TVT7

Koe ti 14.12.

Palauta tänne jokin kuva

Palauta kuva tai muu tiedosto

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

Turvallisuusvideo ti 2.11.

Tee yläkoulaisille turvallisuusvideo padilla (iMovie)
Hätäpoistumistiet, ensiapupisteet, hälytyspainikkeet ja alkusammutusvälineet.
Liitä videoosi kuvia, videoita, tekstiä ja puhetta
1. Kuvaa ja videoi kohteet puhelimellasi
2. Siirrä kuvat ja videot Google Driveen
3. Tallenna kuvat Google Drivesta padillesi
4. Lisää kuvat ja videot imovie-videoosi
5. Lisää tekstit, musiikki ja puhe
6. Säädä kuvien ja videoiden siirtymät
7. Tarkista tuotos useaan kertaan.
8. Tallenna valmis video padin kuvakirjastoon
9. Lähetä palautuskansioon

Palauta kuva tai muu tiedosto

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

Väinämöinen

fonttikoko 16pt

monissa kansanrunoissa väibämöinen on olemassa ennen mailmaa. hän auttaa mailman luomisessa. väinämöisestä kerrotaan että hän syntyi yksin tai että hän synnytti iro-neidon. eräässä yleisessä kansanrunossa väinämöinen syntyy yöllä, tekee päivällä pajan, takoo rautaisen hevosen ja ratsastaa sillä veden päällä. katkera lappalainen ampuu väinämöisen hevosen selästä alkumereen.monissa myyttisissä kertomuksissa toistuva pohjoisessa oleva paha maa (lapin tai pohjolan ja ”omien” tai ”hyvien” vastakkais asettelu oli olemassa jo ennen mailmaa

väinämoinen kelluu veden päällä kuin vesilintu, esimerkiksi sotka pesii hänen polvelleen. haudonta kuitenkin polottaa hänen polvehaan jolloin väinämöinen vavahduttaa sitä. linnun muna tai munat joutuvat mereen ja hajottavat ja sytyttävät mailman.käsityksiä mailman syntymisestä linnun munasta, alkumunasta, tunnetaan eri muodoissa ympäri mailmaa. väinämöinen myös muokkaa mailmaa ja meren pohjaa liikkeillään. vielä lönnrot ja muut ovat myös matkoilla tutustuneet uusiin ihmisiin jotka ilman muuta uskoivat mailman syntyyn tällä tavalla. monent ihmiset odottavat väinämöisen vielä kerran palaavan auttamaan ihmisiä niin kuin hän runoissaan lupasi. on merkittävää että näin ratkaisevia pakanalliseen mailman kuvaan liittyviä uskomuksia on säilynyt näinkin pitkää.

kalevalan kertomus poikkeaa kansan runoissa siinä että sotka munii väinämöistä odaottavan imattaren polvelle eikä siis väinämöisen polvelle. kalevalassa yhteen otto lappalaisen joukahaisen kanssa on myös sijoitettu mailman syntymisen jäkeen

ti 26.10 (Word-harjoitus)

Kopioi ja muotoile alla oleva teksti. Otsikot, kirjainkoko ja sisennykset

Alvar Aalto

Savoy-maljakon historia

Savoy-maljakko eli Aalto-maljakko on Alvar Aallon ja hänen vaimonsa Aino Marsion vuonna1936 suunnittelema lasimaljakko. Maljakko suunniteltiin alun perin Karhula-Iittalan lasitehtaanjärjestämän suunnittelukilpailun osallistujaksi. Inspiraation maljakolle suunnittelijat saivatsaamelaisnaisten perinteisestä puvusta ja maljakon suunnitelman nimi olikin Eskimåkvinnansskinnbyxa (Eskimonaisen nahkahousut). Alun perin maljakkoa valmistettiin puumuottien avulla:maljakko valettiin puumuottiin, joka poltetiin valamisen jälkeen maljakon ympäriltä pois.

Savoy-maljakko nimi juontuu helsinkiläisestä Savoy-ravintolasta, joka osti oikeudet maljakkoon. Aallot eivät koskaan ansainneet maljakollaan rahaa, sillä ennen maljakkon tekijänoikeuksien myymistä Savoylle tekijänoikeudet kuuluivat suunnittelukilpailun järjestäneelle lasitehtaalle. Nykyisin maljakosta valmistetaan useita eri koko- ja värimalleja.

Aalto-maljakko on muotojen juhlaa

Aalto-maljakko on yksi maailman tunnetuimmista lasiesineistä ja samalla Iittalan sekä koko suomalaisen lasitaiteen symboli. Maljakon mallikappaleiita on esillä useissa kuuluisissa designmuseoissa. Aalto-maljakko on kenties Suomen tunnnetuin ja ehkä rakastetuinkin lasiesine. Vuonna 1996 Aalto-maljakko vietti 60-vuotis juhlaa ja maljakko sai juhlavuoden värikseen hennon vihreän.. Tämän vuoden juhlavaasit on signeerattu yksilöllisesti käsityönä. Muita maljakon alkuperäisvärejä ovat azurinsininen, savunvärinen, rionruskea ja merenvihreä.

Suunnittelija Hugo Alvar Henrik Aalto syntyi Kuortaneella 1898 ja hän oli arkkitehti, akateemikko ja suunnittelija. Hän valmistui arkkitehdiksi Helsingin Polyteekista (teknillinen korkeakoulu) 1921. Aallon tunnetuimpia teoksia Suomessa ovat Helsingin Finlandia-talo (1971), Kulttuuritalo (1958) ja Kansaneläkelaitoksen pääkonttori (1956). Hän suunnitteli monia rakennuksia myös ulkomailla. Aalto on myös tunnettu huonekalujen ja lasiesineiden suunnittelijana ja siitä hänet kenties parhaiten muistetaankin.