Koe on oppimistapahtuma. Perinteisestä kokeesta käytetään usein myös nimitystä "kertaus" tai "kertauskoe". Toisinsanoen kokeen merkitys ei ole pelkästään mitata oppilaan osaamista vaan tavoitteena on myös oppia. Koe ei myöskään saa olla ainoa osaamisen mittari. Koe tai testi on vain yksi tapa.

Muutamia sähköiseen etäkokeeseen liityviä kysymyksiä:

• Miten estää tiedonetsintä netistä?
  • Tätä et voi estää, joten sitä on turha kieltäkään. Kiellä sen sijaan suora kopiointi. Pyydä oppilasta kertomaan asiat omin sanoin siten, että hän osoittaa ymmärtäneensä asian. Esimerkiksi määritelmiin voi pyytää esimerkkejä. 
  • Kun koe on myös oppimistapahtuma, ei haittaa, vaikka oppilas tarkastaa jonkin tiedon netistä. Vertaa koetta kirjan (tai sallitun lunttilapun) kanssa tehtävään kokeeseen. Lunttilappukoe on ihan toimiva ratkaisu myös etänä.
  • Pohdi kysymysten asettelua niin, että ne ovat esimerkiksi kokoavia ja/tai soveltavia, jolloin tietoa ei voi kopioida suoraan netistä.
  • Aikaraja. Sähköisissä oppimisympäristöissä voi kaikissa asettaa tehtävään aikarajan. Kun testissä on aikaraja, se ei estä oppilasta hakemasta tietoa netistä, mutta jos aiheet ovat oppilaalle vieraita, hänellä ei yksinkertaisesti riitä aika etsiä kaikkea tietoa ja muokata niitä "omikseen". Ilman lukematta ei kokeessa pärjää kovinkaan hyvin edes oppikirjan avulla.
• Pitäisikö kokeessa olla videoyhteys päällä ja näin valvoa, ettei tietoa googlata?
  • Tämä on käytännössä aika turhaa. Oppilas pystyy halutessaan järjestämään tilanteen niin, että hänellä on käytössään esimerkiksi kaksi laitetta tai muuta materiaalia.
  • Valvomisen sijaan opettajan tulisi olla tavoitettavissa, jos oppilas haluaa kysyä johonkin kohtaan selvennystä.
• Voiko koe sisältää myös suullisia osioita?
  • Kyllä voi ja se on jopa suotavaa. Esimerkiksi kirjallisen kokeen jälkeen voit käydä oppilaan kanssa kokeen läpi. Jos oppilas on vain kopioitunut tekstit netistä, hän ei osaa selvittää niitä suullisesti. Kokonaiskuva näyttäytyy sinulle nopeasti.
  • Privaattivideoneuvottelu kaikkien kanssa vie toki aikaa, mutta näin saat varmuutta oppilaan osaamisesta. Voit myös keskittää tämän niihin oppilaisiin, joiden osaamisesta sinulla on epävarmuutta.
• Voiko isot kokeet korvata pienemmillä testeillä tai harjoitustöillä, vaikka oppilaiden videoilla?
  • Kyllä voi. Kokeiden pitäminen ei ole pakollista. Arvioinnin tulee perustua monipuoliseen näyttöön.
  • Oppilaiden omissa videoissa huomaat kyllä, jos oppilas lukee tiedon paperista ja/tai hän ei ymmärrä asiaa. Videoissa on kuitenkin varottava, ettei arvioi esiintymistä. Toisaalta on huomioitava, että videossa esiintyminen jännittää joitain todella paljon.
  • Muista kertoa oppilaille, mihin arviointisi perustuu. Muista kertoa myös arviointikriteereistä. Arvioinnin tulee olla läpinäkyvää.
• Järjestin aikarajatun kokeen, mutta osa oppilaista ei palauttanut koetta määräajassa.
  • Tämä on tyypillistä ja samalla se on myös ongelma, johon ei ole selkeää vastausta. Joku tekee tämän tahallaan, mutta jollain saattoi olla aitoja teknisiä pulmia (nettiyhteys pätkii, oppimisympäristö tahmaa tai jopa kaatuu jne.)
  • Käytännöllisin ratkaisu lienee se, että osaamisen näyttöjätapoja on useita erilaisia. Näin saat kokonaiskuvan oppilaan osaamisesta ja siitä, onko kokeiden palauttamatta jättäminen suunnitelmallista.

Lue arvioinnista lisää ja tarkemmin TÄÄLTÄ! (linkki pääsivulla olevaan arviointisivustoon). Löydät lisätietoa arvioinnista ja sen kriteereistä. Sivulta löytyy myös  selkeitä esimerkkejä erilaisille digitaalisille oppimisympäristöille.