Totta vai tarua

Raportointi: Opetus ja oppiminen tieto- ja viestintäteknologiaa soveltavissa ympäristöissä -kurssin koulusovellus

Ryhmän nimi: Totta vai tarua?

Ryhmän jäsenet: Heidi Leinonen, Salla Oksman, Suvi-Heini Lahti, Elina Hirvonen, Minna Suomalainen

Tavoitteet ja kuvaus mitä tehdään:

Opetussuunnitelman näkökulma (keskeiset kohdat)	21 taitojen näkökulma (keskeisimmät oppimistavoiteet)	"Laajempi teema" Aiheen kytkentä muuhun tietämykseen	Teknologiat ja oppimisaihio (linkki)	Sovellusala/Tieteenala
Työskentelyn lähtökohtana ovat oppilaiden omat kokemukset, havainnot. Oppilaita rohkaistaan ja ohjataan myönteiseen vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön.	kommunikaatio ja yhteistyö, teknologiaosaaminen, digitaaliset kansalaistaidot	medialukutaito, todellisuuden ja fiktion erottaminen toisistaan	https://play.kahoot.it/#/k/365e680a-706f-4a1c-88c5-3085af595c61	äidinkieli

Tunnin tavoitteena on vahvistaa oppilaita ymmärtämään, mitä tosi ja epätosi tarkoittavat. Miten he erottavat ne toisistaan? Voidaanko kaikki asiat luokitella jompaan kumpaan kategoriaan? Oppilaat pääsevät pelaamaan iPadeilla tekemäämme kahoot-tietovisaa, jossa oppilas arvioi väitteiden, kysymysten, kuvien ja videoiden todellisuutta. Tehtävän kautta päästään hyvin juttelemaan muun muassa siitä, millä perustein oppilaat tekevät valintojaan.

Suunniteltu tunnin kulku:

• Esittäytyminen
• Ipadien jakaminen
• Kahootin auki selittäminen ja ohjeistaminen visaan
• Kahoot-visa
• Toiminnallinen harjoite (pareittain viimeiseen kahoot-kysymykseen liittyen; Muovaa paristasi lumiveistos, voidaan eriyttää tarkentamalla toteen ja taruun tai tiettyyn lumiveistosaiheeseen. Kun pari on muovailtu, tekijät kiertävät katsomassa "näyttelyn", jonka jälkeen vaihdetaan osia)
• Toiminnallinen harjoite (rikkinäinen puhelin --> viestin muuttumisen pohdinta)
• Toiminnallinen palautteen keruu kehomittareilla

Perustelut valinnoille

Hypoteesi – mitä tapahtuu, mitä saavutetaan

Ryhmän hypoteesina oli, että iPadien käyttö motivoi oppilaita osallistumaan harjoitteeseen. Samalla kuitenkin pohdimme, onko Kahoot-tietovisa riittävän helppokäyttöinen, jotta vastaamisen tekninen puoli ei vie huomiota itse sisällöltä. Ajattelimme visan herättävän jonkin verran keskustelua oppilaiden kanssa ja toimivan ajatuksia herättävänä lasten elämismaailmaan liittyvine kysymyksineen.

Toteutus:

Kohderyhmä Alakoulu. Näillä kahoot-kysymyksillä alkuopetus, mutta kysymyksiä muokkaamalla ja kohdistamalla niitä enemmän esimerkiksi uutisiin ja mainoksiin saadaan hyvä kokonaisuus myös isommille oppilaille.

Käytännön toteutus Toteutimme sovelluksemme Itä-Suomen koulun 2. luokassa maaliskuussa 2015. Luokassa oli paikalla 15 oppilasta ja koulusovelluksemme suunniteltu kesto oli 45min.

Ajankohtana oli aamu, joten pääsimme aloittamaan luokan aamurutiinien jälkeen. Olimme ennen oppilaitten luokkaan tuloa valmistelleet niin padit kuin tietokoneenkin käyttöä varten lataamalla Kahoot-sivut valmiiksi. Tunnin kulku meni seuraavasti:

• Esittäytyminen
• Ipadien jakaminen (1/pari)
• Kahootin periaatteen selvittäminen (sisäänkirjautuminen) ja sisältöaihe --> totta vai tarua
• Kahoot-visailun toteuttaminen (15 kysymystä)

• Jokaisen kysymyksen kohdalla tarvittaessa tarkennettiin ja vastauksen tarkistamisen jälkeen aiheesta käytiin keskustelua vastausperusteluineen; Mikä oli vastaus? Miksi vastasitte näin? Voisiko vastaus olla jokin muu? Miksi? Miksi ei? Lisäksi käsiteltiin kyseessä olevaa aihetta/asiaa tarkemmin. Pohdinta keskittyi siihen mitä voidaan uskoa, mitä ei ja mitä on hyvä tarkistaa ennen kuin uskoo. Keneltä on hyvä tarkistaa? Kahoot- kysymykset sisälsivät aiheita aina kuvan todenperäisyydestä laulunsanojen tosielämään samaistettavuuteen ja uutistekstin luotettavuudesta videopätkän totuudellisuuden arviointiin.

