus laati kokeilulle opetussuunnitelman perusteet. Jokioisten paikalli-nen suunnitelma on vielä tässä vaiheessa kesken, mutta toiminta aloitettu valtakunnallisen suunnitelman mukaisesti. Kokeilun toteutumista selvitetään seuraamalla ja arvioimalla kokeilun toimeenpanoa, kohdejoukkoa, kokeilun pedagogisia ja toiminnallisia käytäntöjä sekä kokeilun opetussuunnitelman perusteita ja paikallisia opetussuunnitelmia. Kokeilukunnan tulee osallistua ulkopuoliseen toimintan-sa arviointiin. Tutkimushankkeella saatua tietoa käytetään valtakunnallisen päätöksenteon pohjana
2.2 Ajankohdat ja tuntimäärä
Esiopetuksen toiminta-ajat:
Syyslukukausi 11.8. - 20.12.2021
Syyslomaviikko 18.10. - 24.10.2021 (vko 42)
Talviloma 28.2. - 6.3.2022 (vko 9)
Kevätlukukausi 10.1. - 3.6.2022
Esiopetusta tulee järjestää perusopetusasetuksen mukaan vähintään 700 tuntia lukuvuoden aikana. Työ- ja loma-ajat noudattavat koulun työ- ja loma-aikoja, lukuun ottamatta mahdollisia lauantaityöpäiviä tai koulujen päättäjäispäiviä, ellei erikseen toisin sovita. Esiopetusta annetaan pääsääntöisesti 20 h/vko, 4 h/päivä.
Toimintavuonna 2021-2022 esiopetustunteja on Jokioisilla 756.
3. ESIOPETUKSEN TYÖNORGANISOINTI
3.1 Tavoitteet ja painopistealueet
Esiopetus on suunnitelmallista ja tavoitteellista toimintaa. Sen tavoitteena on edistää lasten kehitys- ja oppimisedellytyksiä sekä vahvistaa lasten sosiaalisia taitoja ja tervettä itsetuntoa leikin ja myönteisten oppimiskokemusten avulla.
Esiopetus toteutetaan yhteistyössä huoltajien kanssa jolloin yksilölliset tavoitteet tukevat lapsen kasvua ja oppimista. Esiopetuksessa havainnoidaan ja tuetaan lapsen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kehitystä sekä hänen tietojensa ja taitojensa kehittymistä. Tavoitteena on lapsen myönteisen minäkäsityksen vahvistaminen arvostavan vuorovaikutuksen, monipuolisten oppimiskokemusten sekä kannustavan palautteen avulla.
Esiopetuksen yhteiset tavoitteet on ryhmitelty viideksi kokonaisuudeksi ja kuhunkin kokonaisuuteen on koottu tavoitteita, joilla on toisiinsa liittyviä kasvatuksellisia ja opetuksellisia
tehtäviä. Eri kokonaisuuksien tavoitteita ja sisältöjä yhdistellään pedagogisesti tarkoituksenmukaisella tavalla opetuksen oppimiskokonaisuuksia muodostettaessa.
3.2 Tapahtumat ja retket
Tapahtumia pyritään järjestämään lasten mielenkiinnon, toiveiden ja suunnitelmien mukaisesti. Tapahtumia järjestetään yhteistyössä koko varhaiskasvatuksen ja esiopetusryhmien kesken ja kukin omissa ryhmissään ryhmälleen sopivilla tavoilla.
Alustavia suunniteltuja tapahtumia lukuvuodelle 2021-2022 (mikäli epidemiatilanne sallii):
Elokuu/Syyskuu:
Lasten suunnittelemat retket
Retket lähiympäristöön (metsä, Elonkierto, Rantabulevardi, urheilukenttä jne.)
Teatteri Mukamas: Hiiren suuri seikkailu
Tiedeviikko Elonkierrossa
Hevosviikko
Virtuaalinen kirjailijavierailu
Lokakuu:
Nallepäivä
Syystempaus Kartanonpuistossa
Syysnaamiaiset
Syysretki Eerikkilään
Etäkonsertti
Lukuviikko
Marraskuu:
Isien huomioiminen (isänpäivä)
Lapsen oikeuksien viikko
Pikkujoulut
Jokioisten joulunavaus
Joulukuu:
Itsenäisyyspäiväjuhlat
Eskareiden korttitervehdys jokaiselle kunnan veteraanille
Pikkujoulut
Esiintyminen Intalankartanossa
Joulujuhlat
Elonkierron tonttupolku
Tammikuu:
Sadas eskaripäivä - juhla (Miina ja Teerimäki)
Eskareiden kirjaleikit (yhteistyössä kirjaston kanssa) jatkuvat kevätkaudella
Helmikuu:
Laskiaisrieha
Ystävänpäiväjuhlat
Kalevalanpäivä (kansanperinne)
Mahdollinen yhteistyötapahtuma alkuopetuksen kanssa
Maaliskuu:
Isovanhempien vierailut / läheisen aikuisen päivä
2015-syntyneiden uimakoulu
Huhtikuu:
Noitavalkeat
Pääsiäistapahtumat
Pääsiäispolku Elonkierrossa
Lukuviikko
Liikenneturvallisuuspäivä
Toukokuu:
Vappujuhlat
Äitien huomioiminen (äitienpäivä)
Koulukuraattorin vierailu
Koulutulokkaiden tutustumispäivä esiopetuspäivän aikana
Eskareiden juhlaruokailu ravintolassa
Kevätretket ja kevätjuhlat
Kesäkuu:
Tapulimakasiinin varhaiskasvatuksen taidenäyttely vuoden aikana tehdyistä käden töistä.
Lukuvuoden alussa tehdyn suunnitelman lisäksi vuoden aikana järjestetään muita tapahtumia ja retkiä mahdollisuuksien ja tarpeen mukaan. Retkiä ja tutustumiskäyntejä lähiympäristöön, luontoon ja Elonkiertoon tehdään ympäri vuoden. Kirjaston kanssa tehdään yhteistyötä koko toimintavuoden ajan monin eri tavoin (mahdollisuus varata lainauskäyntiaikoja etukäteen, erilaiset tapahtumat ja näyttelyt, lukukampanjat, eskareiden kirjaleikit, lukuvinkkilistat). Liikuntavuorot Datumin tai Miinan koulun salissa.
