J. L. Runeberg

Vänrikki Stoolin tarinat

Vänrikki Stoolin tarinat
 (1.osa 1848 ja 2.osa 1860) kertoo

Vuosien 1808-1809 sodassa Venäjä valtasi Suomen Ruotsilta. Sodan seurauksena Suomi sai autonomisen aseman ja omat valtiopäivät.


Vänrikki Stoolin tarinat on ruotsinkielinen runoteos, joka kertoo tästä sodasta. 

Maamme-runo, Vårt land on teoksen ensimmäinen runo. Tästä runosta tuli Suomen kansallislaulu

Teoksen merkitys

Runot korostavat vastuullisuutta ja moraalia.
Runeberg antoi vasta syntymässä olleelle Suomelle identiteetin, olemassaolon oikeutuksen ja isänmaan tunteen. Vänrikki Stoolin tarinoiden merkitys kansallistunteen nostattajana on ollut suuri muun muassa routavuosien ja talvisodan aikana, jolloin niitä jaettiin kansalle jopa ilmaiseksi.

Sotamies Sven Tuuvan henkilöhahmossa Runeberg korostaa, että suomalainen on hieman yksinkertainen, mutta urhea, vahva ja ennen kaikkea isänmaansa puolesta uhrautuva kansanihminen.

Saarijärven Paavo

Runeberg toimi kotiopettajana Saarijärvellä vuosina 1823-25. Runo Saarijärven Paavosta syntyi Runebergin tutustuttua Saarijärven seutuun ja sen asukkaisiin, aiemmin kirjailijalle tuntemattomaan suomenkieliseen rahvaaseen. Kokemuksiensa innoittamana Runeberg kirjoitti myöhemmin useita merkittäviä talonpoikaiselämän kuvauksia. Runeberg ihannoi alkuperäistä suomalaista kansaa ja sisämaan luontoa, hänen kansan ja luonnonkuvauksiinsa liittyy eräänlainen "pyhyyden leima".


Runo Saarijärven Paavosta kertoo työn ja raadannan sankarista. Se kuvaa kansan kovia elinoloja, solidaarisuutta sekä nöyryyttä jumalan ja luonnon edessä. Runo ilmestyi ruotsinkielisenä (Bonden Paavo) vuonna 1830 Runebergin runokokoelmassa Dikter I. Se suomennettiin seuraavana vuonna.

Saarijärven Paavo on inspiroinut taiteilijoita kautta aikojen, muun muassa M.A. Numminen lauleskelee Paavosta.


LÄhteet:

Keskisuomalaista taloushistoriaa, Finnica.fi