Johan Vilhelm Snellman
(1806–1881)

Snellman pyrki vahvistamaan suomalaista kansalaisyhteiskuntaa ja suomen kielen asemaa. Snellmanin vaikutus suomalaiselle identiteetille oli suuri. Nykyään Snellmanin päivä 12.5. on suomalaisuuden päivä. Snellman oli intohimoinen suomalaisuuden puolestapuhuja.

Hänen pyrkimyksensä palkittiinkin ja Keisari Aleksanteri II allekirjoitti vuonna 1863 Snellmanin tuoman kieliasetuksen, jolla sovittiin, että Suomesta tulee 20 vuoden kuluessa virallinen kieli oikeuslaitoksessa ja opetuksessa käytettäväksi ruotsin rinnalle. Suomesta ei tullut tasavertaista kieltä ruotsin kanssa kuin vasta 1.1.1923 kielilaissa.

Snellman perusti kaksi sanomalehteä.

1) suomenkielinen Maamiehen ystävä. Lehdessä oli lähinnä neuvoja maanviljelijöille.

2) ruotsinkielinen Saima oli poliittinen lehti, jossa on paljon suomalaisuudelle tärkeitä teemoja.
mm. suomen kieli täytyy saada viralliseksi kieleksi ja kaikilla täytyy olla mahdollisuus käydä kansakoulua omalla kielellä.

Hän oli

• professori
• filosofi
• kansallinen herättäjä
• senaattori
• Lauantaiseuran jäsen (yhdessä Runebergin ja Topeliuksen kanssa)
• fennomaani (suomalaista kulttuuria edistävä ihminen)
• toimittaja

Lähde: historiallisia humanisteja, HY