3.3 Yhteistyötahot
Huoltajat:
Huoltajien kanssa tehdään aktiivista yhteistyötä. Käytössä on WILMA ja Pedanet. Lisäksi käydään keskusteluja palavereissa (käytössä Teams- yhteydet tarpeen mukaan), vanhempainilloissa, tuonti- ja hakutilanteissa, tiedotetaan tekstiviestein, puhelimitse, kirjallisilla tiedotteilla ja ilmoitustauluilla. Jokaiselle lapselle laaditaan yhdessä huoltajien kanssa esiopetuksen alussa oppimissuunnitelma, jota arvioidaan koko lukuvuoden ajan. Kevään palaverissa käydään läpi oppimissuunnitelman toteutuminen yhdessä lapsen ja huoltajien kanssa ja sovitaan tiedon siirtämisestä lapsen tulevalle opettajalle. Huoltajilla on mahdollisuus milloin tahansa pyytää palaveria lapseen ja esiopetusasioihin liittyen. Jos työntekijöillä herää huoli lapsen hyvinvoinnista, pidetään ”Lapset puheeksi”-menetelmän mukainen keskustelu vanhempien kanssa mahdollisine jatkotoimenpiteineen.
Muut yhteistyötahot:
Lapsen kasvun ja oppimisen tueksi voidaan käyttää eri asiantuntijoiden palveluja mm. varhaiskasvatuksen erityisopettaja, koulukuraattori, koulupsykologi, neuvola, perheneuvola, puheterapia ja toimintaterapia.
Koulujen kanssa tehdään yhteistyötä, että lapsen siirtyminen kouluun onnistuisi mahdollisimman hyvin. Muita keskeisiä yhteistyötahoja ovat päivähoito, kirjasto, seurakunta, Luke, palokunta ja poliisi.
3.4 Esiopetuskuljetukset
Oppilaiden koulukuljetukset järjestetään perusopetuslain sekä koulutuslautakunnan erikseen tekemien päätösten mukaisesti. Jokioisilla koulutuslautakunnan päätöksen mukaan esikouluikäiset saavat ikänsä ja edellytystensä perusteella maksuttoman kuljetusedun, mikäli kuljettava matka on yli kolme (3) kilometriä. Matkan vaikeudesta, rasittavuudesta tai vaarallisuudesta päätetään jokaisen lapsen kohdalla tarvittaessa erikseen. Esiopetuksessa oleva lapsi on oikeutettu maksuttomaan kuljetukseen vain, mikäli hän osallistuu esiopetukseen hänelle määrätyssä lähiesiopetustoimipaikassaan. Miinan koulun koulunkäynninohjaajat valvovat Miinan esioppilaiden koulukyydin odotuksia ennen ja jälkeen varsinaisen esiopetusajan. Mikäli esiopetuksen lisäksi tarvitaan päivähoitoa, huoltajat järjestävät kuljetuksen itse. Esiopetuskuljetuksen myöntämisestä päättää varhaiskasvatuksen johtaja, kuljetusjärjestelyistä Miinan koulun rehtori.
3.5 Johtamistoiminta
Jokioisten kunnassa varhaiskasvatusta (päivähoito ja esiopetus) johtaa koulutuslautakunnan alaisuudessa varhaiskasvatuksen johtaja. Varhaiskasvatuksen johtajan tehtävä on huolehtia varhaiskasvatuksen taloudesta, henkilöstöhallinnosta, varhaiskasvatuksen pedagogisesta kehittämisestä, työntekijöiden johtamisesta, toiminnan arvioinnin kokonaisuudesta sekä asiakaspalvelusta. Esiopetuksessa varhaiskasvatuksen opettajat vastaavat esiopetusryhmänsä toiminnasta, opetuksen suunnittelusta, toteuttamisesta, kehittämisestä ja esiopetustoiminnan arvioinnista omalta osaltaan. Varhaiskasvatuksen opettajat, varhaiskasvatuksen erityisopettaja ja varhaiskasvatuksen johtaja tapaavat toisiaan säännöllisesti palaverissa. Näissä tapaamisissa käydään läpi esiopetuksen pedagogisia linjauksia, toiminnan kehittämistä, arviointia ja käytännön toimintaa ja järjestelyjä.
4. OPPIMISEN EHEYTTÄMINEN JA MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET
4.1 Ilmaisun monet muodot
Taito- ja taidekasvatuksella tuetaan luovuutta, mielikuvitusta ja itseilmaisun kehittymistä. Omakoh-taiset elämykset ja leikit eri taiteiden alueilla rikastuttavat lasten ajatus-, kokemus- ja tietomaailmaa ja innostavat lapsia kokeilemaan uusia ilmaisun muotoja. Monipuolisen taiteellisen ilmaisun aihepiirit ovat usein sidoksissa muuhun opetukseen ja tukevat lapsen yksilöllistä kehittymistä.
Lasten omia mielenkiinnon kohteita työstetään monin eri ilmaisun keinoin.
Toimintamuotoina on askartelu, rakentelu, tekstiili- ja tekninen käsityö, kuvallinen ilmaisu. Musiikki-kasvatuksella tuetaan lapsen luontaista musikaalisuutta, jolle on ominaista musiikin ja liikkumisen läheinen yhteenkuuluvuus, ilo ja spontaanius. Lapsia rohkaistaan suulliseen ja keholliseen ilmaisuun monipuolisten harjoitusten ja leikin avulla. Opetuksessa hyödynnetään loruja, runoja sekä lasten kirjallisuutta. Ilmaisumuotona voidaan käyttää draamaa, sanataidetta ja tanssia.
