5.4 Lapsen tuen arviointi
5.4
Varhaiskasvatuksessa lapsen tukea arvioidaan kaikilla tuen tasoilla[1]. Lapsen tuen tarvetta, sekä tuen riittävyyttä ja toteutumista arvioidaan tarpeen mukaan, mutta kuitenkin vähintään kerran vuodessa esimerkiksi lapsen varhaiskasvatussuunnitelman tarkistamisen yhteydessä tai tuen tarpeen tai oppimisympäristön muuttuessa. Lapsen tuen tarpeen arvioinnin prosessi voi alkaa varhaiskasvatuksen henkilöstön tekemien havaintojen pohjalta. Myös huoltaja, lastenneuvolan tai sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö voi tehdä aloitteen.
Tuen antamisen kokonaisuutta tarkasteltaessa arvioidaan aina kunkin lapsen kohdalla, mitkä ratkaisut parhaiten toteuttavat lapsen etua. Lapsen mielipide ja toivomukset huomioidaan ja huoltajan kanssa toimitaan yhteistyössä arvioitaessa tuen tarvetta, tukitoimenpiteitä ja toteuttamista[2].
Varhaiskasvatuksen erityisopettaja osallistuu lapsen tuen arviointiin tarpeen mukaan. Sosiaali- ja terveysviranomaiset osallistuvat arvioinnin tekemiseen varhaiskasvatuksen järjestäjän pyynnöstä, jos arviointi edellyttää myös muuta kuin varhaiskasvatushenkilöstön pedagogista asiantuntemusta tuen tarpeen arvioimiseksi ja tuen ratkaisujen perusteeksi.
[1] Varhaiskasvatuslaki 15 a ja d §
[2] Varhaiskasvatuslaki 15 d § ja 20 §
Lapsen tuen arviointi Jämsässä
Jämsän varhaiskasvatuksessa tuen tarpeen arviointi perustuu huolelliseen havainnointiin ja arviointiin varhaiskasvatuksen arjen eri tilanteissa sekä hyvään yhteistyöhön henkilöstön, huoltajien ja monialaisten asiantuntijoiden kanssa. Arjen havaintoja ja niiden arviointia tekevät kaikki ryhmän henkilöstöön kuuluvat työntekijät. Tarvittaessa erityisopettaja osallistuu havaintojen tekemiseen sekä arviointiin.
Varhaiskasvatuksessa on käytössä joitakin säännöllisiä ja kaikkia lapsia koskevia kehitystason arvioinnin välineitä. Kaikista neljä vuotta täyttäneistä lapsista täytetään havainnointilomake, joka lähetetään neuvolaan huoltajien suostumuksella. Viisi vuotta täyttävien lasten kanssa tehdään 5-vuotiaan kehitysarviointi ja myös siitä lähetetään kopio neuvolan terveydenhoitajalle huoltajien suostumuksella. Näiden lisäksi lapsen tuen tarpeen arviointiin käytetään tarvittaessa myös muita välineitä.
Jos varhaiskasvatuksessa tehtyjen arviointien perusteella tarvitaan tuen tarpeen arvioimiseksi ja tuen ratkaisujen perusteeksi yhteistyötä sosiaali- ja terveysviranomaisten kanssa, erityisopettaja voi ohjata lapsen ja perheen tarvittavien palvelujen piiriin. Ohjaus tehdään aina yhteistyössä huoltajan kanssa ja myös lapsen mielipide huomioiden.
Lapsen saamaa tukea ja sen vaikuttavuutta arvioidaan säännöllisesti sekä ryhmän henkilöstön että erityisopettajan toimesta. Tarvittaessa tukea kehitetään vastaamaan lapsen tarpeita paremmin. Tukea arvioidaan vasu-keskustelujen yhteydessä sekä aina tarpeen mukaan. Tehostetun ja erityisen tuen hallintopäätöksiä varten tulee arvioida ja kuvata lapsen vasuun lapsen mahdollisesti aiemmin saama tuki sekä sen vaikuttavuus ja riittävyys (ks. luku 5.6).
Lapsen tukeen liittyvää arviointia tehdään myös varhaiskasvatussuunnitelman toteutumisen arvioinnin yhteydessä. Tuen arvioinnissa huoltajilla on aktiivinen rooli ja lapsi osallistuu ikä- ja kehitystaso huomioiden. Tukeen liittyvää arviointia tehdään tarpeen mukaan monialaisesti lapsen/perheen kanssa työskentelevien sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten kanssa arjessa kohdatessa sekä kutsumalla heitä mukaan yhteisiin keskusteluihin. Tuen vaikuttavuutta tulee arvioida säännöllisesti myös varhaiskasvatuksen arjessa keräten havaintoja ja keskustellen huoltajien ja lapsen sekä henkilökunnan kanssa. Tarvittaessa käytetään erilaisia arvioinnin välineitä. Arvioinnin tavoitteena on kehittää tukea vastaamaan lapsen tarpeeseen parhaalla mahdollisella tavalla.