Lapsen tarvitsema tuki eli tuen taso, muodot ja niiden toteuttaminen sekä niihin liittyvät vastuut ja työnjako kirjataan lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan[1]. Sen laadinnasta ja arvioinnista vastaa varhaiskasvatuksen opettajaksi kelpoinen henkilö ja/tai varhaiskasvatuksen erityisopettaja yhteistyössä muun henkilöstön ja lapsen huoltajan kanssa. Henkilöstön tehtävänä on tukea huoltajan ja lapsen osallisuutta suunnitelman laatimisessa ja arvioinnissa. Tavoitteena on toimia yhteisymmärryksessä lapsen ja huoltajan kanssa. Lapsen mielipide selvitetään ja huomioidaan suunnitelmaa laadittaessa ja sitä arvioitaessa (luku 1.3).

 

Tuen tarvetta ja toteutumista arvioidaan ja suunnitelma tarkistetaan tarpeen mukaan vähintään kerran vuodessa tai tuen tarpeen muuttuessa[2]. Toiminnan tavoitteiden saavuttaminen kirjataan ja tavoitteita muutetaan lapsen muuttunutta tuen tarvetta vastaavaksi. Suunnitelmasta tulee ilmetä, jos tuen tarve ja toimenpiteet ovat päättyneet. Tuen tarve arvioidaan aina lapsen aloittaessa esiopetuksen. Esiopetukseen osallistuvan lapsen kasvun ja oppimisen tuesta määrätään esiopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Esiopetusta täydentävän varhaiskasvatuksen osalta mahdollinen tuki tulee yhteensovittaa esiopetuksessa annettavan tuen kanssa ja kirjata lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan.

 

Ennen tehostetun tai erityisen tuen aloittamista lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan kirjataan mahdollisten aiemmin toteutettujen tukitoimien ja niiden vaikuttavuuden arviointi. Arviointi pitää sisällään kuvauksen tukitoimista, niiden vaikuttavuuden arvioinnista ja kehittämisestä sekä perustelut siitä, millaisista tuen toimista lapsi hyötyy ja mitkä parhaiten toteuttavat yksilöllisesti lapsen etua.[3]

 

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa hyödynnetään tehtäessä hallinnollista päätöstä annettavasta tehostetusta tai erityisestä tuesta tai tukipalveluista[4]. Mikäli lapsen tuen tarvetta on arvioitu lapsen varhaiskasvatussuunnitelmassa, tulee arviointi huomioida annettaessa tehostetun tai erityisen tuen hallinnollista päätöstä tai päätöstä tukipalveluista. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma päivitetään hallinnollisen päätöksen sisällön mukaisesti.

 

Kun lapsi saa varhaiskasvatuksessa tukea, hänen varhaiskasvatussuunnitelmaansa kirjataan luvussa 1.3 kuvatun lisäksi seuraavat asiat:

 

Pedagogiset tuen muodot

• varhaiskasvatuspäivän rakenteeseen ja päivärytmiin liittyvät ratkaisut
• oppimisympäristöihin liittyvät ratkaisut
• tarvittavat erityispedagogiset menetelmät
• vuorovaikutus- ja kommunikointitavat, esimerkiksi viittomien ja kuvien käyttö
• käytännöt, miten lapsi pääsee osalliseksi vertaisryhmän toimintaa, esimerkiksi esteettömyyden huomiointi.

 

Rakenteelliset tuen muodot

• tuen toteuttamiseen liittyvän osaamisen ja erityispedagogisen osaamisen vahvistaminen
• henkilöstön mitoitukseen ja rakenteeseen liittyvät ratkaisut
• lapsiryhmän kokoon ja ryhmärakenteeseen liittyvät ratkaisut
• tulkitsemis- ja avustamispalvelut sekä apuvälineiden käyttö
• pien- tai erityisryhmä tai muu tarvittava ryhmämuoto
• varhaiskasvatuksen erityisopettajan osa- tai kokoaikainen opetus tai konsultaatio.

 

Hoidolliset tuen muodot

• perushoitoon, hoivaan ja avustamiseen liittyvät menetelmät
• terveydenhoidolliset tarpeet, esimerkiksi lapsen pitkäaikaissairauksien hoitoon, lääkitykseen, ruokavalioon ja liikkumiseen liittyvä avustaminen ja apuvälineet.

Tuen edellyttämä yhteistyö ja palvelut

• yhteistyö lapsen ja huoltajan kanssa
• lapsen tuen toteuttamisen vastuut
• erityisasiantuntijoiden palvelujen käyttö
• sosiaali- ja terveydenhuollon sekä muiden asiantuntijoiden antama ohjaus ja konsultaatio
• mahdollisten kuljetusten järjestelyt ja vastuut.

 

Tuen vaikuttavuuden arviointi

• tuen tarpeen, riittävyyden ja toteutumisen seuranta
• tukitoimien vaikutusten arviointi, arvioinnin perusteella tehtävät johtopäätökset ja toimenpiteet sekä arviointiajankohdat.
  
  

Lisäksi lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan kirjataan mahdolliset sosiaali- ja terveyspalvelut, kuten lapsen saama kuntoutus, jos se on olennaista lapsen varhaiskasvatuksen järjestämisen näkökulmasta[5].

 

[1] Varhaiskasvatuslaki 15 d § ja 23 §

[2] Varhaiskasvatuslaki 15 d § ja 23 §

[3] HE 148/2021 vp, s. 34

[4] Varhaiskasvatuslaki 15 e §

[5] HE 148/2021 vp, s. 35