Mahdollisuuksien mukaan tehdään yhteistyötä paikallisten taiteentekijöiden kanssa sekä osallistutaan kulttuuriyhdistys Kuvion järjestämiin tilaisuuksiin.
Kuntaan on laadittu Kulttuurikasvatussuunnitelma yhdessä kulttuuriyhdistys Kuvion kanssa, Pikku MIINAN Kulttuuripolku 2018 ja sitä päivitetään kahden vuoden välein.
4.2 Kielen rikas maailma
Esiopetusiässä kielestä tulee yhä vahvemmin lasten ajattelun, ilmaisun ja vuorovaikutuksen väline, jonka avulla he jäsentävät arkeaan ja rakentavat maailmankuvaansa. Esiopetuksen tehtävänä on tukea lasten kielellisten taitojen kehitystä, vahvistaa lasten kiinnostusta puhuttua kieltä sekä luke-mista ja kirjoittamista kohtaan. Erilaisten viestien tulkitseminen ja tuottaminen suullisesti ja viestin-nän välineitä käyttäen ovat osa monilukutaitoa sekä tieto- ja viestintäteknologian osaamista. Esiope-tuksen tehtävänä on tukea lasten kielellisten taitojen kehittymistä kokonaisvaltaisesti. Kielen kehitys-tä tuetaan saduin, runoin, loruin, sadutuksin, kerronnalla, sanaleikeillä ja tavutuksilla. Aikuinen toimii hyvän kielen käytön mallina. Tutustutaan kirjaimiin ja äänteisiin. Monipuolinen liikkuminen ja erilaiset leikit ovat tärkeitä myös kielellisten valmiuksien kehittymisen kannalta. Oman kehon hahmottami-nen sekä rytmisyyden ja koordinaation kehittyminen ovat tärkeitä kielellisten taitojen oppimiselle. Erilaisiin kieliin ja murteisiin kiinnitetään positiivista huomiota. Pyritään siihen, että monikulttuurisuus ja kansainvälisyys rikastuttaisivat yhteisöä ja kasvattaisivat suvaitsevuuteen. Hyödynnetään LUKU-LUMO monikielistä kuvakirjapalvelua.
4.3 Minä ja meidän yhteisömme
Lapsen osallisuutta oma ryhmän toimintaan ja laajemminkin muun esiopetuksen ja päivähoidon
kanssa vahvistetaan eri toimintamuodoin. Hyvät tavat ja vuorovaikutustaitojen vahvistaminen ovat osa päivittäistä toimintaa. Vuorovaikutustaitoja harjoitellaan arjen tilanteissa sekä erilaisten tunne- ja vuorovaikutus materiaalinen pohjalta (esim. Muksuoppi, Askeleittain – ohjelma, MiniVerso- sovittelu). Ryhmässä harjoitellaan päivittäin hyviä kaveritaitoja ja toisten hyväksymistä.
Tutustutaan ryhmän erilaisista taustoista sekä kansallisuuksista olevien lasten kulttuuriin. Lasten kanssa keskustellaan erilaisista katsomuksista. Tutustutaan kirkollisiin toimituksiin ja seurakunnan työntekijät vierailevat kerran kuussa esiopetusryhmissä pitämässä pyhäkouluhetken. Näihin tilaisuuksiin osallistutaan vapaaehtoisesti perheiden toiveen mukaan ja muille järjestetään korvaavaa laadukasta toimintaa.
Laajempana tavoitteena on vahvistaa lasten valmiuksia ymmärtää yhteiskunnan monimuotoisuutta. Aihetta lähestytään historiallisesta ja yhteiskunnallisesta sekä etiikan ja katsomusten näkökulmista. Lähiyhteisön menneisyyttä sekä ajankohtaisia asioita pohtimalla suunnataan lasten mielenkiintoa yhteiskunnallisiin asioihin lapsen ikätasoa vastaavalla tavalla. Tavoitteena on saada lapsi kiinnostumaan omasta lähiympäristöstään ja sen menneisyydestä. Lasten toimintaympäristö, lähiluonto ja rakennettu ympäristö, sekä muut esiopetuksen oppimisympäristöt tarjoavat runsaasti aineksia lasten oppimiselle. Tärkeää on opetuksen liittäminen lasten omaan kokemusmaailmaan ja toimintaympäristöön. Lasten kanssa keskustellaan mediakriittisyydestä, mikä on totta ja mikä ei. Tuetaan ja vahvistetaan lapsen ajattelun taitoja, mielipiteen ilmaisua, perustelua ja erilaisten mielipiteiden kunnioittamista.
4.4 Tutkin ja toimin ympäristössäni
Opetuksessa tutustutaan tutkivaan työtapaan. Lapsia rohkaistaan tekemään kysymyksiä ja etsimään niihin yhdessä selityksiä. Harjoitellaan ongelmanratkaisua ajattelun taitoja kehittäen. Esiopetus toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa otetaan huomioon lasten yksilöllisyys sekä ryhmä- että projektitaitojen harjoittelu. Valmiuksien harjoittelu tapahtuu leikin, toiminnan ja välineiden avulla. Hyödynnetään monipuolisia oppimisympäristöjä, kuten luontoa ja esiopetustilaa. Ongelmanratkaisutaitoja harjoitellaan yksin ja ryhmässä. Tärkeää on oppimisen ilo ja onnistumisen kokemukset.
Lasten matemaattisia valmiuksia kartoitetaan esiopetuksen alkaessa ja seurataan esiopetusvuoden ajan. Tavoitteena on tarjota oivaltamisen ja oppimisen iloa matemaattisen ajattelun eri vaiheissa oleville lapsille. Matemaattista ajattelua vahvistetaan arkipäivän tilanteissa ja toimissa huomioiden tilanteita myös matematiikan näkökulmasta: lasta ohjataan huomioimaan muutoksia, tekemään vertailuja ja laskemaan eri asioita. Matemaattisia taitoja harjoitellaan arjen eri toimintoihin eheyttäen.
