Lainaukset: Maakuoppamökkejä ja suakkunoita Suhmurasta
Julkaisija Pyhäselän kotiseutuyhdistys, 1995

Suhmura nimen alkuperä ei ole tiedossa. Yksi teoria on, että se olisi tullut venäläisen sotapäällikön nimestä: "S´MURA".
Suhmuran nimen alkuperästä kertoi fi.maisteri Terho Könönen tällä tavalla: "Suhmura tulee sanoista SUHOI, joka on venäjää ja tarkoittaa kuiva sekä sanasta SMURA, joka tarkoittaa nurmea. Yhdistettynä suhoismuraksi sana tarkoittaa kuivanurmea." (Lähde: Katri Kinnunen)

Opintielle Suhmurasta

Suhmuran koulu on aloittanut vuonna 1954. Ennen sitä käytiin Vehkapuron ja Hammaslahden koulua. Hammaslahden koulu oli lähellä nykyistä kirkkoa. Tämä koulu oli Pyhäselän vanhin ja se oli rakennettu 1888. Opetusta sitä ennen annettiin Matti Simosen talossa. Kiihtelysvaarassa oli lukkarinkoulun jälkeen ollut kaksi koulumestaria 1700-luvun loppupuolella. Kun vuonna 1866 annettiin kansakouluasetus, oli pitäjään muodostunut kaksi koulupiiriä, Kiihtelysvaaran kirkonkylän ja Hammaslahden koulupiirit.

Tietoa ei ole siitä, miten laajalti suhmuralaiset saivat tätä valistusta, mutta kinkereitä tiettävästi ainakin pidettiin ja Hammaslahdessa on käyty koulua. Hammaslahden koulussa opettajana toiminut Albin Tanskanen oli puuhaihmisiä. Mulon koulu (nykyinen Niittylahti) on perustettu 1898, ja vanha koulutalo on rakennettu vuonna 1900. Tässäkin koulussa on ollut oppilaita Suhmuran alueelta. Rouva Notkola niminen opettaja muistetaan.

Vehkapuron koulu on aloittanut Niittylahden koulun nimellä vuonna 1922 Tyni-Väänäsessä, kunnes vuonna 1928 kunta osti Juho Väänäseltä koululle oman maa-alueen aivan Hammaslahden ja Mulon kylän rajalta. Koulu siirrettiin tilalla olevaan asuinrakennukseen, johon rakennettiin yksi luokkahuone lisää. Koulupiirien raja oli nykyisen Suhmuran koulun seutuvilla.

Opettajana Niittylahden koulussa oli Jenny Hirvonen kymmeniä vuosia aina eläkeikään saakka, 1960-luvulle. Hän oli hyvä ja vieraanvarainen opettaja. Oppilaat muistavat miten hän erityisesti painotti siisteyttä. Kun opettaja vietti nimipäiväänsä, oppilaat menivät aikaisemmin koululle ja lauloivat etukäteen harjoiteltuja lauluja ja veivät lahjan. Opettajalla oli mehutarjoilu.

Jenny Hirvosella oli apulaisena Hilja Tolvanen, koulun Hilja. Tuohon aikaan opettajalle kuului luontaisetuna asunto koululla, puutarha-alue ja mahdollisuus pitää karjaa. Jennyllä ja Hiljalla oli pari lehmää. Heinät saatiin koulun mailta.

Koulu oli kaksi opettajainen. Pitkään oli toisena opettajana Nina Loukio. Poikien käsityönopettajana toimi Aaron Tikkanen.

Koulukeittolakin oli, mutta aluksi se toimi niin, että vain osa oppilaista sai kouluruokaa. Tämä riippui vanhempien varallisuudesta. Oppilaat saattoivat kuoria perunoita, kerätä marjoaja ja sieniä, olla apuna leipomassa jne. Tavallisisia kouluruokia olivat puurot, vellit, lihasoppa ja hernekeitto. Maikki Väänänen oli pitkään keittäjänä. Koulua käytiin kuusi luokkaa ja vielä jatkokoulua kahtena vuotena. Osa oppilaista siirtyi oppikouluun Joensuuhun.

Koulussa saattoi olla 70-80 oppilasta. Myös muualla kunnassa oli kouluilla oli paljon oppilaita. Uusia koulupiirejä perustettiin kuten Reijola ja Suhmura. Myös piirien nimet muuttuivat; entisestä Mulon koulusta tuli Niittylahden koulu ja entisestä Niittylahden koulusta, jota myös Laitakankaan kouluksi kutsuttiin, tuli Vehkapuron koulu.

Koulumatkat piti oppilaiden kävellä tai hiihtää. Koulumatka saattoi hyvinkin ylittää viisi kilometriä. Joskus oli hauskaa, kun pääsi heinäkuorman pääle koko koulumatkan. Näistä ajoista kehitys on kulkenut aimo harppauksen eteenpäin. (Lähteet: Pyhäselän kunta 50-vuotias ja eri henkilöiden muistitietoa)
____________________________________________________________________________________________________________________________________________________

Lainaukset: Hammaslahtelainen-lehti, Hannu Holopainen nro2/2010

Suhmuran koulu aloitti toimintansa 20.8.1954. Koulun rakensi urakoitsija Otto Piipponen. Suhmuran koulun ensimmäisenä johtajana toimi Lauri Pöllänen. Pitkäaikaisena koulun johtajana muistetaan myös Aaron Koskinen. Vuonna 2002 valmistui nykyinen Suhmuran koulu.

