Sanataideharjoituksia
Vinkkejä sivuston käyttöön
Kuka täällä on kulkenut?
Harjoitus sopii erityisesti varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen. Parhaimmillaan harjoitus on isossa tilassa kuten liikuntasalissa tai ulkona.
Opettajalla on mukana pusseja, joiden sisältä löytyy tassunjälkiä. Yhdessä pussissa on aina yhdennäköisiä jälkiä useita kappaleita.
Avataan yksi pussi yhdessä ja todetaan, että sisältä löytyi jonkin otuksen tassunjälki. Keskustellaan hetki siitä, minkälaisia eläinten tai ihmisten jättämiä jälkiä olemme löytäneet pihalta? Jälkiä on helpointa löytää talvella lumesta. Keskustelun tukena voi käyttää erilaisia netistä löytyviä listauksia eläinten tassunjäljistä, kuten tätä Lumijälkien tunnistaminen -opasta.
Tarkastellaan tarkemmin pussista löytynyttä jalanjälkeä. Miltä se näyttää? Mitä jos sitä ei olekaan jättänyt mikään meille tuttu eläin vaan aivan uusi tuntematon eläin? Jonkinlainen satueläin, eläin, josta kukaan ei vielä tiedä mitään! Miltä sen jälki näyttää? Lasten havainnot ja ehdotukset kirjoitetaan muistiin listaksi. Listasta syntyy lasten yhteinen teksti nimeltä Tuntematon otus.
- Miltä tassunjälki näyttää? Tassunjälki näyttää...
- Onko otuksella kynsiä tai varpaita? Mistä sen huomaa?
- Kuinka monta kynttä tai varvasta otuksella on?
- Mikä otus voisi olla? Listataan muistiin kaikki ehdotukset.
- Tarkastellaan tassunjäljen kokoa. Mitä tassun koko kertoo otuksen koosta: Onko jäljen jättänyt otus ollut iso vai pieni?
- Miten iso otus kulkee? Kokeillaan oikein isoja askelia ympäri salia. Miten pieni otus kulkee? Kokeillaan pienenpieniä askelia ympäri salia.
- Asetellaan pussista löytyneet tassunjäljet eläimen koon mukaisesti salin lattialle. Jäljet kannattaa kiinnittää esim. sinitarralla tai teipillä. Ison eläimen tassunjäljet ovat kauempana toisistaan kuin pienen eläimen.
Lasten iästä riippuen jakaannutaan pareittain tai jatketaan yhdessä ryhmässä. Jokainen pari saa tarkasteltavakseen yhden pussin, jonka sisältä löytyvät jalanjäljet he kiinnittävät sinitarralla lattiaan. Kokeillaan kulkea kaikki jalanjäljet läpi. Miten eri otukset ovat kulkeneet?
Omat satuhahmot:
Jokainen lapsi valitsee yhden itseä kiinnostavan jalanjäljen ja pääsee pohtimaan, minkälainen otus on jättänyt kyseiset jäljet. Onko se suuri vai pieni, söpö vai jännittävä? Onko otuksella jalat vai myös esimerkiksi siivet? Miltä otus näyttää? Otusta kannattaa suunnitella kuvataiteen keinoin esimerkiksi muovaillen tai maalaten. Lasten valmistaessa teosta otuksesta, aikuiset kiertävät kirjaamassa lasten kertomuksia muistiin. Kertomuksia kannattaa herätellä apukysymysten avulla. Apukysymyksissä lähdetään liikkeelle yhteisessä kerronnassa tutuista kysymyksistä, eli tassunjälkeen ja otuksen liikkumiseen liittyvistä kysymyksistä. Näin lapsi voi hyödyntää kerronnassaan myös yhdessä kerrottua.
- Miltä otuksen tassunjälki näyttää
- Miten otus liikkuu?
- Onko otus iso vai pieni?
- Miltä otus näyttää?
- Mikä otus on? Onko sillä jokin nimi?
- Mitä otus syö? Missä se asuu? Mitä se tekee mieluiten?
Tassunjälkiä voi tehdä itse tai ladata valmiina tästä: Oletojen jalanjälkiä.pdf
Lasten yhdessä kertoma teksti ja ikiomat satuhahmot kannattaa dokumentoida vanhempien ihailtavaksi esimerkiksi eteistilaan. Hahmoista voi halutessaan koota myös ryhmän yhteisen Salaperäisten eläinten tietokirjan.