Leikki, pelit, liikunta, musiikki ja monipuolinen toiminta tuottavat lapsille myönteisiä matemaattisia kokemuksia. Tieto- ja viestintäteknologiaa hyödynnetään esim. oppimispeleissä, numeroiden/kirjaimien harjoittelussa, muotojen piirtämisessä, omien ajatusten ja tuotosten esille tuomisessa ja dokumentoinnissa. Esiopetusvuoden aikana harjoitellaan seuraavia matematiikan valmiuksia; lukukäsite, lukujonotaidot, lukumäärät, nimeäminen, luokittelu, sarjoittaminen, vertaaminen, geometrinen ajattelu: avaruudellisuus, muodot (kolmio, neliö, suorakulmio, ympyrä) rakentelu, askartelu, muovailu, mittaaminen, ajankäsitys, suhdekäsitteet, muistin kehittäminen, hahmottaminen, rahaan tutustuminen.
Ympäristö- ja luontokasvatuksessa hyödynnetään Jokioisissa luonnon läheisyyttä. Vuodenaikojen vaihtelun seuraaminen ja luonnossa liikkuminen vahvistavat lasten käsitystä ihmisestä osana ympäristöään. Lasten ympäristöherkkyyden ja luontosuhteen kehittymistä tuetaan tarjoamalla lapsille kokemuksia luonnossa liikkumisesta sekä sen tutkimisesta. Lapsia opetetaan kunnioittamaan ja suojelemaan luontoa. Toiminta on elämyksellistä, kokemuksellista, tutkivaa, kokeilevaa ja osallistavaa. Lapsia kannustetaan huolehtimaan kestävästä kehityksestä ja heille opetetaan ekologista ajattelua. Kierrätystä tehdään arjessa ja kierrätyspisteillä. Kierrätys- ja luonnonmateriaalia hyödynnetään toiminnassa ja innostetaan lapsia rakentamaan ja keksimään omia teknologisia ratkaisuja. Yhteistyökumppanina hyödynnetään Loimi - Hämeen jätehuoltoa.
Jokioisten kunnan varhaiskasvatuksessa on laadittu Kestävän kehityksen toimintaopas ja Ympäristökasvatuksen suunnitelma Mäntypuiston ja Teerimäen päiväkoteihin ja perhepäivähoitoon.
4.5. Kasvan ja kehityn
Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot ovat osa laaja-alaista osaamista. Lasta kannustetaan yrittämään itse ja hänen omatoimisuuttaan vahvistetaan.
Esiopetuksessa harjoitellaan itsestä ja omista tavaroista huolehtimista. Esiopetuksessa arjen taitoja harjoitellaan liikunnan, ruuan, kuluttajuuden, terveyden sekä turvallisuuden näkökulmista.
Lapset saavat monipuolisia kokemuksia liikunnasta. Toiminta tarjoaa mahdollisuuksia lasten moto-risten ja sosiaalisten taitojen kehittymiselle. Lapsia kannustetaan liikkumaan erilaisissa arjen tilan-teissa ja esiopetusvuoden aikana tutustaan eri liikuntalajeihin. Kaikilla ryhmillä on hyvät ulkoliikun-tamahdollisuudet, pihalla, luonnossa ja urheilukentällä. Talviliikunta on esiopetusvuoden aikana erit-täin aktiivista, sään salliessa. Liikunnan suunnittelussa ja toteutuksessa otetaan huomioon valtakun-nalliset lasten liikunnan suositukset. Lasten osallisuus ja ehdotukset otetaan huomioon. Liikunnassa lapsi oppii; tuntemaan oman kehonsa ja hallitsemaan perusliikkeet, liikkumaan monipuolisesti, erilai-sia käsitteitä, ongelmanratkaisutaitoja, ilmaisemaan ja hallitsemaan tunteitaan, tekemään yhdessä, tutustumaan eri liikuntalajeihin, liikkumaan aika-, tila- ja voimatekijät huomioiden. Hyödynnetään yhteistyötahojen kanssa tehtävää liikuntaa esim. liikuntajärjestö Valo, Suomen Latu ja paikalliset järjestöt. Yhteisiä tapahtumia voidaan järjestää perhetapahtumina ja pihatempauksina.
Lasten kanssa tutustutaan terveelliseen ruokaan ja pohditaan sen merkitystä. Ruokailu on vuoro-vaikutuksellinen, myönteinen, syömään kannustava tapahtuma, joissa harjoitellaan hyviä pöytäta-poja ja ruokailutottumuksia. Tutustutaan paikallisiin ruokatuottajiin, kuten maatilamiljööt ja tutustu-taan Elonkiertoon. Jokioisten ruokahuollon kanssa tehdään lukuvuoden aikana yhteistyötä mm. Ammattikeittiöosaajat ry:n tuottamaa Makuaakkoset – diplomin pohjalta. Diplomimalli tukee kansal-listen ravitsemussuositusten jalkauttamista ja nostavat suomalaisen joukkoruokailun ja sen tekijöi-den arvostusta. Pääteemoina ovat ravitsemusosaaminen, ruokakulttuurin opettelu osana lapsen sosiaalistumisprosessia, ruoka-, hygienia- ja ympäristöosaaminen sekä päiväkodin ja ruokapalvelun välinen yhteistyö ruokailuun ja ruokakasvatukseen liittyvissä asioissa.
Lasten kanssa keskustellaan kestävästä kehityksestä ja pohditaan luonnonvarojen riittävyyttä, omia kulutustottumuksia, tavaroista huolehtimista sekä luonnonvarojen ja omien valintojen merkitystä lapsen ikätason huomioiden.
Lapset saavat turvallisuuskasvatusta liikuttaessa lähiympäristössä ja esiopetuksen kaikissa oppimisympäristöissä. Liikenneturvaa ja poliisia hyödynnetään liikennekasvatuksessa ja palokuntaa paloturvallisuutta käsiteltäessä (vierailut ja tutustumiskäynnit).