Vaikka vanha koulu ei ole enää vuosiin ollutkaan opetuskäytössä, jäi sieltä monia hyviä muistoja. Koulun pitkäaikaisina työntekijöinä toimineet Kirsti ja Arvi Kokko olivat Suhmuran koulun keittäjä-siivooja-talonmiehenä vuosina 1959-1974. Kirsti Pehkonen tuli Juuasta vuonna 1956 Suhmuran koululle kotiapulaiseksi silloisen johtajaopettajan Martti Saarelaisen perheeseen. Vuonna 1959 Kirsti oli jo naimisissa Arvi Kokon kanssa tullessaan valituksi Suhmuran koulun keittäjä-siivooja-lämmittäjäksi. Ensimmäinen koulun vahtimestari, keittäjä ja siivooja olivat Anna-Liisa ja Mikko Puustinen, joiden jälkeen vähän aikaa tehtävässä toimivat Helmi ja Tauno Hyvärinen ja heidän jälkeen tuli Liisa Raassina. Arvi Kokosta tuli vuonna 1963 siivoojatalonmies.

Koulu lämpesi puulla Kirsti ja Arvi asuivat koululla huoneen ja keittiön käsittävässä huoneistossa. Keittäjän työpäivä alkoi varhain aamulla uunien lämmittämisellä, puut keittiöön kannettiin alakerrassa olevasta puuvarastosta. Koulun keittiössä oli puulla lämmitettävät hella, uuni ja kenttäkeittiö, jossa keitettiin keitot, puurot ja vellit. Muita oppilaille tarjottavia ruokia olivat mm. jauhelihasta valmistetut makaroni- ja perunalaatikko, maksapihvit, pinaatti- ja porkkanaohukaiset sekä ruismarjapuuro. Lauantaisin oppilaat saivat puuroa tai rusinasoppaa. Ruokailun yhteydessä tarjottiin maitoa ja näkkileipää.

Koulun lähellä tien varressa sijaitsi maitolaituri, johon tulivat meijeriltä maito, voi, juusto ja muut meijerituotteet. Kouluruokailu alkoi klo 10.45 ja oppilaat söivät ruokansa luokkahuoneissa. Aika ajoin oppilaille tarjottiin välipalana esim. jogurttia, hedelmiä ja juureksia. Kouluruokailun yhteydessä syntyneet ruoantähteet menivät paikallisten maanviljelijöiden eläimille. Astiat pestiin käsin. Keittäjän työtä helpotti jääkaapin saanti Suhmuran koulun keittiöön vuonna 1968.

Paljon puuhaa Talonmiehen tehtäviin kuuluivat koulun lämmittäminen, pienet huoltotyöt ja pihatyöt. Koulun alakerrassa oli kaksi puulla lämpiävää kattilaa, joihin talonmies heitteli parin-kolmen tunnin välein metrisiä koivuhalkoja. Pannuhuoneessa oli kuumalle vedelle tuhannen litran kattila, josta vesi kiersi koulunpuoleisiin tiloihin. Keittäjän ja opettajien asuntoihin kuuma vesi ei tullut. Koulunlämmittämisessä oli tauko kesäloman aikana.

Talvella talonmiehelle riitti puuhaa ulkona, kun piti huolehtia lumitöistä pelkällä lumilapiolla. Suhmuran koulun siivooja- talonmiehen toimen lisäksi Arvi Kokko ajoi taksilla kyytejä ja piti turkistarhausta. Kokon perheelle riitti isossa Suhmuran koulussa siivoamista, joka päivä lakaistiin lattiat, pyyhittiin pölyt ja pestiin opetustaulut. Suurempi siivous tehtiin kouluviikon päätyttyä viikonloppuna.

Paljon muistoja Kirstille ja Arville on jäänyt lämpimiä muistoja koulun joulujuhlista. Joulujuhlaa edeltävänä päivänä oppilaat saivat joulupuuroa. Joulupuuroon oli piilotettu manteli. Mantelin löytyessä oppilaan lautaselta hän sai pienen palkinnon, joka oli usein karkki. Mukava tehtävä oli täyttää yhdessä opettajien kanssa joulujuhlassa koululaisille jaettava joulupussi. Joulupussiin laitettiin omena, karkki ja joulupulla. Joulujuhlaa varten koristeltiin myös joulukuusi.

Talvella piristystä koulun arkeen toivat hiihtokilpailut, joissa hiihtosuorituksen jälkeen oppilaille maistui kuuma mehu ja pulla. Kokoille jäi mieleen myös keväisin vietetyt äitienpäiväjuhlat, joihin oppilaiden kanssa leivottiin pullaa, kakkua ja pikkuleipiä. Itse tilaisuuskin oli hieno, esittiväthän koulun oppilaat siinä ohjelmaa. Kirsti ja Arvi Kokon jäädessä pois Suhmuran koululta vuonna 1974 koululle tuli keittäjäksi Seija Lavikainen ja talonmies-siivoojaksi Liisa Raassina.