Runeberg toimi kotiopettajana Saarijärvellä vuosina 1823-25. Runo Saarijärven Paavosta syntyi Runebergin tutustuttua Saarijärven seutuun ja sen asukkaisiin, aiemmin kirjailijalle tuntemattomaan suomenkieliseen rahvaaseen. Kokemuksiensa innoittamana Runeberg kirjoitti myöhemmin useita merkittäviä talonpoikaiselämän kuvauksia. Runeberg ihannoi alkuperäistä suomalaista kansaa ja sisämaan luontoa, hänen kansan ja luonnonkuvauksiinsa liittyy eräänlainen "pyhyyden leima".


Runo Saarijärven Paavosta kertoo työn ja raadannan sankarista. Se kuvaa kansan kovia elinoloja, solidaarisuutta sekä nöyryyttä jumalan ja luonnon edessä. Runo ilmestyi ruotsinkielisenä (Bonden Paavo) vuonna 1830 Runebergin runokokoelmassa Dikter I. Se suomennettiin seuraavana vuonna.

Saarijärven Paavo on inspiroinut taiteilijoita kautta aikojen, muun muassa M.A. Numminen lauleskelee Paavosta.


LÄhteet:

Keskisuomalaista taloushistoriaa, Finnica.fi