Oman toimintaympäristön turvallisuudesta sisällä ja ulkona huolehditaan järjestelmällisesti lasten kanssa keskustellen ja yhteisistä turvallisuus-säännöistä sopien. Opetellaan yleinen hätänumero ja sen käyttö.
5. Laaja-alaisen osaamisen painotukset
Uudessa opetussuunnitelmassa painotetaan laaja-alaista osaamista, johon kuuluvat:
- ajattelu ja oppiminen
- kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu
- itsestä huolehtiminen ja arjen taidot
- monilukutaito
- tieto ja viestintäteknologian osaaminen
- osallistuminen ja vaikuttaminen.
Laaja-alainen osaaminen tarkoittaa tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden ja tahdon muodostamaa kokonaisuutta, kykyä käyttää tietoja ja taitoja tilanteen edellyttämällä tavalla. Se huomioidaan esiopetuksen kaikessa toiminnassa, sillä laaja-alaisen osaamisen kehittymiseen vaikuttaa opeteltavia tietosisältöjä enemmän se, miten esiopetuksessa työskennellään, millaiset oppimisympäristöt rakennetaan ja miten lasten oppimista ja hyvinvointia tuetaan.
Ajattelu ja oppiminen: Lapsi oppii luottamaan omaan osaamisensa ja ponnistelemaan tavoitteiden saavuttamiseksi. Lapsi oppii ajattelun taitoja ja toimimaan aikuisen tuella. Lasten muistin ja mielikuvituksen kehittymistä tuetaan erilaisilla tehtävillä ja toiminnalla, joissa havainnoidaan eri oppimistyylit.
Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu: Vuorovaikutustaitojen harjoittelu aloitetaan tunnistamalla ja nimeämällä tunteita. Tunteiden tunnistaminen on lähtökohta itsesäätelytaitojen kehittymiselle. Omien tunteiden hallinta on lähtökohta vuorovaikutustaitojen oppimiselle. Opetellaan toimimaan ryhmän jäsenenä, huomioimaan muut ihmiset, kulttuurit ja ihmisten erilaisuus. Aikuiset ovat aktiivisesti läsnä lapsille ja auttavat lasta toimimaan yhteisön jäsenenä ja selviytymään erilaisissa tilanteissa hyvällä tavalla. Käytössä on mm. Askeleittain -materiaali ja MiniVerso (sovitteleva työote-tekniikka).
Ilmaisutaitoja kehitetään luovalla toiminnalla, jossa lapselle annetaan mahdollisuuksia toteuttaa mielenkiinnon kohteita. Ilmaistessaan itseään lapset kehittävät mielikuvitustaan, esiintymistaitojaan ja itsetunto vahvistuu. Luovan toiminnan menetelmiä ovat mm. teatteri ja näytelmät, sadut ja runot, tanssi, musiikki, liikunta ja kädentaidot.
Itsestä huolehtimisen ja arjen taitoja opetellaan itseä, toisia ja yhteistä ympäristöä ajatellen iän ja kehitystason huomioiden. Opetellaan arjen taitoja mm. ruokailua, pukemista, hygieniaa ja turvallisuutta. Huolehditaan lasten riittävästä ja monipuolisesta liikunnasta päivittäin.
Monilukutaito yhdistyy esiopetuksen erilaisiin toiminnallisiin menetelmiin. Monilukutaitoa kartutetaan havainnoimalla ja arvioimalla erilaisia kuvia ja tekstejä yhdessä aikuisten kanssa. Sanastoa ja yleistietoa haetaan erilaisista lähteistä. Tietoisuutta kehitetään erilaisten teema-alueiden avulla (esim. luonto, eläimet jne). Kirjaimia ja numeroita harjoitellaan ja tuotetaan eri tavoilla, leikeissä kirjataan logoja (kauppa, autokorjaamo ym. leikkeihin) ja liikennekasvatuksessa tutustutaan liikennemerkkeihin. Arjen struktuurin hahmottamiseen voidaan käyttää apuna tukikuvia.
Esiopetuksessa kuvallinen lukutaito painottuu ennen kirjoitetun kielen lukutaitoa. Kuulun ymmärtäminen edeltää luetun ymmärtämistä.
Tieto- ja viestintäteknologia on laaja-alaisen osaamisen yksi osa-alue: esiopetusvuonna tutustutaan erilaisiin tieto- ja viestintäteknologisiin välineisiin ja oppimispeleihin aikuisen avulla lapsen ikätasoon sopivalla tavalla.
Esiopetuksessa ei käytetä valmista esiopetuskirjaa, vaan kaikille lapsille kootaan vuoden aikana oma kasvun kansio, jossa näkyy lapsen yksilöllinen kehittyminen ja oppiminen ja mielenkiinnon kohteet.
6. OSALLISTAMINEN
6.1 Lasten osallistaminen
Aktiivinen ja vastuullinen osallistuminen ja vaikuttaminen luovat perustan demokraattiselle ja kestävälle tulevaisuudelle. Tavoitteena on vahvistaa lapsen halua ja taitoa vaikuttaa omaan ja yhteisönsä toimintaan sekä luottamusta omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa. Lapset haastatellaan toimintakauden alussa, lasten toimintaa, leikkiä ja palautetta havainnoidaan jatkuvasti. Koko lukuvuoden ajan kartoitetaan siten lasten toivomuksia, mielenkiinnon kohteita ja ajatuksia toiminnan suunnittelua ja toteuttamista ajatellen. Lukuvuoden lopussa lapset saavat arvioida esiopetuksen toimintaa.
Toimintatapana on käydä säännöllisesti myös kahdenkeskisiä keskusteluja lapsen kanssa.
