Olipa kerran pieni tyttö nimeltä Ella, joka huomasi koulun pihalla yksinäisen pojan istumassa penkillä. Poika näytti surulliselta ja katseli, kun muut lapset leikkivät yhdessä. Ella mietti hetken ja päätti sitten mennä pojan luo.

"Hei, haluaisitko leikkiä meidän kanssamme?" Ella kysyi hymyillen.

Poika nosti hieman päätään ja katsoi yllättyneenä Ellaa. Hän ei ollut odottanut, että kukaan huomaisi häntä. Hän nyökkäsi ujosti ja nousi seisomaan. Ella tarttui hänen käteensä ja vei hänet muiden lasten luo.

Pian poika oli unohtanut ujoutensa ja alkoi leikkiä iloisesti Ellan ja muiden lasten kanssa. Hän tunsi olonsa tervetulleeksi ja onnelliseksi. Myöhemmin poika kertoi Ellalle, kuinka kiitollinen hän oli siitä, että Ella oli huomannut hänet ja kutsunut hänet mukaan.

Tästä päivästä lähtien tämä poika ja Ella olivat hyviä ystäviä, ja Ellan ystävällinen teko opetti kaikille, miten tärkeää on huomata toiset ja pitää huolta siitä, ettei kukaan jää yksin.

Yksi pieni ystävällinen teko voi valaista toisen päivän ja jopa muuttaa hänen elämänsä.

Tällä viikolla voisimme jokainen huomata toisemme ja näyttää, että välitämme toisistamme.