5.2 Yhteistyö tuen aikana
5.2
Varhaiskasvatus järjestetään yhteistyössä siten, että jokainen lapsi saa oman kehityksensä ja tarpeidensa mukaista kasvatusta, opetusta ja hoitoa sekä tarvitsemaansa tukea[1]. Lapsen tuki edellyttää toimivia paikallisia yhteistyörakenteita ja yhteisöllisten toimintatapojen kehittämistä.
Lapsen ja huoltajan kanssa tehtävä yhteistyö
Huoltajan ja varhaiskasvatuksen henkilöstön jaettu tieto lapsesta ja hänen tarpeistaan on lähtökohta varhaisen ja riittävän tuen antamiseen. Huoltajan kanssa keskustellaan lapsen oikeudesta tukeen, tuen järjestämisen keskeisistä periaatteista sekä lapselle annettavasta tuesta ja tuen toteuttamisen muodoista. Lapsi osallistuu yhteistyöhön tarkoituksenmukaisella, ikäänsä ja kehitysvaiheeseensa sopivalla tavalla. Lasta kuullaan ja hänen mielipiteensä huomioidaan.[2]
Huoltajaan ollaan yhteydessä heti, kun lapsella ilmenee kehityksen tai oppimisen haasteita tai henkilöstöllä herää huoli lapsen hyvinvoinnista. Huoltajalle annetaan tietoa lasta koskevien asioiden käsittelystä, tietojen saannista ja niiden luovuttamisesta sekä salassapidosta.[3] Tarvittaessa keskusteluissa käytetään tulkkia. Lapsen tuen toteuttamisen tavoitteet voidaan saavuttaa parhaiten silloin, kun kaikki osapuolet osallistuvat yhteistyöhön.
Lapsi voi saada tukea myös muiden lapsia ja perheitä koskevien palvelujen kautta. On tärkeää, että paikalliset lasten ja perheiden palvelut muodostavat tarkoituksenmukaisen kokonaisuuden lapsen tuen järjestämisessä.[4]
Monialainen yhteistyö
Monialaista yhteistyötä ohjaa lapsen edun ensisijaisuus. Yhteistyökäytännöt ja periaatteet tulee sopia lastenneuvolan, lastensuojelun, kasvatus- ja perheneuvolan ja muiden sosiaalitoimen palvelujen kanssa niitä tilanteita varten, joissa neuvotellaan lapsen asioista tai edellytetään viranomaisten puuttumista. Monialainen yhteistyö toteutetaan ensisijaisesti huoltajan suostumuksella. Yhteistyötä tehtäessä tulee noudattaa salassapitoa ja tietojen vaihtoa koskevia säännöksiä[5].
Varhaiskasvatusta järjestetään myös erikoissairaanhoidon piirissä. Varhaiskasvatuspalvelujen ja sairaalan tai muun vastaavan tahon keskinäisellä yhteistyöllä varmistetaan varhaiskasvatuksen jatkuvuus lapsen kunnon ja jaksamisen mukaisesti. Erityistä huomiota kiinnitetään lapsen turvallisten ihmissuhteiden säilymiseen.
Lapsi voi vaikean vammaisuuden tai sairauden vuoksi tarvita pidennettyä oppivelvollisuutta[6]. Päätös pidennetyn oppivelvollisuuden aloittamisesta tehdään pääsääntöisesti ennen oppivelvollisuuden alkamista. Lapsen huoltajalle tulee antaa ajoissa tietoa pidennetyn oppivelvollisuuden toteuttamiseen liittyvistä seikoista. Pidennettyyn oppivelvollisuuteen liittyvistä päätöksistä ja toteuttamisen vaihtoehdoista määrätään Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteissa[7].
[1] Varhaiskasvatuslaki 15 a §
[2] Varhaiskasvatuslaki 15 d §, 4. momentti
[3] Varhaiskasvatuslaki 40–41 §
[4] Varhaiskasvatuslaki 7 § ja HE 40/2018 vp, s. 87–88
[5] Varhaiskasvatuslaki 40–42 §
[6] Oppivelvollisuuslaki (1214/2020) 2 § 3 momentti
[7] Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014, luku 5.5 Erityinen tuki
Yhteistyö tuen aikana Jämsässä
Jämsän varhaiskasvatuksessa arvostetaan hyvää yhteistyötä huoltajien ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Yhteistyö on tiivistä ja samat yhteistyön periaatteet pätevät kaikilla tuen tasoilla.