6.2 Huoltajien osallistaminen
Jokaiselle lapselle laaditaan Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma/HOJKS yhdessä huoltajan/huoltajien kanssa toimintakauden alkaessa. Yhteisessä keskustelussa suunnitellaan yhdessä lapsen esiopetusvuotta ja kuunnellaan huoltajien toiveita sekä lapsensa asioissa, että esiopetukselle yleensä. Vanhempainilloissa, mahdollisissa päivittäisissä kohtaamisissa, puhelimitse, Wilman välityksellä ja toimintavuoden alussa täytettävällä kyselylomakkeella huoltajat voivat esittää esiopetukseen liittyviä ajatuksiaan, ehdotuksiaan ja mielipiteitään. Tarvittaessa käydään Lapsi-puheeksi keskustelut huoltajien kanssa. Keväällä pyydetään loppuarviointikyselyllä palautetta kuluneesta eskarivuodesta.
6.3 Yhteistyötahojen osallistaminen
Koulu: Koulun järjestämä vanhempainilta kouluun menevien lasten huoltajille, lasten kouluun tutustuminen. Koulukuraattorin palvelut. Koululuokkien kanssa tehtävä yhteistyö.
Seurakunta: Pyhäkoulu, juhlapyhien tapahtumat, Jokioisten kirkkoon tutustuminen
Palvelukeskus Intalankartano: esiintymistilaisuudet, vierailut
Forssan pelastuslaitos, poliisi
Paikalliset seurat ja järjestöt, muut yhteiskunnalliset toimijat (esim. Kulttuuriyhdistys Kuvio, Liikenneturva, Valo, Suomen Latu, Lounais-Hämeen Rasti, Mediakasvatus jne) tarpeen mukaan.
7. OPPILASHUOLTO, HYVINVOINTI JA TURVALLISUUS
7.1. Kasvun ja oppimisen tuki
Esiopetuksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana ovat sekä esiopetusryhmän että kunkin lapsen yksilölliset vahvuudet, oppimis- ja kehitystarpeet. Kasvun ja oppimisen tukeminen merkitsee yhteisöllisiä ja oppimisympäristöön liittyviä ratkaisuja sekä lapsien yksilöllisiin tarpeisiin vastaamista. Esiopetusta ja tukea suunniteltaessa otetaan huomioon lapsen tuen tarpeen vaihtelu tilapäisestä jatkuvaan, vähäisestä vahvempaan tai yhden tukimuodon tarpeesta useamman tukimuodon tarpeeseen. Jokaisella lapsella tulee olla mahdollisuus omista lähtökohdistaan käsin saada tukea kasvulleen ja oppimiselleen sekä kehittää oppimisvalmiuksiaan.
Lasten taitoja arvioidaan havainnoilla ja alkukartoitustehtävistöillä, jotka sisältävät sekä kielellisiä että matemaattisia tehtäviä sekä käytössä olevalla havainnointilomakkeella. Lisäksi lasten taitojen havainnointi ja dokumentointi arjen eri tilanteissa on merkityksellistä. Näitä em. tietoja hyödynnetään kunkin lapsen suunnitelman laadinnassa varmistamaan jokaisen lapsen hyvä yksilöllisen opinpolku kohti koulua ja elämää.
Lapsella on mahdollisuus saada yleistä, tehostettua tai erityistä tukea kasvulleen ja oppimiselleen kolmiportaisen tuen mukaisesti. Kaikilla lapsilla on mahdollisuus yleiseen tukeen. Silloin kun yleinen tuki ei riitä, lapselle annetaan tehostettua tukea, joka on luonteeltaan vahvempaa ja pitkäjänteisempää kuin yleinen tuki. Erityistä tukea annetaan niille lapsille, joiden esiopetusta ei kasvun ja oppimisen vaikeuksien vuoksi voida järjestää muuten. Lapsen edellytykset ovat voineet heikentyä esimerkiksi vamman, sairauden toimintavajavuuden tai kasvuympäristöön liittyvien riskitekijöiden vuoksi. Erityinen tuki kattaa esiopetuksen kaikki tukimuodot.
Lapselle laaditaan yhteistyössä huoltajan kanssa tuesta riippuen Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma (sisältäen yleisen tuen), Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma tehostetulla tuella tai erityisen tuen suunnitelmalla (henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma eli HOJKS).
Lapsen kasvua ja oppimista seurataan ja arvioidaan säännöllisesti yhdessä huoltajien kanssa ja tarkennetaan mahdolliset tuen tarpeen muutokset. Lapsen tuen tarpeen kasvaessa/vähentyessä esiopetuksen opetushenkilöstön käytössä on työvälineinä ”Pedagoginen arvio” ja ”Pedagoginen selvitys” -lomakkeet.
Lapsen kasvun ja oppimisen tuen suunnitelmallisesta jatkumosta esiopetuksesta perusopetukseen huolehditaan yhteistyössä huoltajien kanssa ns. tiedonsiirtopalaverin muodossa.
7.2. Oppilashuoltoryhmät
Oppilashuolto koostuu yhteisöllisestä ja yksilökohtaisesta oppilashuollosta. Kunnassamme toimii esiopetuksen yhteinen oppilashuoltoryhmä, joka kokoontuu kaksi kertaa lukuvuoden aikana. Oppilashuoltoryhmään kuuluu varhaiskasvatuksen johtaja, varhaiskasvatuksen opettaja jokaisesta esiopetusryhmästä, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, koulukuraattori, koulupsykologi, neuvolan terveydenhoitaja ja sosiaalityöntekijä. Ryhmän koollekutsujana toimii varhaiskasvatuksen johtaja.
Yksittäisen lapsen on mahdollista saada yksilökohtaista oppilashuoltoa. Esiopetuksessa ryhmän kutsuu koolle varhaiskasvatuksen erityisopettaja, joka hän pyytää huoltajan/huoltajien kirjallisen suostumuksen asian käsittelylle. Oppilashuollosta ja oppilashuoltoryhmien toiminnasta tiedotetaan huoltajia mm. vanhempainillassa ja yksilöidysti tarpeen ilmetessä.
