Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon ja käsitteiden avulla opiskelija voi omakohtaisesti tunnistaa, tiedostaa ja käsitellä psyykkisiä ilmiöitä. Psykologian tiedot ja taidot tukevat itsetuntemusta, itsensä kehittämistä, muiden ihmisten ymmärtämistä ja psyykkisen hyvinvoinnin ylläpitämistä. Psykologian yhtäältä empiirinen ja toisaalta pohdiskeleva ote luo opiskelijalle mahdollisuuden kehittää omaa kriittistä ajatteluaan. Opiskelussa hyödynnetään monipuolisesti tieto- ja viestintäteknologian antamia mahdollisuuksia.

Opetuksessa luodaan edellytykset psykologisen tiedon ymmärtämiseen ja omakohtaiseen soveltamiseen. Opiskelijaa autetaan oivaltamaan psykologisen tiedon yhteys sosiaalisiin, kulttuurisiin ja ajankohtaisiin kysymyksiin sekä ymmärtämään psyykkisten, biologisten ja sosiaalisten tekijöiden välistä vuorovaikutusta ja vastavuoroista riippuvuutta.

Psykologian opetus on luonteeltaan tutkimusperustaista. Tässä tarkoituksessa opetuksessa käsitellään psykologisen tiedon luonnetta ja tiedonmuodostuksen menetelmiä painottaen ajankohtaisen tutkimuksen ja tutkimusperinteen keskeisiä aihesisältöjä. Opetuksessa tämä tutkimusperustaisuus ja aihesisällöt kytketään ihmisen jokapäiväisen toiminnan ja arjen ymmärtämiseen eli tuodaan tutkimustieto lähelle opiskelijaa.

Psykologia

Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon ja käsitteiden avulla opiskelija voi omakohtaisesti tunnistaa, tiedostaa ja käsitellä psyykkisiä ilmiöitä. Psykologian tiedot ja taidot tukevat itsetuntemusta, itsensä kehittämistä, muiden ihmisten ymmärtämistä ja psyykkisen hyvinvoinnin ylläpitämistä. Psykologian yhtäältä empiirinen ja toisaalta pohdiskeleva ote luo opiskelijalle mahdollisuuden kehittää omaa kriittistä ajatteluaan. Opiskelussa hyödynnetään monipuolisesti tieto- ja viestintäteknologian antamia mahdollisuuksia.

Opetuksessa luodaan edellytykset psykologisen tiedon ymmärtämiseen ja omakohtaiseen soveltamiseen. Opiskelijaa autetaan oivaltamaan psykologisen tiedon yhteys sosiaalisiin, kulttuurisiin ja ajankohtaisiin kysymyksiin sekä ymmärtämään psyykkisten, biologisten ja sosiaalisten tekijöiden välistä vuorovaikutusta ja vastavuoroista riippuvuutta.

Psykologian opetus on luonteeltaan tutkimusperustaista. Tässä tarkoituksessa opetuksessa käsitellään psykologisen tiedon luonnetta ja tiedonmuodostuksen menetelmiä painottaen ajankohtaisen tutkimuksen ja tutkimusperinteen keskeisiä aihesisältöjä. Opetuksessa tämä tutkimusperustaisuus ja aihesisällöt kytketään ihmisen jokapäiväisen toiminnan ja arjen ymmärtämiseen eli tuodaan tutkimustieto lähelle opiskelijaa.