• Toiminnallinen palautteenkeruu kehomittareilla

• Oppilaat nousivat seisomaan ja vastasivat henkilökohtaisesti kysymyksiin; Oliko vaikeaa vastata kysymyksiin? Oliko mukavaa tehdä Kahoot-visailu? Vaihtoehtoina olivat kolme tasoa, joista valittiin käsien avulla yksi (esim. Oli todella mukavaa. Sekä että, jotkut asiat olivat mukavia. Ei ollut minun juttuni.)

Kokemukset / tulokset:

Kokemus kokonaisuutena oli erittäin positiivinen ja onnistunut. Oppilaat olivat alusta alkaen motivoituneita saadessaan ipadit käsiinsä ja olivat innokkaina siirtymässä tehtävästä toiseen. Kahootin ideana toimiva kilpailu oli tervehenkistä eikä vienyt pisteittentarkistusinnokkuuttakaan asioitten käsittelyn ohi. Kunhan vain ohjaajana oli malttia keskittyä sisällönkäsittelyyn, oppilaat oppivat käytännön kysymysten välissä olevan keskustelutuokion ja lähtivät siihen mukaan aktiivisesti.

Oppilaita oli pariton määrä, joten mukana oli yksi kolmen ryhmä, joka toimi myös mutkattomasti.

Aiheen räätälöinti ja vaikeustaso oli mielestämme sopiva, ja sopivan vaihteleva. Mukana oli selkeästi helppoja kysymyksiä, jolloin keskiöön voitiin tuoda joko kyseisestä aiheesta asiatietoa tai harjoitella perustelutaitoja. Jos taas kysymys oli vaikeampi tai oikeita vastausvaihtoehtoja oli useita, voitiin keskittyä eri näkökantoihin asiasta. Koimme myös, että kysymysmateriaalien vaihtelevuus niin muotojen (kuva, video, musiikki...) kuin sisältöjenkin (mainoskuva, uutisteksti, taidekuva...) osalta toi vaihtelevuutta ja näin ollen motivoituneisuutta oppilaisiin, jolloin heillä oli innokkuutta saada jo selville mitä seuraava kysymys käsittelee. Kokonaisuus pysyi kuitenkin kasassa punaisen langan ollessa totuudellisuuden pohtiminen (totta vai tarua, ja mistä voit niin päätellä).

Suunnitelmamme aikataulutus ei pitänyt. Kahoot-visailussa meni kauemmin aikaa kuin olimme suunnitelleet ja jouduimme jättämään sekä toiminnallisen lumiveistos- että rikkinäinen puhelin -harjoitteen pois kokonaan. Olimme varautuneet siihen, että jos keskustelua syntyy, on se tässä tapauksessa tärkeämpää kuin lopun toiminnalliset harjoitukset ja voimme huoletta keskittyä kahoot-visailusta heränneeseen pohdintaan. Silti käytimme aikaa koulusovellukseemme yhteensä noin 60 min., mutta se oli mahdollista opettajan joustavan tuntisuunnittelun vuoksi ja olikin meillä jo tiedossa tunnin kuluessa, joten emme senkään takia hötkyilleet toteutuksessamme. Tämä aika alkoi kuitenkin olla jo liian pitkä keskittyä, joten jatkossa Kahoot-visailusta voisi tehdä esim. jopa puolet lyhyemmän (n. 8 kysymystä) ja yhdistää loppuun toiminnallista tekemistä aiheen tiimoilta.

Palautemittarien teko sujui myös mutkitta ja oppilaat lähtivät reippaasti mukaan oman henkilökohtaisen mielipiteen ilmaisuun.

Koulu tieto- ja viestintäteknologian soveltamisympäristönä, miten vastasi odotuksia, millaista oli toteuttaa projektia, mitä ei osattu odottaa