7.3. Suunnitelma lasten suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä
Kaikissa varhaiskasvatusyksiköissä on laadittu suunnitelmat väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän ehkäisemiseksi ja henkilöstö toimii aktiivisesti suunnitelmien mukaisesti varmistaakseen lasten turvallisen varhaiskasvatuksen. Jokioisilla on käytössä myös seurantalomake, jolla varmistetaan, että nämä tilanteet tulevat asianmukaisesti hoidettua myös pitkäkestoisesti. Syksyllä sekä varhaiskasvatuksessa että esiopetuksessa otettiin käyttöön Kiusaamiseen puuttuminen ja seuranta- lomake.
7.4. Esiopetusyksikön säännöt
Esiopetuksen säännöt laaditaan yhdessä lasten kanssa heti esiopetuksen alkaessa. Keskustellaan sääntöihin sitoutumisesta sekä niiden merkityksestä turvallisuuteen. Yhteisin keskusteluin ja sääntöjen kirjaamisin varmistetaan, että myös kaikilla lasten kanssa toimivilla aikuisilla on yhteinen toimintatapa sääntöjen suhteen.
7.5. Suunnitelma turvallisuussuunnitelman ylläpitämiseksi
Toiminnassa kiinnitetään huomiota päivittäin lasten kanssa turvallisten toimintatapojen opettamiseen ja toteuttamiseen kaikissa tilanteissa.
Lasten kanssa harjoitellaan turvallisuuteen liittyviä asioita esimerkiksi poistumisharjoituksella ja liikennekasvatuksella.
8. ARVIOINTITOIMINTA
8.1 Edellisen lukuvuoden työn ja tavoitteiden toteutumisen arviointi
Lukuvuonna 2020 – 2021 esiopetukseen osallistui 52 lasta, lähes 100% kunnan esiopetusikäisistä. Kevään 2021 aikana kuntaamme muutti neljä esiopetusikäistä lasta ja meiltä muutti pois kaksi lasta. Esiopetusta annettiin Teerimäen päiväkodissa Talitinttien ryhmässä, Miinan esiopetusryhmässä ja Mäntypuiston päiväkodissa Käpysten ryhmässä
Toimintavuonna koronaepidemia vaikutti esiopetuksen toteutukseen vähentäen tapahtumien järjestämistä ja yhteistyötä eri tahojen kanssa. Tapahtumia järjestettiin etänä. Tulevaan kouluun tutustuttiin videon välityksellä. Lisäksi koulussa käytiin koronaturvallisesti oman ryhmän kanssa.
Varhaiskasvatus mukaan lukien esiopetus osallistui Lukuliike-kampanjaan kunnan linjauksen mukaan vahvistaakseen lasten kiinnostusta lukemista kohtaan kullekin ikäryhmälle sopivin toimenpitein ja tavoittein. Kaksi varhaiskasvatuksen opettajaa kuuluu kunnan Lukuliike-työryhmään, jonka nimi on Lukujuttu. Tammikuussa esiopetuksessa otettiin Lukulumo käyttöön.
Lapsen kasvun ja oppimisen tukemisessa oli opetushenkilöstön toimintatapana varhainen lapsen auttaminen ja mahdollisten vaikeuksien ennaltaehkäiseminen.
Käytössä olevilla arviointimenetelmillä esiopetuksen alkaessa tarkennettiin kaikkien lasten vahvuuksia ja taitoalueita. Tätä tietoa hyödynnettiin lapsen kasvun ja oppimisen tueksi ja lapselle laadittavan suunnitelman pohjaksi.
Lapset saivat apua kasvun ja oppimisen polulleen kohti koulua kolmiportaisen tuen mukaisesti.
Kaikille tukea tarvitseville lapsille laadittiin heidän kasvuaan ja oppimistaan edistävä suunnitelma yhteistyössä huoltajien, varhaiskasvatuksen opettajan ja varhaiskasvatuksen erityisopettajan kanssa. Lapsen suunnitelman laadintaan osallistui tarvittaessa myös muita asiantuntijoita.
FSHKY:n oppilashuollolla ei ollut osoittaa Jokioisten kunnalle omaa koulupsykologia, jo-ten psykologin palvelut toteutuivat Oppilashuollon toimesta ostopalveluna Psykologipalvelu Poijul-ta. Koulukuraattorin palvelut olivat käytettävissä. Lasten suunnitelmia arvioitiin ja tarkennettiin toi-mintavuoden aikana ja keväällä pidettiin päätösarviointi. Tehostetun ja erityisen tuen piirissä olevat lapset siirtyivät kouluun Yhdessä saattaen - periaatteella tiedonsiirtopalaverien muodossa.
Kevään koronatilanteen vuoksi tiedonsiirrot toteutettiin etäyhteydellä – mukana vastaanottava opet-taja, lapsi, huoltaja(t) esiopetusryhmän opettaja, varhaiskasvatuksen erityisopettaja ja koulun laaja-alainen erityisopettaja. Lapsen tarpeiden mukaisesti tiedonsiirtoon osallistui tarvittaessa myös kou-lupsykologi.
Lapsen kokonaisvaltaista kasvua ja oppimista vahvistava toiminta ryhmissä koostui sekä rakenteel-lisista että pedagogisista tukitoimista. Toimintavuoden aikana kaikista esiopetukseen osallistuneista lapsista 15,1 % sai joko tehostettua tai erityistä tukea. Esiopetusryhmänsä päivittäisen pedagogisen toiminnan lisäksi lapsen oli mahdollista saada tarpeidensa mukaista säännöllistä tukea viikoittain varhaiskasvatuksen erityisopettajan (veo:n) palveluiden kautta joko yksilöllisenä tai pienryhmämuo-toisena ohjauksena. Maaliskuusta lähtien nämä jäivät tauolle
koronatilanteesta johtuvien varotoimenpiteiden vuoksi. Näiden lasten osalta veo konsultoi ryhmän opettajia lasten tuen toteuttamisesta.
Toiminta eskarilaisten kanssa:
Lapsen haastattelut ja kielellisten ja matemaattisten tehtävien alkukartoitus tehtiin aikuisen kanssa syksyllä. Käytiin keskusteluja lapsen kanssa ja kuunneltiin lapsen mielipiteitä ja toiveita.