Opetuksen tavoitteet

Psykologian opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

• hahmottaa tutkimustiedon pohjalta ihmisen toiminnan kokonaisuutena, joka perustuu psyykkisten, biologisten, sosiaalisten ja kulttuuristen tekijöiden vuorovaikutukseen
• hallitsee psykologian keskeisiä käsitteitä, kysymyksenasetteluja ja tiedonhankintakeinoja sekä tuntee psykologian tutkimustuloksia ja pystyy niiden pohjalta arvioimaan tieteellisen tiedon ja tutkimusmenetelmien mahdollisuuksia ja rajoituksia
• ymmärtää psykologiaan ja psykologiseen tutkimukseen liittyviä eettisiä kysymyksiä ja osaa soveltaa tietojaan myös psykologisten tutkimusten arviointiin
• ymmärtää psykologista tietoa siten, että pystyy soveltamaan tietojaan arkielämään, elämäntilanteidensa ja mahdollisuuksiensa tunnistamiseen, oman psyykkisen kasvunsa ja hyvinvointinsa edistämiseen, opiskeluunsa sekä ajattelunsa, ihmissuhteidensa ja vuorovaikutustaitojensa kehittämiseen
• osaa hankkia psykologista tietoa eri tietolähteistä ja kykenee arvioimaan tiedon luotettavuutta ja pätevyyttä
• osaa hyödyntää psykologista tietoa oppiainerajat ylittävien aiheiden ja ilmiöiden erittelyyn
• osaa soveltaa psykologista tietoa tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja kestävän kehityksen edistämiseen.

Arviointi

Arvioinnissa kiinnitetään huomiota opiskelijoiden sekä tiedolliseen osaamiseen että kykyyn soveltaa psykologista tietoa arkipäivän tilanteisiin ja elämään. Arvioinnissa painotetaan tiedon muokkaamistaitoa ja kokonaisuuksien hallintaa yksittäisten tietojen toistamisen sijasta. Opiskelija osoittaa monipuolisilla tavoilla, että hän on ymmärtänyt keskeiset sisällöt ja pystyy arvioimaan ja soveltamaan oppimaansa tietoa.

Pakollinen kurssi

1. Psyykkinen toiminta ja oppiminen (PS1)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• ymmärtää biologisten, psyykkisten, sosiaalisten ja kulttuuristen tekijöiden merkityksen ihmisen toiminnan selittämisessä ja ymmärtämisessä
• tuntee psykologian keskeisiä aihepiirejä, kuten tunteet, motivaatio ja kognitiiviset toiminnot, sekä osaa havainnoida ja pohtia ihmisen toimintaa ja omaa psyykkistä hyvinvointiaan näitä kuvaavien käsitteiden avulla
• perehtyy oppimisen prosesseihin liittyvään psykologiseen tietoon ja osaa pohtia omaa opiskeluaan sen pohjalta
• osaa esittää esimerkkejä psykologisen tutkimuksen aihepiireistä ja niihin liittyvistä tutkimuksista sekä analysoida ja arvioida tiedon tutkimusperusteita
• ymmärtää psykologisen tiedon perustuvan tutkimukseen ja tunnistaa tieteellisen ajattelun peruspiirteitä.

Keskeiset sisällöt

Tietoinen ja tiedostamaton psyykkinen toiminta

• ihmisen toimintaan vaikuttavat biologiset tekijät sekä perustieto hermoston toiminnasta
• perustietoa tunteista ja motivaatiosta
• kognitiivisten tulkintojen merkitys ihmisen toiminnassa

Sosiaalisten ja kulttuuristen tekijöiden vaikutus ihmisen toimintaan

• perustietoa sosiaalistumisesta ja normien omaksumisesta
• esimerkkejä yksilön toimintaan vaikuttavista tilannetekijöistä

Perehtyminen johonkin valinnaiseen ilmiöön, kuten aggressiivisuus, jännittäminen, riippuvuudet, syömiskäyttäytyminen, sosiaalinen vuorovaikutus, onnellisuus tai rakkaus

Opiskelu ja oppiminen psykologian näkökulmista

• oppimisen biologinen, kognitiivinen ja sosiokulttuurinen perusta
• tehokkaat opiskelumenetelmät
• motivaatio ja oppiminen

Psykologisen tiedon muodostuminen

• psykologian tutkimuskohteet
• arkitiedon ja tieteellisen tiedon ero
• esimerkkejä psykologian tutkimusmenetelmistä