Leikkaa & liimaa tarinaan hahmoja!
Tämä sanataideharjoitus on suunnattu perusopetuksen vuosiluokille 1–6. Harjoitus voi toimia lähtökohtana laajemmalle kerronnalle, mutta se toimii myös itsenäisenä harjoituksena. Tavoitteina on oppia vastaanottamaan ja hyväksymään muiden tarjoamia tarinasyötteitä sekä tehdä omanlaisia itsenäisiä valintoja yhteisen kerronnan sisällä. Samalla harjoitellaan tekstin suunnittelua päähenkilön suunnittelun kautta.
Tarvikkeet: Hahmojen luontia varten sakset ja liima jokaiselle sekä eri värisiä kartonginpaloja (tähän harjoitukseen voi hyödyntää muista töistä yli jääneet kartonginpalat). Mielikuvitusolennon suunnittelupeliä varten noppia ja pelimerkkejä. Kirjoitusvälineet.
Miten harjoitus etenee?
Jakaantukaa n. 8 hengen ryhmiin. Voitte jakaantua myös neljän hengen ryhmiin ja kierrättää harjoituksen aikana syntyviä hahmoja piirissä kaksi kertaa ympäri. Harjoitusta voi myös soveltaa ryhmän koon mukaan lisäämällä uusia työvaiheita tai jättämällä joitain kohtia pois.Kukin ryhmä muodostaa oman piirin. Piirissä kaikki työskentelevät yhtäaikaa saman ohjeen parissa. Harjoituksen aikana syntyy siten yhtä monta tarinahahmoa kuin ryhmässä on osallistujia. Hahmo syntyy pala kerrallaan piirissä kiertäen. Hahmon luomiseen voi käyttää alla olevaa järjestystä tai suunnitella järjestyksen itse.
Ohjeet pienryhmille:
- Valitse haluamasi värinen kartonki ja leikkaa siitä jokin muoto. Kun olet valmis, anna leikkaamasi palanen vasemmalla puolella istuvalle.
- Sait juuri käsiisi palan, josta tulee satuhahmolle vartalo. Nyt tehtävänäsi on liittää vartaloon pää. Pää voi olla minkä muotoinen tahansa. Minkälainen pää sopisi saamaasi vartalopalaan? Valitse sopivan värinen kartonki ja leikkaa siitä sopiva muoto. Liimaa pääpala kiinni vartalopalaan. Kun olet valmis, anna leikkaamasi palanen vasemmalla puolella istuvalle.
- Sait juuri käsiisi hahmon, jolla on vartalo ja pää. Tutki saamaasi hahmon alkua: Saat nyt itse valita, kumpi sinun mielestäsi on hahmon vartalo ja kumpi on pää. Millaiset silmät hahmolle sopisivat ja kuinka monta niitä tarvitaan? Leikkaa ja liimaa hahmolle silmät sopiviin kohtiin. Kun olet valmis, anna leikkaamasi palanen vasemmalla puolella istuvalle.
- Lisää saamallesi hahmolle korvat sopiviin kohtiin. Minkä muotoiset korvat kyseiselle hahmolle sopisivat? Missä kohti päätä ne sijaitsevat? Kun olet valmis, anna leikkaamasi palanen vasemmalla puolella istuvalle.
- Lisää saamallesi hahmolle suu. Pohdi, millainen ja minkäkokoinen suu kyseiselle hahmolle sopii. Missä kohti päätä suu sijaitsee? Kun olet valmis, anna leikkaamasi palanen vasemmalla puolella istuvalle.
- Lisää saamallesi hahmolle hahmon ulkonäköön sopiva nenä. Kun olet valmis, anna leikkaamasi palanen vasemmalla puolella istuvalle.
- Lisää saamallesi hahmolle jotain, millä hän voi liikkua. Tutki hahmoa ja pohdi sopiiko sille parhaiten siivet vai jalat ja kädet. Kuinka monta jalkaa tai siipeä hahmo tarvitsee? Kun olet valmis, anna leikkaamasi palanen vasemmalla puolella istuvalle.
- Lisää saamallesi hahmolle ainakin yksi tuntomerkki: häntä, jokin vaate, täplät, raidat, tuntosarvet tms. Kun olet valmis, aseta valmis hahmo piirin keskelle.