Toimintavuoden aikana oli monipuolista kasvua ja oppimista tukevaa toimintaa esiopetus- ja toimintasuunnitelman suunnitelman mukaisesti ja yhteistyötä tehtiin useiden eri toimijatahojen kanssa.
Toista kertaa Jokioisilla järjestettiin eskarilaisten uimakoulu Vesihelmessä, minkä mahdollisti osaltaan liikuntahankkeeseen saatu hankerahoitus.
Toiminta huoltajien kanssa:
Tiedonkulussa oli käytössä Wilma ja Pedanet. Koronaepidemian aikana keskustelut huoltajien kanssa käytiin Teams-yhteydellä tai puhelimitse tai esiopetusyksikön piha – alueella.
Lasten suunnitelmia arvioitiin keskustellen yhteistyössä huoltajan/huoltajien kanssa vähintään kaksi kertaa lukuvuoden aikana, tarvittaessa useammin.
Työntekijä:
Esiopetus vuoden aikana pidettiin opettajien palavereja, oman toiminnan arviointia yksilö- ja tiimitasolla, arviointi- ja suunnittelupäivä kesäkuun alussa. Palaverit pidettiin Teamsin välityksellä. Työntekijät osallistuivat koulutuksiin etänä.
Tapahtumia toimintavuonna 2020-2021:
Elokuu/Syyskuu:
kirjastovierailu: Kirjastopupun kirjavinkkaus
Lokakuu:
Nallepäivä
YK:n päivän tapahtumat
Marraskuu:
Naamiaiset
Isien huomioiminen (isänpäivä)
Lasten oikeuksien päivä
Pyhäinpäivän kynttilät hautausmaalle (Mäntypuisto)
Pukeutumispäivä yhdessä Miinan koululaisten kanssa (Miina)
Adventtikirkko (Miina)
Elonkierron joulupolku
Joulukuu:
video-joulutervehdys koteihin
Eskareiden korttitervehdys jokaiselle kunnan veteraanille (Mäntypuisto)
Itsenäisyyspäiväjuhlat
Valtakunnallinen puhtauspäivä, Kiitä siivoojaa. Siivoojien muistaminen kortilla
Pikkujoulut
Joulujuhlat
Tammikuu:
Sadas eskaripäivä-juhla (Miina ja Teerimäki)
Lukulumo-sovellus käyttöön
Helmikuu:
Ääneen luku-haaste (yhteistyössä kirjaston kanssa)
Talvirieha
Ystävänpäiväjuhlat
Kalevalanpäivä (kansanperinne)
Runebergin päivän tehtävät koululaisten kanssa
Prinsessa Pikkiriikki – Kaikkien tuhmuroijien sankari (videotallenne-esitys)
Maaliskuu:
MLL: Media ja netissä toimiminen verkkotapahtuma
Elonkierron pääsiäiäspolku
Huhtikuu:
Vappujuhlat
Toukokuu:
Uimakoulut eskarilaisille Vesihelmessä
Vappujuhlat
Kevätjuhlat lapsille, ilman vanhempia (Teerimäki).
Kevätjuhlahetki koululaisten kanssa Miinan koulun pihalla (Miina).
Juhlapizzat eskareille
Kesäkuu:
Virtuaalinen varhaiskasvatuksen taidenäyttely vuoden aikana tehdyistä käden töistä
8.2 Palautteen antamisen periaatteet ja palautteen pedagoginen tehtävä oppimisen edistämisessä
Opeteltiin lasten kanssa antamaan myönteistä palautetta sekä itselle että toisille ja opeteltiin myös ottamaan vastaan palautetta. Pysyvänä toimintatapana esiopetuksessa on luoda myönteistä ilmapiiriä, jossa jokaisella on mahdollisuus onnistua ja jossa ei pelätä epäonnistumistakaan.
9. KEHITTÄMISTOIMINTA 2021-2022
Pitkäkestoisia ja jatkuvia kehittämiskohteita:
Vahvistetaan esiopetussuunnitelman mukaista ajattelua, toiminnan suunnittelua ja toteutusta mm. osallistumalla mahdollisuuksien mukaan esiopetustoimintaa tukeviin koulutuksiin ja muihin tilaisuuksiin.
Mäntypuistossa kehitetään esiopetustoimintaa vuorohoidossa olevien lasten tarpeet huomioiden.
Yhtenäistetään esiopetuksen laatua ja toiminnan sisältöjä yhteisin keskusteluin ja suunnitteluin, apuna mm. itsearvioinnit omassa työtiimissä ja yhteisissä varhaiskasvatuksen opettajien palavereissa.
Kiusaamisen ehkäisyyn, väkivallalta ja muulta häirinnältä suojaamiseen kiinnitetään vahvasti huomiota, tehdään riittävät toimenpiteet ja kirjatut seurantatoimenpiteet.
Wilman ja Pedanetin käytön kehittäminen yhä toimivammaksi ja yhteneväiseksi koko esiopetuksessa jatkuen perusopetukseen. Varhaiskasvatuksen TVT-ryhmä edistää näitä taitoja ja yhtenäistää lasten iän huomioivia toimintatapoja ja -tekniikoita kaikissa varhaiskasvatuksen ryhmissä. Otamme toimintakauden aikana käyttöön lasten sähköiset kasvun kansiot.
Lukuliike-toiminta jatkuu. Lukulumo-sovellus on perheiden käytössä.
Kulttuurisuunnitelma päivitetään tämän toimintavuoden aikana.
Päivitetään päiväkotien sekä perhepäivähoidon ympäristökasvatussuunnitelmat.
Leikkipedagogiikkaa keskeisenä toimintatapana laajennetaan edelleen. Tavoitteena on, että kaikki lasten toiminta kiinnittyy lasten ominaiseen tapaan oppia leikin ja leikin tuoman mielenkiinnon ja ilon kautta.
Yhtenä tavoitteena on lisätä lasten jokapäiväistä liikuntaa riittävälle tasolle.