Valtakunnalliset syventävät kurssit

2. Kehittyvä ihminen (PS2)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• tietää, miten ihmisen kehitystä tutkitaan, ja osaa arvioida tiedon perusteita
• osaa eritellä ihmisen kehitykseen vaikuttavia tekijöitä ja niiden vuorovaikutusta
• perehtyy kehityksen osa-alueisiin ja osaa eritellä niiden keskinäistä vuorovaikutusta sekä osaa selittää kehityksen jatkuvuutta yksilön elämänkaaren aikana
• perehtyy erityisesti lapsuus- ja nuoruusiän psykologiaan ja niihin liittyvään teoria- ja tutkimustietoon
• tuntee hermoston toiminnan periaatteita sekä ymmärtää niiden yhteyden yksilön psyykkiseen kehitykseen
• osaa arvioida kehityspsykologista tietoa ja soveltaa sitä itsensä ja muiden ihmisten ymmärtämiseen.

Keskeiset sisällöt

Kehityksen tutkiminen

Kehityksen osa-alueet ja niihin vaikuttavat tekijät lapsuudessa ja nuoruudessa

• fyysis-motorinen kehitys
• kognitiivinen kehitys
• emotionaalinen kehitys
• psykososiaalinen kehitys
• minuuden ja minäkäsityksen kehitys

Nuoruusiän psyykkinen kehitys ja sen erityiset haasteet

• ajattelun kehitys
• identiteetin kehitys: henkilökohtainen, sosiaalinen ja kulttuurinen identiteetti
• sukupuoli-identiteetti ja seksuaalisuuden kehittyminen
• toiminnanohjauksen kehitys ja sen hermostollinen tausta

Kehityksen jatkuvuus elämänkaaren aikana

• elämänkaaren käsite
• kehitykseen vaikuttavien tekijöiden vuorovaikutus
• jokin kehityksen jatkuvuutta selittävä teoria

Kehitykseen vaikuttavat biologiset ja sosiokulttuuriset tekijät

• hermoston kypsyminen
• aivojen muovautuminen elämänkulun aikana
• perimän ja ympäristön vuorovaikutus
• varhainen vuorovaikutus ja kiintymyssuhteet
• sosialisaatio ja kulttuurierot kehityksessä

3. Tietoa käsittelevä ihminen (PS3)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• tunnistaa kognitiivista toimintaa ohjaavia yleisiä periaatteita ja osaa soveltaa niitä kognitiivisten ilmiöiden tarkastelemiseen
• perehtyy kognitiivisiin perustoimintoihin eli havaitsemiseen, tarkkaavaisuuteen ja muistiin sekä yhteen korkeamman kognitiivisen toiminnan ilmiöön, kuten päätöksenteko, ongelmanratkaisu, asiantuntijuus tai kielelliset toiminnot
• perehtyy kognitiivisten toimintojen tutkimukseen ja pystyy arvioimaan sitä
• ymmärtää kognitiivisen toiminnan hermostollista perustaa ja yhteyksiä psyykkisiin toimintoihin.

Keskeiset sisällöt

• kognitiivisen toiminnan periaatteita, kuten sisäiset mallit ja havaintokehä
• kognitiivisten toimintojen neuropsykologinen perusta
• kognitiivisen psykologian ja aivotutkimuksen tutkimusmenetelmiä
• havaitseminen, tarkkaavaisuus ja muisti kognitiivisina perustoimintoina sekä niiden biologinen perusta
• jonkin valinnaisen korkeampitasoisen kognitiivisen toiminnon tarkasteleminen, esimerkiksi kieli, ongelmanratkaisu, päätöksenteko tai asiantuntijuus