Koulu on oivallinen paikka harjoitella tvt:n hyödyntämistä oppimiseen ja se motivoi oppilaita eri tavalla kuin esimerkiksi vihkotyöskentely. Kahoot -tietovisa toimi hyvin tässä tarkoituksessa eikä vienyt huomiota pois itse asiasta eli oppimisesta. Ohjelmassa on se hyvä puoli, että oppilaat eivät voi lähteä pois sivulta ilman että lähtevät pois koko pelistä esimerkiksi hetkeksi pelaamaan jotain padin peliä vaan heidän täytyy pysyä oikealla sivulla. Oman tietovisan luominen kahoottiin oli helppoa ja aika nopeaakin. Kuitenkin meillä oli hieman ongelmia kahootin käytön kanssa, koska se ei onnistunut näyttämään kaikkia videoita mitä olisimme halunneet ja sen aikarajaus ei toiminut yhden videon kohdalla. Nämä ongelmat pystyi toki kiertämään näyttämällä videon ensin toiselta sivulta ja sitten palaamalla takaisin tietovisan pariin sekä itse klikkaamalla video alkamaan oikeasta kohtaa. Nämä pienet asiat kuitenkin hieman vaikeuttavat opettajan työtä ja saattavat sekoittaa oppilaita. Kahoot oli kuitenkin erittäin hyvä väline opettajalle sen helppokäyttöisyyden takia, mikä olisi mahdollistanut tunnin vetämisen yksin ja paketti ei olisi silti hajonnut käsiin. Oppilaat osasivat käyttää tietovisaa mutkattomasti ja padit olivat heille erittäin helppo väline. Padien kanssa ei tullut mitään ongelmaa, vaan ne toimivat moitteettomasti. Projektin toteuttaminen oli erittäin antoisaa, koska tietotekniikka toimi tarpeeksi hyvin ja oppilaiden keskittyminen pysyi opeteltavassa aiheessa sekä tietotekniikan ansiosta että siitä huolimatta.

Oppilaat - reaktiot – taidot - valmiudet

Oppilaat reagoivat todella hyvin tvt:n käyttöön ja osa olikin jo aiemmin käyttänyt padeja. Oli jonkun verran oppilaita, joita selvästi hieman jännitti padien käyttö, mutta hekin onnistuivat niiden käytössä erittäin hyvin. Oppilaiden taitotaso riitti tähän tehtävään mainiosti ja heillä olisi luultavasti ollut valmiutta toteuttaa jotain vaikeampaakin. Padien ja kahootin käyttö selkeästi motivoi oppilaita enemmän. Kahootissa erityisesti kuvat, videot ja musiikki tuntuivat olevan lapsista mielenkiintoisia.

Konkreettinen tuotos- mitä saatiin tehty oppilaiden kanssa (videot, kuvat, dokumentit ....)

Sovelluksemme tuotoksena ei syntynyt mitään konkreettista tuotosta vaan tärkeintä antia on se keskustelu, joka kyselyn yhteydessä aiheesta käytiin.

Palaute kokeilusta: Kokeilu oli toimiva sellaisenaan oppitunnilla. Aikataulu ei aivan pitänyt, ja sitä pitäisikin miettiä jatkoa ajatellen uusiksi. Oppilaiden kanssa heräsi ennakoitua enemmän keskustelua, mikä on tietysti positiivinen asia. Oli myös mukava huomata, että tieto- ja viestintäteknologia voi olla näinkin innostavaa oppilaiden mielestä.

Opettajan kommentit ja palaute

Ryhmän opettaja oli tyytyväinen valitsemaamme aiheeseen. Kyseisessä luokassa oli vastoittain käyty lävitse otsikointia ja uutisointia sekä sitä, mitä voi ja mitä ei voi kirjoittaa, eli aiheemme oli ajankohtainen. Opettaja koki käyntimme mukavana vaihteluna koulutyöhön ja kehui erityisesti kahoot-kyselyn monipuolista kysymysten asettelua sekä kuva- ja tehtävävalintoja.

Oppilaiden kommentit ja palaute

Oppilaat osoittivat koko opetustapahtuman ajan korkeaa motivaatiota ja osallistuivat innokkaasti käytyyn keskusteluun. Oppilaat esittivät myös spontaanisti toiveen, että tulisimme uudelleen käymään. Palautteen keräsimme toiminnallisen mittariston avulla, jossa oli kolme vastausvaihtoehtoa (Kädet ylös, kädet eteen, kädet alas). Kysyimme oppilailta kaksi kysymystä: oliko kivaa (vastaus mittarilla: oli/ehkä/ei) ja oliko kysymyksiin helppoa vastata (helppoa/joihinkin helppoa, joihinkin vaikeaa/vaikeaa). Ensimmäiseen kysymykseen oppilaat vastasivat yksimielisesti kyllä. Kysymyksessä kahoot-tehtävien vaikeustasosta esiintyi vaihtelua, joten tehtävät olivat vaatineet ajatusta.

Kehitysideoita

Tietovisamme osoittautui aktiivisesti keskustelevan ryhmän kanssa liian pitkäksi, joten mikäli opettaja haluaa keskittyä tiettyihin kysymyksiin taikka keskustella enemmän oppilaiden kanssa, kannattaa Kahoot-visasta valikoida omaan luokkaan sopivimmat kysymykset. Toki koko visankin voi tehdä vaikka kerralla ja käydä yleisempää keskustelua todesta ja tarusta.