Urheiluvalmennuksen yleiset sisällöt ja periaatteet

Valmennus on huippu-urheilun näkökulmasta laadukasta. Valmentautumisen tavoitteena on urheilijan kehittyminen ja kansainvälinen menestys.

• Urheilijalla on valmentautumisen kokonaisuudesta vastaava henkilö, joka tekee yhteistyötä oppilaitoksen kanssa.
• Urheilijoiden kehittymistä seurataan.
• Urheilijan valmennuskokonaisuuteen sisältyy teoriaopintoja (Kehity huippu-urheilijaksi), joita urheilija soveltaa valmentautumiseensa.

Valmennus tukee urheilijan kokonaisvaltaista kehittymistä

• urheilulukio tarjoaa valmennusta vähintään kolmesti viikossa pääsääntöisesti aamupäivisin lukuvuoden
• valmennus on ohjattua laji- tai ominaisuusharjoittelua
• urheilulukiovalmennus on osa urheilijan kokonaisharjoittelua ja kokonaisharjoittelun määrän ja laadun tulee vastata kansainväliselle huipulle kehittymisen vaadetta
• valmennuksen painopisteenä on laji- ja yleistaitavuuden sekä tarvittavien fyysisten ominaisuuksien kehittäminen perustuen terveyttä edistävään valmennuskulttuuriin
• valmennus ohjaa opiskelijaa hyviin elämänhallinnan taitoihin sekä ymmärrykseen lukio-opintojen jälkeisistä mahdollisuuksista
• urheilun ja opintojen yhdistämistä tukee koko koulun henkilöstö, seuravalmentajat ja lajiliitot

Valmennuksen laatu

• Yksilöllisen valmennuksen varmistamiseksi valmennusryhmän koko pidetään valmennuksen näkökulmasta mahdollisimman tarkoituksenmukaisena.
• Harjoittelun toteutuksessa pyritään noudattamaan parhaat parhaiden kanssa periaatetta.
• Painopistelajien valmentajat valitaan yhteistyössä akatemioiden tai lajiliittojen kanssa.
• Valmentautumisesta vastaavat osaavat ja koulutetut ammattivalmentajat, jotka toimivat osana toimintaympäristön valmentajayhteisöä.
• Valmentajien kehittymiseen on suunnitelma ja sitä tuetaan ja seurataan.
• Urheilijat osallistuvat valmentautumisen suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin.
• Valmentajalla on riittävä työaika harjoittelun suunnitteluun ja laadukkaan valmennustoiminnan järjestämiseksi sekä yhteydenpitoon sidosryhmien kanssa.

Osallistuva asiantuntijatoiminta on osa lajien valmennusprosessia

• Valmennus on moniammatillista yhteistyötä.
• Painopistelajeissa fysiikkavalmennus, fysioterapia, psyykkinen valmennus ja ravitsemusvalmennus ovat osa lajin kokonaisvaltaista valmennusprosessia.
• Urheilijalle pyritään järjestetämään mahdollisuus urheilijan terveystarkastukseen.
• Loukkaantuneelle tai sairastuneelle urheilijalle on tarjolla nopea hoitoonohjaus ja hänen kuntoutumistaan tuetaan.

Harjoitusolosuhteet mahdollistavat urheilijana kehittymisen

• Harjoitusolosuhteet täyttävät laji- ja yleisvalmennuksen vaatimukset painopistelajeissa

Urheilijana kasvaminen

• valmennus tähtää urheilijoiden itseohjautuvuuteen, jotta urheilijoilla on kyky ottaa vastuu omasta harjoittelustaan ja kehittymisestään lukioiän aikana ja sen jälkeen
• päivittäisessä toiminnassa on huomioitu psyykkisen valmennuksen periaatteet.
• Ne ilmenevät muun muassa:

1. jatkuvana vuorovaikutuksena urheilijoiden ja valmentajien välillä
2. valmentajan tilanneherkkyytenä, jossa valmentaja osaa tunnistaa kriisitilanteet ja ohjata urheilijaa niistä eteenpäin
3. realistisena valmennusohjelmana, jossa urheilijan itseluottamus ja motivaatio kehittyvät harjoittelun myötä
4. urheilulukion opintojaksotarjonnassa, josta on valittavissa psyykkiseen kehittymiseen liittyviä opintoja
5. urheilijoiden osallistamisena valmennuksen suunnitteluun ja kehittämiseen

Urheiluvalmennuksen lajikohtaiset tavoitteet ja sisällöt  

Urheilulukioiden lajikohtaiset tavoitteet ja sisällöt perustuvat pääosin lajiliittojen valmennuksen linjauksiin ja lajikohtaisiin urheilijan polun kuvauksiin. Nämä yhdessä urheilulukioiden yleisten valmennuksen tavoitteiden ja sisältöjen kanssa muodostavat suomalaisen urheilulukion valmennuksen linjaukset.

Urheiluvalmennuksen arviointi

Urheiluvalmennuksen opinnot ovat valinnaisia opintojaksoja ja ne arvioidaan suoritusmerkinnällä S=suoritettu, H=hylätty.

Vaikka urheiluvalmennuksesta ei anneta numeroarvosanaa, on tärkeää, että opiskelija saa jatkuvaa palautetta omasta edistymisestään ja kehittymisestään. Lisäksi opiskelijan tulee oppia arvioimaan itse suorituksiaan. Tässä työvälineenä voidaan käyttää esimerkiksi harjoituspäiväkirjaa. Palaute sekä itse- että vertaisarviointi ohjaavat opiskelijaa tarkentamaan asetettuja tavoitteita ja kehittämään työskentelyään asetettujen tavoitteiden suuntaisesti.

Arvioinnissa voidaan hyödyntää erilaisia arviointimuotoja kuten itsearviointia, arviointikeskusteluja, observointia, vertaisarviointia sekä erilaisia teknisiä sovelluksia esimerkiksi älylaitteita ja videoanalyysejä.

Valmennuksen opintojaksojen arvioinnissa tulee huomioida seuraavat asiat

• opiskelijaa ohjataan arvioimaan säännöllisesti edistymistään asetetuissa tavoitteissa. Näitä tavoitteita ovat muun muassa
• laji- ja yleistaidoissa kehittyminen
• fyysisissä ominaisuuksissa kehittyminen
• psyykkisissä taidoissa kehittyminen
• ryhmässä toimiminen ja yhteistyötaidot
• urheilullinen elämäntapa
• aktiivisuus ja motivaatio urheiluvalmennukseen osallistumisessa
• henkilökohtaisen opiskelu- ja valmennussuunnitelman toteuttaminen

• yksilöllisyys
• jokaista opiskelijaa ja hänen kehittymistään arvioidaan yksilönä
• jokainen opiskelija kasvaa ymmärtämään oman suorituksensa arvioinnin merkityksen
• arviointi perustuu tehtyihin havaintoihin ja mittauksiin suhteessa urheilulukiotoiminnalle asetettuihin tavoitteisiin

•  toiminnan dokumentointi
• dokumentointi on säännöllistä ja systemaattista niin opiskelija-, valmennusryhmä- kuin oppilaitoskohtaisestikin
• dokumentointi luo pohjan toiminnan seurannalle, arvioinnille ja kehittämiselle