Yhteistyö alkaa, kun huoltajien kanssa käydään aloituskeskustelu lapsen aloittaessa varhaiskasvatuksessa tai siirtyessä perhepäivähoidosta päiväkotiin. Aloituskeskustelu voidaan käydä myös silloin, kun lapsi siirtyy päiväkotiryhmästä toiseen tai esiopetukseen. Tarvittaessa myös varhaiskasvatuksen erityisopettaja ja/tai varhaiskasvatuksen perhetyöntekijä osallistuvat jo aloituskeskusteluun.
Yhteistyössä tuen aikana korostuvat päivittäiset kohtaamiset huoltajien kanssa. Niissä rakennetaan pohja luottamukselle ja vaihdetaan ajantasaista tietoa puolin ja toisin. Luottamus ja yhteisesti jaettu tieto luovat edellytykset tuen toteuttamiselle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Kun pohditaan lapsen tarpeisiin sopivaa tuen tasoa, huoltajalle kerrotaan lapsen oikeudesta tukeen ja siitä miten tuen järjestämiseen liittyviä asioita käsitellään, kenelle tietoja annetaan ja miten niitä salassapidetään. On tärkeää, että huoltajat tietävät, miten tuki järjestetään käytännössä lapsiryhmässä. Henkilöstö saa tukea yhteistyön tekemiseen varhaiskasvatuksen perhetyöntekijältä, erityisopettajalta, pedagogiselta asiantuntijalta ja aluepäälliköltä. Erityisopettajan yhteistyö huoltajien kanssa tiivistyy vahvemmilla tuen tasoilla.
Lapsen mielipide selvitetään myös tuen aikana lapsen ikään ja kehitystasoon sopivalla tavalla. Lapsen kanssa pelataan Mitä pidät päiväkodista? -peliä, jossa lapsi saa tuoda esiin mielipiteensä keskeisimmistä päiväkotiin liittyvistä teemoista. Lisäksi lapsen kanssa voidaan ikä- ja kehitystaso huomioiden pohtia hänen vahvuuksiaan ja osaamistaan, harjoiteltavia asioita ja kiinnostuksen kohteita. Lapsi voidaan ottaa mukaan suunnittelemaan ja tekemään materiaaleja (kuvat, kuvavalikot tms.), joilla häntä tuetaan. Lapsen sitoutuminen tukitoimiin vahvistuu, kun hän saa vaikuttaa tuoden oman näkökulmansa mukaan suunnitelmiin ja toteutukseen.
Monialaista yhteistyötä tuen tarpeen tunnistamisen aikana koordinoi varhaiskasvatuksen erityisopettaja. Monialainen yhteistyö toteutetaan ensisijaisesti huoltajien suostumuksella. Tuen aikana erityisopettaja kutsuu kokoon monialaiset yhteistyöpalaverit, jotka usein yhdistyvät vasu-keskusteluihin. Yhteistyön käytänteistä ja työnjaosta sovitaan näissä palavereissa, joita järjestetään tarpeen mukaan. Jämsässä varhaiskasvatuksen erityisopettajat osallistuvat myös säännöllisesti kokoontuvaan varhaiskuntoutustyöryhmään sekä perheneuvolan konsultaatiotapaamisiin. Näissä tapaamisissa suunnitellaan ja arvioidaan tuen tarpeiden tunnistamista lapsen ja perheen edun mukaisesti huoltajien suostumuksella.
Lapsen saadessa säännöllistä tukea myös muiden lapsia ja perheitä koskevien palvelujen kautta (terapiat tms.), ryhmän henkilöstö tekee tiivistä yhteistyötä näiden toimijoiden kanssa suunnitellen, arvioiden ja kehittäen tuen jatkumoa ja eheää kokonaisuutta lapsen edun mukaisesti.
Siirtymävaiheissa henkilöstö huolehtii siitä, että lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen kannalta oleelliset ja tarvittavat tiedot siirtyvät tulevan ryhmän henkilöstölle. Tiedonsiirron käytännöt suunnitellaan aina tilannekohtaisesti lapsen edun mukaisesti. Tiedonsiirto toteutetaan ensisijaisesti huoltajien suostumuksella.