Aleksis Kivi (kopio)

Tehtävä: Mene Seitsemän veljestä.net -sivustolle ja tee alla olevat tehtävät vihkoon tai alle

Seitsemän veljestä.net –sivustoon liittyvät tehtävät

1. Tee veljestesti. Kuka sielunveljesi on? Onko arvio mielestäsi oikea? testi löytyy kohdasta, jossa esitellään veljeksiä.

2. Lue veljesten luonnekuvaukset. Ketä omasta mielestäsi muistutat? Kenet veljeksistä valitsisit omaksi veljeksesi ja miksi?
3. Poimi kaksi asiaa, jotka Ahlqvistia ärsytti romaanissa.
4. Millaisia romanttisen ja realistisen tyylisuunnan piirteitä romaanissa on?
  • Palauta merkintä

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

1. Paritehtävä: Kirjoittakaa oma katkelma Seitsemän veljestä -romaania

Valitkaa alla olevasta juonitiivistelmästä mielenkiintoinen romaanin kohta. Lukekaa juoniselostus. Keksikää ja kirjoittakaa tarinan aiheesta veljesten keskustelua vähintään 30 repliikin verran. Pyrkikää kirjoittamaan repliikit Aleksis Kiven tyylillä.
  • Palauta merkintä

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

Seitsemän veljestä -juonitiivistelmä

1. luku	
· Kertoja esittelee Jukolan, veljekset ja heidän vanhempansa
· Kertoja kertoo munavarkaudesta, jotka veljekset tekivät nuorempina
· Poikien vanhemmat kuolevat, Jukolan kunto rapistuu > "Hei, muutetaankos metsään?"
· Juhani valitaan joukon johtajaksi
· Keskustelevat siitä, että lukemaan olisi opittava
· Puhuvat Venlasta

2. luku
· Poikajoukko käy kosimassa Venlaa, saavat rukkaset
· Matkalla lukkarin luokse törmäävät pilkkalaulua laulaviin Toukolan poikiin > tappelu
· Pääsevät lopuksi lukkarin luokse

3. luku
· Kahden päivän jälkeen veljekset ovat jo tuskastuneita lukemisen opetteluun
· Erityisen kovapäisiä ovat Juhani ja Timo
· Saavat tarpeekseen, särkevät ikkunan ja pakenevat
· Tapaavat Rajamäen rykmentin ja ivailevat heidän kustannuksellaan
· Juttelevat keskenään ja toivovat lukkarin hornaan
· Aapo kertoo legendan kiveen ikuistetuista rakastavaisista. Pojat nukahtavat.
· Nousee raju ukonilma, ja he säikähtävät hereille luullen maailmanlopun tulleen.
· Menevät lopuksi yöksi Tammiston taloon

4. luku
· Palaavat Jukolaan, lämmittävät saunan, juopottelevat, saunovat ja menevät nukkumaan
· Yöllä sauna palaa Timon ankaran lämmityksen seurauksena
· Jutustelevat ja nahistelevat aamiaisella, huomaavat sitten että sauna puuttuu
· Kiistelevät siitä, kuka on syypää
· Lautamies Mäkelä tulee ilmoittamaan, että poikien pitäisi palata kouluun
· Ajatuskin koulusta puistattaa poikia ja he päättävät muuttaa metsään asumaan
· Pojat vuokraavat Jukolan nahkapeitturille kymmeneksi vuodeksi.

5. luku
· Pojat muuttavat Impivaaraan
· Matkalla Aapo kertoo tarinan valkean käärmeen kruunun varastamisesta
· Pojat majoittuvat sysikoijuun ja laittavat illallista
· Syödessään he neuvottelevat siitä, miten tottelemattomia veljeksiä pitäisi rangaista.
· Aapo kertoo tarinan kalveasta immestä
· Pojat juttelevat naisten lumoista, ja Juhani kertoo matkastaan Turkuun
· Pojat erehtyvät luulemaan hevostaan peikoksi