4. Tunteet, psyykkinen hyvinvointi ja mielenterveys (PS4)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• tutustuu tunteita ja mielenterveyttä koskevaan tutkimukseen ja ymmärtää, miten näitä aiheita voidaan tutkia, ja osaa arvioida tutkimuksia kriittisesti
• osaa kuvata, miten emootiot syntyvät biologisten ja kognitiivisten tekijöiden vuorovaikutuksessa, ja pohtia niiden kulttuurisidonnaisuutta
• osaa eritellä tunteiden merkitystä vuorovaikutukselle ja hyvinvoinnille
• tuntee psyykkiseen hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä ja psyykkisen tasapainon ylläpitämisen keinoja
• osaa tarkastella omaa psyykkistä hyvinvointiaan psykologisen tiedon valossa ja saa perusteita tehdä omaa hyvinvointiaan tukevia ratkaisuja
• ymmärtää mielenterveyteen vaikuttavia psykologisia, biologisia, sosiaalisia ja kulttuurisia tekijöitä
• tunnistaa yleisimmät mielenterveyden häiriöt ja ongelmat sekä ymmärtää mielenterveyden ja sen ongelmien määrittelyn haasteellisuuden
• syventyy vähintään yhden mielenterveyden häiriön syihin, oireisiin ja hoitoon.

Keskeiset sisällöt

• tunteiden muodostuminen ja vähintään yhden tunteen biologinen perusta
• tunteet psykologisen tutkimuksen kohteena
• tunteiden universaalisuus ja kulttuurisidonnaisuus
• tunteiden merkitys itseymmärryksen välineenä
• psyykkinen hyvinvointi ja psyykkisen tasapainon ylläpitäminen
• uni ja nukkuminen hyvinvoinnin osatekijöinä
• stressi, kriisit ja niistä selviytymisen keinot
• keskeiset mielenterveyden ongelmat ja niiden hoito
• mielenterveyden ongelmien syntyä selittäviä tekijöitä
• sosiaalisen ympäristön merkitys yksilön hyvinvoinnille

5. Yksilöllinen ja yhteisöllinen ihminen (PS5)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• ymmärtää persoonallisuus-käsitteen laaja-alaisuuden
• tunnistaa ja osaa selittää keskeisiä yksilöiden välisiä eroja, kuten temperamentti, persoonallisuuden piirteet, älykkyys, lahjakkuus ja tulkintatyylit
• tuntee yksilöllisten erojen biologista perustaa
• tutustuu persoonallisuutta ja sosiaalipsykologiaa koskevaan tutkimukseen
• syventää ymmärrystään psykologian tutkimusmenetelmistä yksilöllisten erojen ja persoonallisuuspsykologian tutkimuksen osalta
• osaa tarkastella yksilön toimintaa persoonallisuuden, tilannetekijöiden ja kulttuurin vuorovaikutuksen tuloksena
• osaa soveltaa persoonallisuuspsykologista ja sosiaalipsykologista tietoa erilaisuuden ymmärtämiseen.

Keskeiset sisällöt

• persoonallisuuden määrittely
• persoonallisuuden pysyvyys ja muuttuvuus
• vähintään kaksi persoonallisuusteoriaa, persoonallisuuden selittämisen mallia tai näkökulmaa, kuten sosiokognitiivinen, psykodynaaminen tai humanistinen psykologia, temperamenttiteoria tai piirreteoria
• yksilöllisten erojen tutkiminen
• tilannetekijöiden ja ryhmäilmiöiden vaikutus yksilön toimintaan yhteisöissä ja sosiaalisissa verkostoissa
• kulttuurin vaikutus persoonallisuuteen, vuorovaikutukseen ja yhteisölliseen toimintaan

Koulukohtaiset kurssit

6. Sosiaalipsykologia (PS6k)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• ymmärtää sosiaalipsykologian perusprosessien moninaisuutta, kuten yksilöi-den vaikutusta toinen toisiinsa ryhmissä sekä ryhmien ja yhteisöjen muuttu-mista ja vuorovaikutustapojen periaatteita
• ymmärtää näihin perusprosesseihin liittyviä sosiaalipsykologisia käsitteitä ja tarkastelutapoja, kuten esimerkiksi arvot, normit, roolit, asenteet, kiintymys-suhteet, sosialisaatio, valta, sosiaalinen päättely,
• tietää, miten sosiaalipsykologiassa tutkitaan ihmisen ja ryhmien toimintaa ja osaa kriittisesti arvioida käytettyjä tutkimusmenetelmiä
• osaa soveltaa sosiaalipsykologista tietoa omaan elämäänsä