Jatkoehdotus: Valitse yksi sinua kiinnostava hahmo ja perustelee valintasi muulle ryhmälle. Useampi ryhmätä voi valita saman hahmon. Kun olette perustelleet valintanne, pelatkaa pareittain Mielikuvitusolennon suunnittelupeliä. Pariksi kannattaa mahdollisuuksien mukaan valita saman hahmon valinnut, mutta pelata voi myös erilaisia hahmoja suunnitellen. Pelipohjan voi ladata tästä: Mielikuvitusolennon suunnittelupeli.pdf
Pelin jälkeen tiedät valitsemastasi hahmosta jo paljon uutta. Kirjoita hahmon arjesta: millainen on hahmon tavallinen tiistaipäivä? Voit jaksottaa tekstin esimerkiksi kirjoittamalla mitä hahmo tekee aamulla, päivällä, illalla ja yöllä. Käytä tekstissäsi mahdollisimman paljon asioita, joita sait hahmosta selville Mielikuvitusolennon suunnittelupeliä pelatessasi.
Kirjavinkki: Kirjallisuuden kiinnostavia leikattuja ja liimattuja hahmoja löytyy esimerkiksi teoksesta Jenni Tuominen & Jukka Pylväs: Jengi siististi sotkussa (Etana Editions 2018) tai Inka Nousiaisen ja Satu Kettusen teoksesta Mörköjuhlat (Tammi 2019).
Vertauksista metaforiin
Tämä sanataideharjoitus sopii erityisesti perusopetuksen vuosiluokille 5–9, lukioon ja ammatilliseen koulutukseen.
Tarvikkeet: Kirjoitusvälineet sekä kuvia, joissa on jotain tavallista poikkeavaa. Valitse ryhmääsi puhuttelevia kuvia tai käytä seuraavia pixabaysta ladattuja kuvia: Kuvia metaforatekstejä varten.pdf
- Liikutaan ympäri huonetta kuin ”tuuli, ajatus, pyörremyrsky, karhu, kilpikonna, aalto, puhuri, lumihiutale…” Ope sanoo muutaman ensimmäisen sanan, sen jälkeen kuka tahansa ryhmästä voi vuorollaan sanoa oman ”liiku kuin ____” lauseensa. Koko ryhmä liikkuu aina annetun sanan mukaisesti.
- Istutaan paikoilleen ja palautetaan mieleen (tai opitaan), mitä tarkoittaa vertaus. Vertauksessa jokin on KUIN jokin toinen asia, eli verrataan kahta asiaa keskenään. Yö on kuin mustaa silkkiä, aamu on kuin pitkä haukotus, uni on kuin parantava lääke. Kirjoitetaan yhdessä muutama vertaus jatkamalla seuraavia aloituksia:- Talvi on kuin...
- Koulu on kuin...
- Musiikki on kuin...
- Kesäloma on kuin...
- Katsotaan erilaisia kuvia. Jokaisen kuvan kohdalla pysähdytään kirjoittamaan ainakin yksi vertaus, eli lause, joka sisältää ”kuin”-sanan. Esimerkiksi ”puu on kuin pylväs, taivas on kuin maalaus, maa on kuin mustaa nokea…” Lopputuloksena on vähintään yhtä monta vertausta kuin kuvia on katsottu. Jos keksiminen tuntuu hankalalta, kannattaa ideoida vertauksia esimerkiksi pareittain.
- Kirjoitetuista vertauksista osa muutetaan kielikuviksi poistamalla ”kuin”-sana. Esimerkiksi ”puu on pylväs, taivas on maalaus, maa on mustaa nokea”.
- Kirjoitetaan vertauksista ja metaforista runo. Runoon voi ottaa käyttöön kaikki vertaukset/metaforat tai valita osan niistä. Runoon voi lisätä sanoja, sanoja voi taivuttaa ja sanajärjestystä muuttaa. Luetaan syntynyt teksti parille. Parin tehtävänä on kuunnella tarkasti ja tunnistaa ainakin yksi kuva, mihin jokin tekstin vertauksista tai metaforista liittyy.
Hetken kuva -sanataideharjoitus
Hetken kuva -sanataideharjoituksessa valmis teksti syntyy aistihavaintojen kautta. Harjoitus sopii etenkin nuorille kirjoittajille yläkouluun tai toiselle asteelle. Video on aikataulutettu siten, että tehtävän voi halutessaan tehdä videon aikana. Harjoitusvideon voi kuitenkin tarvittaessa pysäyttää, jos ryhmä tarvitsee enemmän pohdinta- ja kirjoitusaikaa.