6. luku
· Veljekset ovat saaneet rakennettua pirttinsä.
· Kertoja kuvailee veljesten harrastamaa metsästystä
· Timo päästää vahingossa sudenkuoppaan pudonneen suden vapaaksi
· Veljekset viettävät jouluiltaa, ja puhuvat siitä kuinka Impivaarassa on hyvä olla
· Syötyään ja juotuaan pojat rupeavat painimaan
· Timo voittaa Juhanin housujen pudottua
· Pojat laulelevat, kertovat juttuja ja lopuksi menevät saunaan.
· Juhani käskee Eeron heittää olutta kiukaalle. Tästä syntyy riita.
· Oljille lentää palava päre, ja pirtti syttyy tuleen. Pojat juoksevat eläimiensä kanssa ulos.
· Pakkanen alkaa kiristyä, ja pojat tajuavat olevansa liemessä.
· Pojat taivaltavat avojaloin pyytämään suojaa Jukolasta talven ajaksi.

7. luku
· Keväällä pojat rakentavat uuden pirtin Impivaaraan.
· Pojat kuuntelevat Taula-Matin juttuja hänen Lapin metsästys- ja vaellusretkistään ja päättävät matkia häntä.
· Veljekset lähtevät sorsajahtiin viinaa mukanaan.
· Pojat ampuvat Viertolan karjaa kiusanneen karhun.
· Kymmenen kiukkuisen härän joukko yllättää pojat. He ampuvat niistä seitsemän, ja loput kolme pakenivat.
· Paikalle jylistää uusi, neljänkymmenen pään härkäjoukko ja ahdistaa pojat Hiidenkivelle.
· Aapo kertoo tarinan Hiidenkiven synnystä
· Aamulla pojat harmittelevat nälkäänsä ja sitä, että härät ovat nähtävästi tulleet jäädäkseen.
· Aapo kertoo tarinan Impivaaran luoliin vangitusta uskonsoturista

8. luku
· Veljekset ovat kivellä jo neljättä päivää
· Lauri alkaa tulla kunnon humalaan, ja hänet uhkataan heittää hiidenkiveltä alas.
· Tuomas tulistuu tosissaan Laurille, mutta Juhani estää Laurin alas heittämisen.
· Loppujen lopuksi pojat päättävät ampua kaikki neljäkymmentä härkää.
· Eero lähtee kertomaan Viertolan voudille tapahtuneesta. Hän tulee paikalle, raivostuu ja lupaa, että asia ei jää siihen.
 
9. luku
· Veljekset syövät häränlihaa ja pelailevat kiekkoa.
· Lauri vaeltelee metsissä, ja näki omituisen unen, jonka hän tulkitsi käskyksi opetella lukemaan.
· Eero laulaa laulun Rajamäen rykmentistä
· Aamulla Mäkelä ja virasmies tulevat käymään poikien luona härkien tappamisen takia. Mäkelä asettuu poikien puolelle.
· Kertoja kuvailee sitä, kuinka veljekset rupeavat harjoittamaan maanviljelystä.

10. luku
· Veljekset ovat alkaneet kuitata velkaansa Viertolalle viljalla
· Pojat päättävät ruveta keittämään viinaa.
· Simeoni ja Eero lähtevät Hämeenlinnaan myymään ruista ja viinaa. Heistä ei kuulu mitään kahteen viikkoon.
· Kun Simeoni ja Eero viimeinkin palaavat, Eero on hiljainen ja Simeoni karkaa metsään. Häntä lähdetään etsimään.
· Kun Simeoni löytyy, saavat veljekset selville että hän ja Eero ovat langenneet ryyppäämään Hämeenlinnassa.
· Simeoni kertoo juoppohulluuskohtauksen aikana näkemästään näystä, jossa oli saapasnahkatorni ja Paholainen.
· Veljekset päättävät jättää viinan lopullisesti.
· Kylässä veljekset törmäävät taas Toukolan poikiin, ja siitä sukeutuu iso tappelu.