Keskeiset sisällöt

• sosiaalipsykologiset käsitteet ja teoriat
• sosiaalipsykologiset ilmiöt erilaisissa ryhmissä ja kulttuureissa
• yhteisöllisten toimintatapojen myönteinen vaikutus ihmisen kehitykselle, hy-vinvoinnille ja turvallisuudelle
• sosiaalisen vuorovaikutuksen ja kulttuurin merkitys yksilön identiteetille ja toiminnalle
• ryhmäprosessien tutkiminen ja sovellukset

Aihekokonaisuudet

• vuorovaikutus ryhmässä, toisten mielipiteiden kuuntelu ja kunnioitus, osallis-tuminen yhteisen hyvän luomiseen ryhmässä (aktiivinen kansalaisuus ja yrit-täjyys)
• ryhmädynamiikka (hyvinvointi ja turvallisuus)
• kulttuuri- ja sosiaalisen ympäristön muutokset (kestävä kehitys)
• pohjoiskarjalaiset, suomalaiset, eurooppalaiset, yleisinhimilliset arvot, kulttuu-ri-identiteetti ja kulttuurien välinen vuorovaikutus (kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus)
• verbaaliset ja nonverbaaliset vuorovaikutustaidot (viestintä- ja mediaosaami-nen)

Arviointi

Kurssi voidaan arvioida numeroin 4 - 10 tai suoritusmerkinnällä (suoritet-tu/hylätty).

7. Uskonnon, psykologian ja filosofian kertauskurssi (UE6k/PS7k)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• tunnistaa keskeisimmät sisällöt uskonnon, psykologian ja filosofian kursseista
• oppii yhdistämään eri oppiaineiden sisältöjä ja peruskysymyksenasetteluja toi-siinsa ja näkemään oppiaineiden väliset yhteydet.
• osaa soveltaa eri oppiaineiden sisältöjä luovasti toisiinsa koevastauksessa.

Keskeiset sisällöt

• uskonnon, psykologian ja filosofian keskeiset sisällöt aikaisemmista kursseista.
• oppiaineita toisiinsa integroivat teemat, mm. uskonnonfilosofia ja -psykologia, tietoisuus, olemassaolo jne.
• vastaustekniikka

Aihekokonaisuudet

• uskonnon, psykologian ja filosofian vaikutus länsimaiseen kulttuuriin ja ihmiskäsitykseen (kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus)
• viestintä- ja mediaosaaminen
• luovuus

Arviointi

Kurssista arvioidaan suoritusmerkinnällä (suoritettu/hylätty).

8. Tutkiva psykologia (PS8k)

Kurssin tavoitteena on tutustua kokeellisen psykologian tutkimuksen yleisiin ja metodisiin periaatteisiin (mm. tutkimusongelma, hypoteesi, muuttujat, otos, tut-kimusetiikka, tietojen keruu, tulosten analysointi ja raportointi). Psykologian tut-kimuksia käsitellään syvällisesti ja monipuolisesti. Opiskelijat tekevät kurssilla oman kokeellisen tutkimuksen yhdestä tunnetusta psykologisesta kokeesta, kir-joittavat raportin ja osallistuvat kurssin lopussa seminaariin, jossa he esittelevät suullisesti oman tutkimuksensa ja opponoivat toistensa töitä. Tutkimuskurssi on tarkoitettu 2. ja 3. vuoden opiskelijoille, jotka ovat suorittaneet psykologian 1. ja 3. kurssin.

Kurssin arviointi: suoritettu/hylätty. Hyväksytty suoritus edellyttää motivaatiota, aktiivista osallistumista ja sitoutumista yhteistyöhön koko kurssin ajan.