Pappilamuseon historia
Pappilamuseo valmistui 1800-luvun alussa. Rakennuttaja oli Ernst Gustav von Willebrand, joka teki sen korvaukseksi pappilaan tarkoitetuista hirsistä, mitkä päätyivätkin tehtaalle. Tarveaineet saatiin pääosin kartanon metsistä. Koska pappila rakennettiin savesta, sen ympärille oli muurattava tukeva tiilikerros. Pappilan museon keittiössä oli suuri leivinuuni. Lähes kaikki keittiön kattilat, kulhot ja pannut olivat kuparia.
Pappi muutti pois tästä talosta, johon muutti sitten lukkari, joka opetti lapsia lukemaan ja kirjoittamaan. Töykkälänmäellä oli ennen pieni kyläkeskus. Kyläkeskuksen taloja purettiin ja tilalle tuotiin aittoja. Vuonna 1940 yritettiin huonokuntoinen pappila purkaa, mutta onneksi se pystyttiin estämään. Eric Napoleon Bullstoff oli pappi, joka asui pappilassa pisimpään. Myös Miina Sillanpää asui aikoinaan pappilassa ja hänen huonettaan kutsuttiin piispanhuoneeksi
Pappila muutettiin museoksi vuonna 1959.
Lähde:
Anttila Olavi Kartanosta kunnaksi Jokioisten historia, Forssan kirjapaino, Forssa 1991
Jokioinen-kuvat kertovat, Jokioisten Lions Cub 1995
Pappilamuseon opas Stiina-Liisa Pirkkamaa
http://www.hameenheimoliitto.fi/museoportaali/?page_id=261
Pappi muutti pois tästä talosta, johon muutti sitten lukkari, joka opetti lapsia lukemaan ja kirjoittamaan. Töykkälänmäellä oli ennen pieni kyläkeskus. Kyläkeskuksen taloja purettiin ja tilalle tuotiin aittoja. Vuonna 1940 yritettiin huonokuntoinen pappila purkaa, mutta onneksi se pystyttiin estämään. Eric Napoleon Bullstoff oli pappi, joka asui pappilassa pisimpään. Myös Miina Sillanpää asui aikoinaan pappilassa ja hänen huonettaan kutsuttiin piispanhuoneeksi
Pappila muutettiin museoksi vuonna 1959.
Lähde:
Anttila Olavi Kartanosta kunnaksi Jokioisten historia, Forssan kirjapaino, Forssa 1991
Jokioinen-kuvat kertovat, Jokioisten Lions Cub 1995
Pappilamuseon opas Stiina-Liisa Pirkkamaa
http://www.hameenheimoliitto.fi/museoportaali/?page_id=261