11. luku
· Veljekset pelkäävät että Toukolan poikien kanssa tappelusta tulee ikäviä seuraamuksia
· Pojat miettivät vaihtoehtoja vankilalle: joko he lähtisivät toiseen maahan tai liittyisivät armeijaan.
· Matkalla ilmoittautumaan he törmäävät nimismieheen, jolta selviää, ettei tappeluasiaa olla viemässä oikeuteen.
· Pojat kääntyvät takaisin, ja päättäät kotona että lukemaan on todellakin opittava.
· Veljekset lähettävät joukostaan teräväpäisimmän eli Eeron oppiin jotta tämä voisi vuorostaan opettaa heitä.
· Eero palaa oppineena ja rupeaa opettamaan veljiäänkin.

12. luku
· Muut veljet osaavat jo lukea, mutta Juhani ei. Viimein tosin hänkin oppii.
· Kertoja kertoo, kuinka veljet elelevät useamman vuoden maitansa viljellen jne.

13. luku
· Veljekset lähtevät katselemaan vanhan kotinsa ympäristöä, koska heidän on pian aika muuttaa sinne takaisin.
· Matkalla he päättävät kutsua joka ikisen vastaantulevan ihmisen kotiinpaluupitoihinsa.
· Tiellä he kohtaavat lukkarin, Rajamäen rykmentin sekä vanhan puolikuuron ukon.
· Pojat lähtevät Toukolaan sovintoreissulle, ja kutsuvat myös Toukolalaiset juhlaan.
· Juhlassa pojat kosiskelevat paikalla olevia tyttöjä.
 
14. luku
· Kertoja kertoo veljeksien myöhemmistä vaiheista: kenen kanssa kukakin meni naimisiin ja minne kukakin asettui asumaan.
· Juhani kiroilee väärään aikaan sattuvaa sadetta pellolla. Seunalan Anna saa hurskaan kohtauksen.
· Saita ja lapsia kohtaan hapan Simeoni eli ilman vaimoa Juhanin hoivissa hoidellen talon askareita. 
· Kerran Simeoni yrittää hirttäytyä humalapäissään, mutta Juhani estää paikalle estämään sen.
· Aapo elää tyyntä kotielämää harjoittaen parantajan ja lautamiehen ammatteja.
· Tuomas oli reilu isäntä, joka harjoitti laupeutta köyhiä kohtaan.
· Lauri sai erittäin pahansisuisen vaimon, ja jatkoi metsäreissujaan. Kerran hän kiskoi karanneen härän kotiin yksin.
· Lauria vaivaa eräässä vaiheessa myös hänen lumella näkemänsä kummalliset jäljet
· Jäljet paljastuivat puujaloilla kävelleen ihmisen jäljiksi.
· Myös Timo erehtyi joskus ryyppäämään.
· Kerran kun hän oli ollut kavereidensa kanssa juomassa, hän palasi kotiin. Hänen vaimonsa suuttui.
· Timo meni nukkumaan tallin parsille. Kohta tulivat hänen vaimonsa ja piikansa etsimään häntä peloissaan.
· Eero oli kirkasälyinen mies, joka kirjoitteli lehtiinkin, ja tuli ennen pitkää varsin varakkaaksi.
· Luvun loppupuolella Anna laulaa lapselleen kuoleman ihanuudesta.
· Kirjan lopussa kaikki veljekset ovat kokoontuneet viettämään joulujuhlaa perheineen.

Suomenkielisen kirjallisuuden synty


1800-luvulla monet halusivat suomenkielisen kirjallisuuden syntyvän. Vielä useammat halusivat päästä sanomaan, että suomen kieli on kirjallisuuteen liian kehittymätön. Lisäksi joukossa oli vielä niitä, jotka kyllä kannattivat suomen kielen aseman nostamista, mutta eivät pitäneet Aleksis Kiveä oikeana henkilönä tekemään sitä.

Aleksis Kivi joutui kirjoittamaan puutteellisissa ja köyhissä oloissa. Työllään Kivi osoitti, että suomen kieli kelpasi korkeatasoisen kirjallisuuden tekemiseen. Tämän vuoksi Kiveä sanotaan suomenkielisen kaunokirjallisuuden isäksi.

Aleksis Kivi kirjoitti ensimmäisen merkittävän suomenkielisen romaanin Seitsemän veljestä (1870). Lisäksi hän kirjoitti näytelmiä, runoja ja kertomuksia. Näytelmistä tunnetuimpia ovat Kullervo ja Nummisuutarit.

Kiven teksteissä on sekä romanttisia että realistisia piirteitä. Useimmat runot ja esimerkiksi Lea-näytelmä ovat ihanteellisia ja edustavat romantiikkaa. Monissa näytelmissään ja Seitsemässä veljeksessä Kivi kuvaa elämää ja ihmisiä varsin totuudenmukaisesti ja kaunistelematta – siis realistisesti - ja yhdistää kerrontaan rehevää huumoria.


Lisää Kivestä


Seitsemän veljestä


Lähde: Koululaisten Kivi

Katkelma romaanista

JUHANI. Kannu tänne!

LAURI. Kannu on minun.

JUHANI. Mutta minä tahdon sen haltuuni.

LAURI. Sinä tahdot? Jos tahdot, niin saatpa sen vasten otsikkoas.

JUHANI. Rupeaisitko tappelemaan?

LAURI. Jos tahdot, niin ei sitäkään pidä puuttuman. Mutta eihän rakkaat veljekset tappele. Sentähden saakaamme tästä.

TIMO. Älä ryyppää, Lauri.

JUHANI. Kannu tänne kohta!

LAURI. Selkään minä sinulle annan. Mitähän sinä luulet olevas?

JUHANI. Syntinen ihminen, tosi; mutta olenpa kuitenkin vanhin veljes.

LAURI. Vanhin? No sitä enemminhän olet ehtinyt syntiä tekemään ja sitä enemmin tarvitset selkääs. Mutta skool! sanoi Ruotsalainen.

TUOMAS. Et maista pisaraakaan.

LAURI. Tuomaasta pidän minä paljon, Tuomaasta ja pikku-Eerosta. Mutta nuo muut tuossa? Mitä sanon heistä?

TUOMAS. Kitas kiinni ja kannu tänne! Tuossa, Juhani, ota kontti selkääs ja viina haltuus.

LAURI. Ainoastaan sinä taidat kääntää Laurin pään. Pidänpä sinusta, sinusta ja pikku-Eerosta.

TUOMAS. Vaiti!

LAURI. Tuommoisia miehiä! Mitä on Jukolan Jussi? Häyrypää kukko; nuijapää sonni.

JUHANI. Pidä suus kiinni kohta, ettei korvani kuule jotakin sellaista toista kertaa.

LAURI. »Jolla on korva, hän kuulkoon», saarnaa Aapo, se Jukolan pyhä Paavali.

SIMEONI. Ah sinua! Oletko sinä se entinen vakaa, totinen ja harvasanainen poika? Oletko sinä Lauri? Tuommoinen avosuinen riivattu?

LAURI. Olethan sinäkin Simeoni, se imeläsuinen »terve-rabbi».

SIMEONI. Sen annan sinulle anteeksi, aina ko’oten, aina ko’oten tulisia hiiliä pääsi päälle.

LAURI. Mene helvettiin, siellä on hiiliä!

SIMEONI. Jumalaton!

TIMO. Kun oikein karvat seljässäni pöyhistyy.

LAURI. Mitä mököttelee Timo, se Jukolan hallavasilmäinen vuohipukki?

TIMO. Anna olla vaan. Vuohen-maito on hyvääkin.

LAURI. Häh?

TIMO. Vuohen-maito on hyvääkin. Mutta kiitänpä sinua tästä kunnioituksesta: suurkiitos! Niin, siinä oli meidän osamme; suurkiitos! Mutta nyt tulee etees toista sorttia kalua. Katsoppas tuossa lillipoikiasi, Tuomasta ja Eeroa, tuossa noin.

LAURI. Häh?

TIMO. Katsoppas tuossa lillipoikiasi, Tuomasta ja Eeroa, tuossa noin.

LAURI. Häh?